Kirkasotsainen mies

KANSA, JOKA EI OSAA LASKEA

Näyttää siltä, että Suomessa asuu kansa, joka ei osaa laskea. Meillä pyritään viettämään itsenäisyytemme satavuotisjuhlia vähän joka paikassa, vaikka Suomi on ollut itsenäinen vasta 99 vuotta. Mikään valtio ei saa itsenäisyyttä, jos muut eivät sitä tunnusta. Näin oli myös Suomen kohdalla. Asiaa voidaan verrata vaikkapa Kataloniaan Espanjassa tai Novorossijaan Itä-Ukrainassa. Esimerkiksi nämä "valtiot" ovat halunneet itsenäisyyttä jo monta vuotta, mutta koska mikään muu valtio ei ole niitä tunnustanut, niin itsenäisyyttä ei ole tullut.

Luin joku kuukausi sitten Helsingin sanomien artikkelin, joka sisälsi tärkeimmät tapahtumat päivämäärineen Suomen itsenäistymisprosessissa. Artikkelista puuttui kuitenkin tärkeitä päivämääriä. Huomattavin niistä oli 31.12.1917 - tuona päivänä Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden. Tuota päivää ennen Suomi ei millään voinut olla itsenäinen, koska sitä ei kukaan ollut tunnustanut. Joten sata vuotta Suomi täyttää vasta 31.12.2017 puolen yön maissa eikä ennen sitä. Joten emme millään laskutavalla voi viettää vielä satavuotisjuhlia ennen tuota päivämäärää. Asiaa voisi verrata vaikkapa pikkupoikaan, joka täyttää 31.12. viisi vuotta. Ennen sitä hän ei sano, että on viisivuotias vaan hän on neljävuotias. Vasta syntymäpäivänsä 31.12. jälkeen hän sanoo, että on viisi vuotta vanha. Hän ei sano, että on kuusi vuotta vanha.

Itsenäisyysjulistus Suomessa hyväksyttiin eduskunnassa 6. joulukuuta 1917. Mutta sehän ei merkitse sitä, että Suomi sai itsenäisyyden tuolloin. Svinhufvudin hallitus lähetti itsenäisyyden tunnustamispyynnön Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Saksalle, Ranskalle ja Britannialle. Nämä valtiot eivät kuitenkaan suostuneet tunnustamaan Suomea itsenäiseksi, kuten hyvin tiedetään. Maat kehottivat kääntymään Leninin puoleen. Näin ei kuitenkaan tehty heti, vaan vasta 22. joulukuuta päätettiin pyytää itsenäisyyden tunnustamista Venäjän perustuslakia säätävältä kansalliskokoukselta. Tämä oli virhe, koska Venäjän keisarikunta oli yhtenäisvaltakunta, josta perustuslaillisesti ei voinut erota, kuten esimerkiksi liittovaltiosta. Valtuuskunta, joka lähetettiin, Pietariin odotti kolme päivää, mutta sitä ei koskaan edes otettu vastaan vaan se joutui palaamaan tyhjin käsin takaisin Suomeen.

Lopulta Svinhufvudin, Carl Enckellin ja Gustav Idmanin muodostama valtuuskunta lähti 29. joulukuuta Pietariin Leninin puheille. Leninin johtama Kansankomissaarien neuvosto antoi tunnustusesityksen muutamaa minuuttia ennen puoltayötä 31. joulukuuta 1917 (vanhan ajanlaskun mukaan 18.12.). Sen allekirjoittivat Lenin, Trotski, Petrovski, Stalin, Steinberg, Karelin ja Schlichter todistajina Bonts-Brujevits ja sihteeri Gorbunov. Tähän Suomen valtuuskunta ei tyytynyt vaan odotti tunnustusta suoraan Leniniltä ja sen myös sai. Tämän mukaan Lenin siis antoi Suomelle itsenäisyyden. Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea vahvisti päätöksen 4. tammikuuta 1918 ja luovutti sen suomalaisille 5. tammikuuta 1918.

Tämän jälkeen alkoivat muut maat tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Neuvostoliitto oli siis ensimmäinen. Neuvostoliiton lisäksi sen tunnustivat 4. tammikuuta 1918 Ranska, Ruotsi ja Saksa. Britannia tunnusti vasta 6. toukokuuta 1919  ja Yhdysvallat 7. toukokuuta 1919 - siis melkein puolitoista vuotta myöhemmin kuin ensimmäiset valtiot. Näissä suhteissa käsitys, että Suomi viettäisi 100-vuotisjuhlaa jo vuonna 2017 on väärä ja epätosi. Tämä väite perustuu siihen, että Suomi ei ollut saanut vielä varsinaista itsenäisyytensä tunnustusta 1917. Suomi voisi viettää 100-vuotisjuhlaa 2017 ja 2018 uudenvuoden yönä, koska Lenin ainakin suullisesti myönsi asian. Minusta on todella absurdia viettää kaikenlaisia 100-vuotisjuhlia tänä vuonna ja varsinkin 6.12.2017, koska Suomen tunnustamisesta ei ollut kulunut vielä sataa vuotta. Meillä taitaa laskutaito olla hukassa!

