YDINPOLITIIKAN YDIN
Tsar Bomba maailman
voimakkain pommi.
Ajattelinpa tällä kertaa
kirjoittaa ydinaseista ja niiden poliittisista vaikutuksista. Harva tietää,
että Ukraina harkitsi vakavasti aloittavansa vuonna 2014 ydinaseiden kehittelyn
itselleen. Ukrainalla on periaatteessa kaikki valmiudet kehittää ydinaseita.
Sillä on tarpeeksi ydinvoimaloita ja muita laitoksia, joista voidaan ryhtyä
valmistamaan ydinaseisiin tarvittavaa polttoainetta. Ukrainalla on tarpeeksi
tietoa ja taitoa valmistaa ydinaseita. Se on käytännössä entinen ydinasevaltio.
Neuvostoliiton aikana Ukrainassa sijaitsi valtava määrä ydinaseita.
Neuvostoliiton hajottua se joutui luopumaan niistä. Nyt salaiseksi kehittelyn alueeksi
valittiin ne Tshernobylin ydinvoimalan suljetun ympäristön alueen osat, joissa
säteilyn voimakkuus ei enää ole vaarallista ihmiselle. Siellä ruvettiin
salaisesti rakentamaan laitoksia, joissa ruvettiin rikastamaan plutoniumia
ydinaseita varten. Asialla olivat Ukrainan puolustusvoimat. Rahoitus alkoi
tulla lännestä esim. Saksasta ja Ranskasta. Vuonna 1994 oli tehty ns.
Budapestin sopimus (Budapest Memorandum), jossa Venäjä, Yhdysvallat ja
Britannia sopivat, että Ukrainaan ei koskaan sallita ydinaseita. Toisaalta vaikka
sopimus tehtiin, sitä ei koskaan ratifioitu. Minulla ei ole tietoa tilanteen
kehittymisestä tällä hetkellä. Ydinaseen salliminen poliittisesti epävakaiselle
ja sisällissotaa käyvälle Ukrainalle olisi todella vaarallista. Toivon syvästi,
että tämä yritys on estetty ja lakkautettu.
Hirsoshimaan ja Nagasakiin
pudotetut pommit.
Kuitenkin eniten tällä
hetkellä on puhuttanut Pohjois-Korean ydinaseet. Mutta palaan tähän myöhemmin.
Kuten kaikki tiedämme ensimmäiset ydinaseet laukaisi Yhdysvallat. Se on ainoa
valtio, joka on myös käyttänyt niitä eläviä ihmisiä vastaan. Valittiin täysin
viattomat siviilit, lapset, naiset ja vanhukset Hiroshimassa ja Nagasakissa. Kaupunkeihin
pudotettiin pommit toisen maailmansodan lopulla 1945. Sodan kannalta näillä pommeilla
ei enää ollut mitään merkitystä. Tärkein oli poliittinen vaikutus. Yhdysvallat
halusi näyttää Neuvostoliitolle, mistä kana kusee. Neuvostoliitto oli tuolloin
voittanut sodan Euroopassa ja oli tulossa Aasiaan. Se oli tuolloin sotilaallisesti
voimakkain valtio maailmassa. Yhdysvallat halusi esittää voimaansa. Tässä se ei
täysin onnistunut. Presidentti Truman jopa ajatteli hyökätä Neuvostoliittoon
ydinasein, mutta Neuvostoliitto ehti kehittää omat ydinaseensa ennen tätä
idioottimaisen ajatuksen toteuttamista
Toistaiseksi maailman voimakkain ihmisten
tekemä räjähdys oli Neuvostoliiton kehittämä Tsar-Bomba (Царь-бомба).
