maanantai 31. lokakuuta 2016



KAKSI TYTTÖÄ




Monikaan suomalainen ei tiedä, että Nadjeshda Savshenko, tämä minun suuri suosikkini ukrainalaisessa politiikassa, jota sanotaan lentäjäksi, mutta joka ei koskaan ole ollut lentäjä, ilmestyi kaikkien ihmetykseksi Moskovaan 26.10.2016. Kukaan ei tiedä syytä miksi hän saapui päiväksi Moskovaan. Kuten muistetaan hän oli se naissotilas, joka oli saanut Venäjällä 22 vuoden vankeustuomion kahden venäläisen toimittajan murhasta, mutta istuttuaan 2 vuotta Venäjän vankilassa Venäjän presidentti Putin armahti hänet ja hän pääsi takaisin Ukrainaan 27.5.2016. Vankeusaikanaan hänet oli valittu Ukrainan parlamenttiin Julia Tymoshenkon johtaman Batkivstsyna-puolueen jäseneksi. Hän sai puolueessa jäsennumeron 1 ja kunniamitalin presidentti Poroshenkon kädestä.


Nadjeshda Moskovassa 26.10.2016.

Mutta hänestä muodostui vähitellen Ukrainan politiikan murheenkryyni. Hänen omaperäinen politiikkansa sai jopa puolueen johtajan Julia Tymoshenkon tuomion ja hänet aiottiin jopa yhteen aikaan murhata, koska Ukrainassa tunnettiin, että hänestä on elävänä enemmän haittaa kuin kuolleena tai oikeammin kuolleena enemmän hyötyä kuin elävänä.


Nadjeshda Moskovassa 26.10.2016.

Nadjeshda ei kertonut syytä Moskovan vierailuunsa. Polemiikkia käytiin puolin jos toisinkin. Ukrainassa häntä varoitettiin menemästä Venäjälle, sanottiin että hänet vangitaan ja pistetään uudelleen vankilaan. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, hän sai vapaasti kulkea minne halusi. Hän itse kertoi lehtimiehille, että mitään vaikeuksia hänellä ei ole ollut. Rajavalvojat olivat toivottaneet hänet tervetulleeksi maahan ja kukaan ei kohdellut tai puhunut hänelle kielteisesti. Kukaan ei katsonut hänen peräänsä eikä mitään "poliisivalvontaa" ollut. Päin vastoin häntä kohdeltiin ihan ystävällisesti ja hän sai liikkua ihan vapaasti ilman mitään valvontaa oman tahtonsa mukaisesti.


Nadjeshda Moskovassa 26.10.2016.

Ukrainassa sen sijaan polemiikki on ollut ihan toisenlaista. Häntä on haukuttu maanpetturiksi ja ihmetelty miten hän on voinut mennä vihollismaahan. Joillakin piireillä on sellainen käsitys, että Ukraina on sodassa Venäjää vastaan. Nadjeshdasta on sanottu, että hän on Venäjän ja Putinin vakooja, joka toimii Venäjän hyväksi. Hän on se Putinin "salainen ase".

Ukrainassa käydään kulttuurisotaa Venäjää vastaan. Mitään venäläisiä elokuvia, televisiokanavia ei saa katsoa, radiokanavia ei saa kuunnella, mitään venäläistä kirjallisuutta lukea. Jopa kaupunkien, paikkakuntien, katujen ja erilaisten paikkojen nimiä muutetaan venäjäperäisistä ukrainalaisiksi. Tämä aiheuttaa suurta sekaannusta, koska ihmiset ovat tottuneet ikivanhoihin nimiin eikä uusia nimiä kyetä ottamaan vastaan. Suurin osa ukrainalaisista vastustaa tätä ja on kerätty valtava nimilista vastustamaan nimien muuttamista. Ukrainan parlamentti ei kuitenkaan huomioi mitenkään tätä nimilistaa. Tämä on sikäli hämmästyttävää, että suurin osa ukrainalaisista osaa venäjää, mutta kaikki eivät osaa ukrainaa. Jopa muutama Ukrainan parlamentin ja virkavallan jäsen ei osaa ukrainan kieltä ja joutuu pitämään puheensa venäjäksi. Jopa Saakasvili, tämä kuuluisa Georgian sodan alkuunpanija ja nykyinen Odessan pormestari, ei osaa ukrainaa vaan joutuu käyttämään puhuessaan venäjää. Kukaan Ukrainassa ei osaa taas Georgian kieltä.