Toinen esimerkkini  koskee nykyaikaa. Suomi teki suuren laskuvirheen liittyessään aikoinaan EMUUN ja yhteisvaluutta euroon. Mikään muu pohjoismaa ei näin tehnyt. Näin Suomi menetti kyvyn oman valuuttansa arvon määrittelemiseen ja samalla suomalaisen työn arvon määrittelemiseen. Tämä on merkinnyt Suomelle suuria taloudellisia vaikeuksia. Esimerkiksi Ruotsi saa kelluttamalla omaa valuuttaansa kruunua huomattavaa taloudellista etua, koska se voi määritellä työnsä hinnan. Suomessa työn hinta on suhteellisen korkea eikä Suomi voi juuri vaikuttaa siihen yhteisvaluutta euron takia ja siksi työtä on siirtynyt ja siirretty ulkomaille. Lisäksi käytetään ulkomaista halpatyövoimaa. On halpamaista ja absurdia pyytää työntekijöitä alentamaan palkkaansa kaikenlaisilla keinoilla, kuten esimerkiksi työaikaa pidentämällä lisäämättä samalla palkkaa. Työpaikkoja on hävinnyt Suomessa ja työttömyys on lisääntynyt nimenomaan euroon liittymisen takia. Tämä on merkinnyt valtiolle taloudellisia vaikeuksia ja sosiaalimenojen leikkauksia sekä valtion velan kasvattamista. Tämä taas on merkinnyt ihmisten, kansalaisten elämän kurjistumista. Ainoa keino on ollut valtion velan kasvattaminen, joka tällaisessa tapauksessa onkin ollut ainoa järkevä keino. Mutta siitäkin halutaan päästä irti. Ei haluta ottaa lisää lainaa. Suuri työttömyys ja yleinen taloudellinen kurjistuminen merkitsee myös sisäisen rahan liikkumisen vähenemistä. Kierre on alkanut. Nykyinen hallitus on vain huonontanut tilannetta. En usko tilanteen paranevan vaikka niin väitetään.

Ainoa oikea ratkaisu on ero eurosta ja siirtyminen oman valuutan käyttöön, joka voitaisiin devalvoida heti aluksi 20 - 25 prosenttia. Suomalaisen työn hinta tulisi edulliseksi, tänne kannattaisi perustaa työpaikkoja, ulkomaiset sijoitukset kasvaisivat ja teollisuus alkaisi kasvaa. Suomalaisilla on korkeatasoinen koulutus. Halvat hyvälaatuiset tuotteet lisäisivät vientiä ja kalliit ulkomaiset tuotteet vähentäisivät tuontia. Jopa Euromaiden kannattaisi sijoittaa teollisuutta tänne.  Vienti kasvaisi ja tuonti vähenisi. Talous lähtisi elpymään, työpaikkoja tulisi lisää, työttömyys vähenisi, verotulot kasvaisivat ja sosiaalisiin menoihin olisi enemmän varaa. Suomesta tulisi jälleen pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Lähtöprosessi on tietenkin hyvin vaikea. Suuri valtionvelka kasvaisi kertaheitolla 20 - 25 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden hinnat, kuten esimerkiksi autot kallistuisivat. Mutta vähitellen teollisuuden elpyessä Suomeen kasvaisi omaa teollisuutta, joka voisi korvata nämä ulkomaiset tuotteet. Sen lisäksi ne kasvattaisivat vientiä, joka merkitsisi valtion tulojen kasvua. Voisimme maksaa ajan myötä velkamme pois.

Nykyinen eurosta valuuttana kiinnipitäminen on lisännyt kansamme eriarvoisuutta. Huono-osaisten elinoloja on tarkoituksella heikennetty, mutta hyvätuloisten tulot ovat vain kasvaneet. Lisäksi hyvätuloisten lukuisat edut, joista mainitsen esimerkkinä ulkomaisten tavaroiden (esim. autojen) ja matkojen hinnat ovat olleet edullisia. Näistä huono-osaiset eivät pääse osallisiksi. Nykyisillä menetelmillä eivät koskaan pääsekään. Eliitti ei halua luopua eduistaan, vaan pitää niistä kiinni ja halveksii kansaa vallallaan ja politiikallaan.