Se oli vetypommi ja räjäytettiin 31. lokakuuta 1961. Räjähdyksen tehoksi
ilmoitettiin 50 megatonnia, mutta länsimaissa sen arvioitiin olleen 57 megatonnia
mittausten perusteella. Alun perin pommi suunniteltiin 100 megatonnin
kokoiseksi, mutta tehoa päätettiin laskea puoleen mahdollisten haittatekijöiden
takia. Pommin teho vastasi yhtä prosenttia auringon tehosta. Paineaalto kiersi
peräti kolme kertaa maapallon ympäri. Tulipallo kohosi 10 kilometrin korkeuteen
ja sienipilvi 60 kilometrin korkeuteen.
Siis jo ensimmäisillä
ydinaseiden räjäyttämisillä päätarkoitus oli poliittinen. Tällä hetkellä
ylivoimaisesti suurin ydinasemahti on Venäjä. Nämä sen ydinaseet ovat myös moderneimpia. Sillä on poliittista
merkitystä. Se on elinehto Venäjän olemassaololle. Jos Venäjällä ei olisi tätä
ydinasearsenaalia sitä tuskin enää olisi olemassa. Todennäköisesti Venäjä olisi
jaettu useisiin erilaisiin pikkuvaltioihin. Tällä on poliittisesti sikäli
merkitystä, että maailmaa hallitsisi suvereenisesti Yhdysvallat. Tällä hetkellä
maailma on jakautumassa moninapaiseksi ainakin Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan
kesken. Tämä on positiivista maailman kannalta. Tosin Yhdysvallat yrittää
kaikin keinoin pitää menetetystä vallastaan kiinni. Siksi se luo maailmaan
erilaisia konfliktitilanteita.
Paul Craig Roberts
Yhdysvaltojen politiikka
on aina ollut siirtää konfliktit käytäväksi muualla kuin Yhdysvaltojen
maaperällä. Siksi se on järjestänyt niin, että sillä on lukuisia tukikohtia
ympäri maailmaa. Virallinen luku on 761 tukikohtaa, todennäköisesti niitä on
paljon enemmän. Ydinaseita on ainakin osassa niistä. Pelkästään Euroopassa
Yhdysvalloilla on ydinaseita Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Italiassa ja
Turkissa. Ajatuksena on, että mahdollisen ydinsodan syttyessä se käytäisiin
Euroopan mantereella ja Yhdysvallat säästyisi ydinsodalta. Tämä on pelkkää
toiveajattelua. Amerikkalainen politologi Paul Craig Roberts on hienolla
tavalla kiteyttänyt ajatuksen: "Kiina tai Venäjä ovat kykeneviä tuhoamaan
USA:n. Yhdessä ne voivat tehdä Pohjois-Amerikan elämälle kelvottomaksi alueeksi
aikojen loppuun asti. Miksi washingtonilaiset
idiootit provosoivat vahvoja ydinasevaltioita? Vastaus: Washington - on
kokoelma debiilejä, joilla ei ole minkäänlaista realiteettien tajua. Silloin
kun "Saatana 2" lentää Washingtoniin, kaikkein suurin ryhmä
idiootteja lopettaa olemassaolonsa. Maailmalle tulee suuri helpotus."
Päiväys 15.3.2017.
Jos joku ei tiedä mikä
on "Saatana 2" kerron sen tässä. "Saatana 2", oikealta
nimeltään RS-28 Sarmatia on Venäjän uusin ballistinen monikärkiydinohjus. Sen
kantama on noin 10 000 kilometriä ja nopeus 24 500 kilometriä tunnissa eli noin
20-kertainen äänen nopeus. Se tuhoaa kokonaisen valtion. Amerikkalaisten
arvioiden mukaan yhden ohjuksen tuhovoima pystyy pyyhkimään suurimmillaan
Ranskan tai Texasin kokoisen alueen maan päältä tuhansiksi vuosiksi. Nykyisillä
menetelmillä sitä ei pysty vastustamaan mikään.
"Saatana 2"
eli RS-28 Sarmatia.