Rautatieasemien, lentokenttien palveluissa ei saa käyttää enää venäjää vaan ukrainaa ja englantia. Tämä vaikuttaa monien toimintaan, koska esimerkiksi englantia Ukrainassa ei osaa juuri kukaan. Lentokenttien aikataulut ilmoitetaan ukrainaksi ja englanniksi, kun ne aikaisemmin ilmoitettiin myös venäjän kielellä. Myös venäläisten lentoyhtiöiden lentäminen Ukrainaan on kielletty. Tämä hankaloittaa monien ukrainalaisten toimintaa, koska n. 5 miljoonaa ukrainalaista käy Venäjällä säännöllisesti töissä. Usein he ovat ainoa tulonlähde monissa ukrainalaisissa perheissä.

Harva suomalainen tietää, että 21.10.2016 Kievistä Minskiin lähtenyt Belavian (valkovenäläinen lentoyhtiö) Boeing matkustajakone pakotettiin palaamaan Kieviin uhkaamalla käyttää sitä vastaan Ukrainan taisteluhävittäjiä ja ampua alas, jos se ei tottele. Koneen kapteeni Viktor Shishlo päätti turvata matkustajien hengen ja kääntyi takaisin ja palasi Kieviin. Kentällä vangittiin yksi matkustaja, lehtimies Armen Martirosjan, ja kuulustelujen jälkeen hänet päästettiin vapaaksi ja kone päästettiin jatkamaan matkaa Minskiin. Toimenpide oli kaikkien kansainvälisten säännösten vastainen. Valkovenäjän hallituksen lehdistösihteeri D. Mirontsik ilmoitti, että Valkovenäjä esittää protestin ja nostaa tapauksesta syytteen Ukrainaa vastaan. Heillä on todisteena nauhoitus lennon kapteenin ja Ukrainan lennonjohdon välillä käydyistä keskusteluista tapahtumien aikana. Lisäksi toimenpiteestä vaaditaan korvauksia.  Tämä vahvistaa käsitykseni oikeaksi siitä, että 17. heinäkuuta 2014 malesialaisen lentokoneen, joka oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, ampuivat alas ukrainalaiset eivätkä venäläiset, kuten täällä Suomessa yhä uskotellaan.


Lentokapteeni Viktor Shishlo


Lentoreitti

Harva suomalainen tietää, että vaikka joillakin ukrainalaisilla on se käsitys, että Venäjän ja Ukrainan välillä vallitsee sotatila, Ukrainan presidentillä Petro Poroshenkolla on Venäjällä Roshen niminen makeistehdas Lipetskin alueella ja toinen muualla. Paitsi, että presidentti käyttää maailman ainoana päämiehenä veronkiertoa veroparatiiseissa Panaman papereiden mukaan, presidentillä on myös vihollismaassa, jota vastaan "käydään sotaa",  omia tehtaitaan. Pistää kyllä ajattelemaan maan päättäjien ajatuksia.

Alla on Ukrainan uusi sotilastunnus. Jos katsoo tunnusta tarkkaan pistäkääpä merkille, että maailmankartan ainoa väritetty maa on Venäjä ja vihainen pöllö pitää miekkaa, jonka terä osuu keskelle Venäjän sydäntä. Miekan takana kartalla on USA.