Kolmas asia, joka osoittaa kansamme huonoa laskupäätä, on jäsenyytemme EU:ssa. Olemme nettomaksajia ja joka vuosi maksamme EU:hun n. kaksi miljardia euroa saamatta vastineeksi yhtään mitään hyötyä. Päinvastoin. Kaikenlaiset EU säädökset vaikeuttavat talouttamme. Mainitsen vain maataloutemme alasajon ja Venäjän vastaiset sanktiot. Siitä lähtien, kun olemme kuuluneet EU:hun maataloutemme on käytännössä tuhottu. Osallistumisemme Venäjän vastaisiin sanktioihin on tuhonnut monia  vientialoja pysyvästi. Mainitsen vain meijerituotteet. Vaikka sanktiot poistettaisiin nyt heti, vienti ei palaisi entiselleen, koska Venäjä on pystynyt korvaamaan tuotteemme melkein täysipainoisesti. Olemme sanktioiden suurimmat kärsijät. Huomionarvoista tässä on myös se, että samana päivänä kun liityimme EU:hun menetimme siis absurdisti jälleen itsenäisyytemme.

Pelkästään näillä kolmella esimerkillä olen osoittanut, että Suomessa asuu kansa, joka ei osaa laskea. Tätä menoa kuulumme kohta paarialuokkaan paitsi EU:ssa myös maailmanlaajuisesti. On Suomessa olemassa piirejä, jotka osaavat laskea ja vieläpä erinomaisesti. He vain käyttävät tätä häikäilemättömästi ja itsekkäästi vain omaksi hyväkseen. Heille on pelkästään etu, että kansa ei osaa laskea. Kansaamme kuuluu hyväosaisia hyvätuloisia, jotka haluavat pitää kiinni eduistaan, jakaa kansaamme kahtia ja ajaa maatamme yhä jyrkkeneviin vastakohtaisuuksiin. He haluavat, että pysymme EU:ssa ja pidämme euroa valuuttana, koska he voivat ja osaavat käyttää sitä hyväkseen. Aikana, jonka Suomi on ollut EU:ssa jäsenenä, tuloerot ovat maassamme kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt. Työpaikat ovat hävinneet ja työttömyys kasvanut. Tämä jatkuu niin kauan kun kuulumme EU:hun.

Paitsi kansa myös valtiomme edustajat ovat täysin laskutaidottomia. Edellä ilmenneiden seikkojen lisäksi päättäjämme ovat tehneet lukuisia järjettömiä päätöksiä ja kauppoja yksityistäessään valtion omaisuutta. Myymällä valtion omaisuutta Suomi on menettänyt miljardeja tässä yksityistämisvimmassaan. Mainitsen vain Carunan, Digitan, Kemira Growhow'n, Destian ja vaikkapa A-Katsastuksen. Kun nämä oli myyty ja joutuneet yksityisiin käsiin lähinnä ulkomaille, ostajat ovat saaneet miljoonavoittoja hintoja nostamalla. Tavallinen kansa on joutunut maksumieheksi. Meidän rahojamme viedään ulkomaille. Myös kaivostoiminnan järjettömät säädökset ovat johtaneet ja johtanevat edelleen siihen, että tuotot menevät ulkomaille.

EU:ssa vallitsee kaksinaismoraali. Moni ei tiedä, että EU:ssa valmistetaan kahdenlaisia tuotteita. Toiset tuotteet on tarkoitettu rikkaalle osalle Euroopassa kuten Saksalle, Ranskalle ja Keski-Euroopalle, huonompilaatuiset tuotteet on tarkoitettu köyhälle osalle Euroopassa. Tällaisia ovat entiset Itä-Euroopan maat, kuten Puola, Bulgaria, Romania ja monet muut. Tämä koskee esimerkiksi ruokatavaroita. Tehtaat, jotka valmistavat näitä tuotteita, ovat samoja, tuotteiden pakkaukset ovat samanlaiset, kaikki näyttää samalta, mutta laatu on huonompaa. Tehtaat vastaavat, että köyhille ei kannata valmistaa hyviä tuotteita. Esimerkiksi Puolassa on esitetty raivoisia vastalauseita tätä menetelmää kohtaan. Monet käyvä sieltä ostamassa tuotteita Saksasta. Olemme siis täällä EU:ssa kahden kerroksen väkeä. Ylemmän kerroksen väki saa parempaa tavaraa kuin alempana asuvat. Tiedämmekö me kumpaan kerrokseen kuulumme? Entä mihin kategoriaan haluamme tulevaisuudessa kuulua? Köyhyys, eriarvoisuus ja ruokajonomme kasvavat. Varmasti kohta kuulumme siihen toiseen luokkaan, jos emme jo kuulukin siihen. Tämä osoittaa, että meillä asuu kansa, joka ei osaa laskea.