Jos Yhdysvaltojen
politiikka on ollut sijoittaa ydinaseita ja sen järjestelmiä ympäri maailmaa,
Venäjä ja Kiina eivät ole tehneet niin. Kaikki Venäjän ydinaseet ovat sen
omalla maaperällä tai laivoissa, lentokoneissa ja sukellusveneissä. Mitään ei
ole viety vieraalle maaperälle. Venäjän etu on maan laajuus. Ydinaseet voi
hajauttaa, jolloin niiden tuhoaminen on vaikeaa. Aina osa ydinaseista säilyy
toimintakelpoisina vaikka osa tuhoutuisikin. Lisäksi Venäjä on jatkuvasti
kehittänyt uusia malleja ydinaseista, ballistisia ydinohjuksia,
risteilyohjuksia, pommeja, torpedoita, ammuksia jne. Mannertenvälisistä
ohjuksista mainittakoon vain Topol ja Topol-M, joita voidaan laukaista vaikka
junista tai rekka-autoista tai laivan konteista sekä Sineva ja Bulava, jotka
ovat sukellusveneistä laukaistavia uusia mannertenvälisiä ohjuksia. Uusimpia
tulokkaita on RS-24 Jars, joka on Topol-M:määkin huomattavasti raskaampi ja
tehokkaampi.
Tavanomaisessa
aseistuksessa Yhdysvallat on ylivoimainen maailmassa, kuten hyvin tiedämme. Venäjän
takuu on sen ydinaseistuksessa. Muita ydinasevaltioita ovat ainakin Britannia,
Ranska, Kiina, Intia, Pohjois-Korea, Pakistan ja Israel. Etelä-Afrikka, Iran ja
Libya luopuivat vapaaehtoisesti kehittämästä ydinaseita. Libyalle se koitui
kohtalokkaaksi, kun Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi 2011 ilmavoimineen
sinne. Jos Libyalla olisi ollut ydinasearsenaali, se olisi estänyt hyökkäyksen.
Libya olisi edelleen yhtenäinen ja itsenäinen valtio. Siis vaikka ydinaseet
ovat hirveä ase, ne ovat ennen kaikkea poliittinen ase.
Iran yritti kehittää
ydinasetta, mutta Israel ja Yhdysvallat liittolaisineen estivät sen. Iran on
julistanut luopuvansa niiden kehittelystä. Iranille luopuminen ydinaseista on
merkinnyt tuhoutumisen vaaraa. Israel, Iranin suuri vihollinen, on kehittänyt
aseensa suuren salaisuuden vallitessa. Todennäköisesti se on saanut apua Yhdysvalloista.
Tässä on mielenkiintoinen mielipidekonflikti. Israelilla ja sen naapurilla
Syyrialla on ollut aina voimakas vastakkainasettelu. Syyrialla ei koskaan ole ollut
mitään mahdollisuutta kehittää ydinaseita. Juuri siksi se otti käyttöön
kemialliset aseet. Jos Israel olisi käyttänyt Syyriaa vastaan ydinaseita, olisi
Syyria puolustanut itseään kemiallisella sodankäynnillä. Jos Israelilla ei
olisi ydinaseita, Syyria ei koskaan olisi kehittänyt kemiallisia aseita. Tätä
tilannetta ei maailmalla ole otettu koskaan huomioon. Kumpi on pahempi:
ydinaseiden käyttö vai kemiallisten aseiden käyttö? Minusta henkilökohtaisesti
molemmat ovat hirveitä, mutta ymmärrän Syyrian aseman ihan hyvin. Miksi
Israelille on sallittu ydinaseet?
Viime aikoina suurimpana
uutisaiheena maailmalla on ollut uhittelu Yhdysvaltain presidentin Trumpin ja
Pohjois-Korean välillä. Trump on osoittautunut hyvin arvaamattomaksi
presidentiksi, jonka toimet ja mielipiteet kääntyilevät kuin tuuliviiri. Tämä
on varsin vaarallista peliä monelle valtiolle maailmassa. Millaisella iskulla tahansa
Pohjois-Koreaan voi olla vakavia seurauksia lähialueille, jos tästä seuraa
ydinaseiden käyttöä. Se ei niinkään koske Yhdysvaltoja vaan nimenomaan
lähialueita. Seurauksena voisi olla sota, jossa Yhdysvallat voisi menettää
muutaman sota-aluksen, mutta molemmat Koreat tuhoutuisivat todennäköisesti
täysin ja Japani voisi saada vakavia iskuja maahansa. Japani ja Etelä-Korea
ovat ydinvoiman suurimpia tuottajia maailmassa. Esimerkiksi suorat osumat ydinaseilla
ydinvoimaloihin voivat aiheuttaa valtavan katastrofin alueella. Fukushiman
ydinvoimalan onnettomuus olisi pikkutekijä tämän rinnalla. Koreassa molemmilla puolilla
rajaa sekä pohjoisella että eteläpuolella tiedetään mitä sota tulisi
merkitsemään maiden kansoille. Mielipidetiedusteluissa Etelä-Koreassa suurin
osa kansasta ei missään nimessä halua sotaa Pohjois-Koreaa vastaan. Mutta
amerikkalaisille on täysin yhdentekevää mitä näille kansoille tai ihmishengille
tapahtuu. Viime aikoina Etelä-Koreassa on osoitettu voimakkaasti mieltä sitä
vastaan, että Yhdysvallat toi alueelle THAAD ohjuksiaan. Eteläkorealaiset vihaavat USA:n ohjuksia, sillä he tietävät,
että tämä merkitsee sitä, että USA on valmis uhraamaan kaikkien korealaisten
hengen ilman minkäänlaisia omantunnontuskia. Koko tällä prosessilla on
tarkoitus vaikuttaa myös Etelä-Korean vaaleihin 9. toukokuuta eli sotkeentua
Etelä-Korean sisäpolitiikkaan.
Minua on aina
mietityttänyt miksi ihmeessä Yhdysvallat järjestää jatkuvasti sotaharjoituksia
Etelä-Korean ja Japanin kanssa juuri Pohjois-Korean edustalla? Tämä on selvää
provosointia. Se olisi samaa, jos Venäjä ja Kiina järjestäisivät
sotaharjoituksia New Yorkin tai Washingtonin edustalla. Mitähän maailma
sanoisi? Miksi ei voi järjestää sotaharjoituksia esimerkiksi Japanin takana Tyynellämerellä?
Tilaa riittäisi vaikka kuinka. Tämä selvä provosointi aiheuttaa epävakautta
alueella. Se on leikkimistä tulella. Kiina ja Venäjä ovat varoittaneet
Yhdysvaltoja hyökkäämästä Pohjois-Koreaan.
Nykyisen konfliktin
aikana muutamissa valtioissa ihmisiltä kysyttiin netissä reaktioita maailmansodan
syttymisen mahdollisuuksista Korean konfliktin yhteydessä. Kysyttäessa käytettiin
lukuja 0 - 100. Kysymys ei ole prosenteista. Tulos on hämmentävä. Lännessä ihmiset
uskoivat varsin vakaasti sodan syttymiseen. Kanadassa pisteet olivat
hämmentävät 100, Australiassa 90, USA:ssa 86, Britanniassa 73 mutta Venäjällä
vain alle 10. On muistettava, että Venäjä on sentään Pohjois-Korean
rajanaapuri.
Tällä hetkellä
maailmassa vaarallisin tekijä ei ole Pohjois-Korea vaan kansainvälinen
terrorismi. Tässä sodassa Yhdysvallat ei ole menestynyt kovinkaan hyvin. Jopa
hyökkäys Irakissa Mosulin kaupungin vapauttamiseksi ei ole onnistunut.
Taistelut jatkuvat yhä ja siviilejä kuolee päivittäin. Kuolleiden määrää ei
kerro kukaan, mutta heitä on monin verroin enemmän kuin aikoinaan Syyriassa
Aleppon kaupunkia vallattaessa. Venäjän hyvä menestys ja Yhdysvaltojen surkea
epäonnistuminen terrorismin vastaisessa taistelussa voisi olla yksi syy, miksi
Yhdysvallat on nostanut Pohjois-Korean esille. Huomiota pitää kiinnittää
muualle. Ihmettelen miksi meillä Suomessa eivät kirkkojen kellot soi Mosulin
uhreille? Aikoinaan Aleppon uhreille ne soivat. Mikä on, miksi vaikenee
suomalainen kirkko?
Monien mielestä
viimeaikaisten tapahtumien yhteinen tekijä on Kiina. Ohjusten laukaisu Syyriaan
tapahtui Kiinan päämiehen Xi Jinpingin vierailun aikana. Myöhemmin pudotettiin
Afganistaniin "Kaikkien pommien äiti". Ja nyt uhitellaan Kiinan
vieressä Pohjois-Koreaa vastaan. Pitää näyttää Kiinalle, missä on sen paikka. Suurin
ongelma maailmassa on tällä hetkellä Yhdysvaltojen maailmanhegemonian
menettäminen ja siitä aiheutuvat kuolinkouristukset. Venäjä ja Kiina ovat
valtioina nousemassa Yhdysvaltojen rinnalle ja jopa joissakin seikoissa sen
ohi. Tämä aiheuttaa Yhdysvalloissa suurta ylimitoitettua kouristuksenomaista tarrautumista
vanhoihin asetelmiin. Tässä käytetään hyväksi runsain mitoin Nato-liittolaisia
ja muita - sanoisinko vasallivaltioita. Näitä ovat esim. Länsi-Eurooppa, Kanada
ja Australia. Ne ovat poliittisia instrumentteja, joita Yhdysvallat käyttää
häikäilemättä politiikassaan. Tämä tapahtuu "instrumenttien"
suosiollisella avustuksella katsomatta niiden omaa etua tai moraalia. Tapahtuu epämiellyttävä
ilmiö; palaamme kylmän sodan aikakauteen. Voiko kylmän sodan jatko olla kuuma
sota? Viimeaikoina YK:ssa on puhuttu paljon ydinaseista ja ns.
"ensi-iskusta".
Epävakauden
muodostamisen yhtenä keinona Yhdysvallat käyttää ns. "demokratian viemistä
maailmalle". Yhdysvaltojen esittämä
näkemys sen oman demokratian ylivoimaisuudesta on aiheuttanut suurta tuhoa.
Tämä näkyy esimerkiksi Irakissa, Libyassa, Syyriassa ja Afganistanissa.
Sotiminen on suurta bisnestä joillekin tahoille. Demokratian "vieminen"
on yksi keino, jonka varjolla harjoitetaan tuottavaa bisnestä. Ihmishengillä ei
ole siinä mitään väliä. Yhdysvaltain demokratiakäsitys ei ole sama kuin monen
muun valtion demokratiakäsitys. Itse asiassa jokaisella valtiolla on
omanlaisensa demokratiakäsitys. Vieläpä jokaisella ihmisellä on omanlaisensa
demokratiakäsitys. Sinulla on täysin erilainen käsitys demokratiasta kuin
minulla. Venäjällä on täysin erilainen demokratiakäsitys kuin Yhdysvalloilla.
Pohjois-Korealla on täysin erilainen demokratiakäsitys kuin Saudi-Arabialla.
Minusta jokaisella on oikeus pitää oma käsityksensä demokratiasta. Niiden
väkivaltainen muuttaminen on vaarallista. Annettakoon kaikkien "kukkien
kukkia" myös politiikassa!
Saudi-Arabian
demokratiaa.
Se, että Yhdysvallat
yrittää epävakaisen presidenttinsä johtamana provosoida konflikteja joka
puolella maailmaa oman imperiuminsa ylläpitämiseksi, on todella vaarallista. Trump
rikkoo kaikkia sovittuja lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia välittämättä
niistä. Tämä on vakava "peli" ilman oikeuksia. Mukaan liittyvät hänen
"instrumenttinsa" marakattivaltiot, jotka hyväksyvät kaikki teot.
Yhden valtiovallan hegemonia on kuitenkin mennyttä aikaa ja aggressiivinen
toiminta Kiinanmerellä, Välimerellä,
Mustallamerellä ja Pohjanmerellä on paitsi tuomittavaa myös vaarallista.
Yhdysvaltojen on aika siirtyä omille rantavesilleen.
Yhdysvalloissa
presidentti voi päättää yksin laukaiseeko hän yli tuhat valmiustilassa olevaa
ydinasetta. Hänen ei tarvitse edes kuulla kongressia tai puolustusministeriä.
Päätöksen hän voi tehdä ihan yksin kuuntelematta ketään muuta. Hänellä on
ydinaseissa eräänlainen yksinvalta . Tällä hetkellä se on presidentti
Trumpilla. Vain usean alaisen tekemä "kapina" voisi estää presidentin
päätöksen toteutumisen. Venäjällä ja Kiinassa näin ei ole. Heillä presidentit
eivät voi yksin päättää ydinaseiden käyttämisestä. Prosessi on monimutkaisempi.
Suomen on syytä tarkkaan
harkita millainen "instrumentti" haluamme olla. Jos haluamme olla
jonkin vallan "instrumentti" voimme muodostua myös kohteeksi ydin- ja
muille iskuille. Sijaintimme on tulenaralla alueella Venäjän naapurissa sen
toiseksi tärkeimmän kaupungin vieressä. Jos vapaaehtoisesti asetumme
"instrumentiksi" väärälle taholle tulemme automaattisesti myös
kohteeksi kaikenlaisille iskuille. Suomen paras tae rauhallisesta elämästä on
olla asettumatta välineeksi millekään taholle. Paras tae on ehdoton
puolueettomuus. Tämä myös pitäisi ehdottomasti tuoda julkisuuteen. Meidän
maassamme on vahva vaarallinen ja
vaikutusvaltainen klikki politiikassamme, joka on ajamassa Suomea todella
vaaralliseen suuntaan. Näin ei saisi tapahtua. Lisäksi heikko presidenttimme ei
osaa luoda juuri mitään takeita turvallisuudellemme.
Mielenkiintoinen ilmiö
tapahtui 19. ja 20. päivän huhtikuuta 2017 välisenä yönä. Maapallon läheltä
lensi valtava asteroidi nimeltään 2012 TC4. Jos se olisi osunut maapalloon
maapallolta olisi varmasti tuhoutunut koko elämä. Heti seuraavana aamuna 20.4.2017
Baikonurista lähetettiin venäläinen raketti kansainväliselle avaruusasemalle.
Miehistönä oli vain kaksi matkustajaa venäläinen Fjodor Jurshikhin ja
amerikkalainen Jack Fischer. He tulevat viettämään avaruusasemalla - siis
suljetussa tilassa - viisi kuukautta. Mitä luulet, pohtivatko he tuona aikana
selkkauksia maapallolla, Pohjois-Koreaa, Syyriaa, Ukrainaa? Miten he tulevat
toimeen silloin keskenään? Kenties asteroidi ei olisi ollut kyllin iso
tuhotakseen koko maailmaa, mutta olisiko meillä jotain oppimista tässä?
Olemmeko me kaikki samassa avaruusaluksessa?
Asteroidi lensi 19. ja
20. päivän välisenä yönä ohi maapallon.
Kaikesta huolimatta en
malta olla kertomatta venäläistä vitsiä. Maanviljelijä soittaa korkealle
virkamiehelle: "Kannattaako istuttaa kurkut, vai tuleeko ydinsota?".
Virkamies vastaa: "Istuta vaan, ydinkurkuista voi tulla valtavia."
Asiaan liittyviä
osoitteita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!