Tämän piti olla kirjoitus kahdesta ukrainalaisesta tytöstä, joista toinen on siis Savshenko. Toinen tyttö on ukrainalainen kuuluisa laulajatar Natasha Koroljova, jonka kuva on heti kirjoitukseni alussa.  Natasha on hyvin suosittu myös Venäjällä ja esiintyy siellä usein. Hän on kotoisin Kievistä. Hänellä piti olla lokakuussa Kievissä konsertti, joka oli loppuunmyyty. Ukrainalaiset viranomaiset saivat nyt kuitenkin päähänsä kieltää hänen paluunsa kotimaahansa Ukrainaan ja kotikaupunkiinsa Kieviin. Paitsi, että venäläiset taiteilijat eivät pääse Ukrainaan, myös monilta ukrainalaisilta on pääsy estetty kotimaahansa. Tästä Ukrainan kulttuurisodasta olen kirjoittanut aikaisemminkin ja linkkejä on ohessa kirjoitukseni alla.

Venäjällä ei ole vastaavaa kulttuurisotaa, vaan siellä näytetään ukrainalaisia elokuvia ja sarjoja täysin vapaasti ja ukrainalaiset taiteilijat otetaan mielellään vastaan. Jopa ukrainalaiset poliitikot ovat tervetulleita, mutta heitä ei pahemmin siellä näy, koska jos he käyvät Venäjällä, he pilaavat maineensa Ukrainassa. Heistä tulee "Moskaleita" eli Venäjän kannattajia.  Ja tämä voi olla varsin kohtalokasta, kuten usein olemme saaneet nähdä. Juuri siksi Nadjeshda Savshenkon käynti Moskovassa on varsin kiinnostava.

Mutta palataanpa Natasha Koroljovaan. Voisikohan syynä paluukieltoon olla alla oleva kuva, jossa Natasha kuuntelee kyynärpäähän nojaten, kun presidentti Putin soittaa valkoista flyygeliä


Natashan oli tarkoitus viettää pitempi aika Ukrainassa ihailijoidensa pyynnöstä. Sanotaan, että Natasha on turvallisuusuhka Ukrainalle. Hänestä tehtiin persona non grata. Häneltä vietiin Ukrainan kansalaisuus. Nettiin ilmestyi ihmisten kirjoituksia: "Tämmöiset kiellot alkavat jo kyllästyttää. Mitään hyvää niistä ei seuraa". Toinen kirjoittaa: "Tiedättekö, etten enää yhtään ihmettele sitä, kuinka meidän poliitikkomme alkavat tulla hulluiksi ja kieriskelevät rasvassa". Mutta ilmestyi myös muunlaisia kirjoituksia: "Se, että Natasha Koroljovia kiellettiin saapumasta Ukrainaan, on ihan normaalia. Mutta se, että kaikki hänen konserttinsa olivat loppuunmyytyjä - on täyttä p...".

Natasha itse oli hyvin loukkaantunut. Hän kertoi, että hän kutsuisi tapausta "suuteluksi perseelle". He erottavat minut perheestäni. Kievissä asuu minun isoäitini, joka on iältään 94-vuotias. Luuletteko, että hän elää enää niin kauan, että näkee vielä joskus lapsenlapsensa? Jos haluat kuunnella Natashan laulua netistä pistä hakusanaksi vain "Natasha Koroleva". Verkossa on runsaasti hänen lauluvideoitaan.

Mutta palataanpa vielä Nadjeshda Savshenkoon. Ukrainasta lähtiessään hän sanoi, että vaikka siitä tulisi hänelle poliittinen itsemurha, hän lähtee Moskovaan. Ja vaikka en palaisikaan Venäjältä elävänä lähden siitä huolimatta. Mutta Moskovassa hän sanoi lehtimiehille, että hänellä ei ole ollut mitään ongelmia kenenkään kanssa. "Minua on kohdeltu erittäin ystävällisesti. En ymmärrä, miksi poliitikkomme eivät matkusta tänne."

Ukrainassa ilmestyi kirjoituksia: "Jos Savshenko jälleen vangitaan Moskovassa en enää ryhdy osoittamaan mieltäni hänen puolestaan." Toinen kirjoittaa:  "Me niin suurella vaivalla saimme hänet Venäjän poliisin käsistä ja nyt hän ihan rauhassa voi vain matkustaa Moskovaan ja Itä-Ukrainaan. Ymmärsinkö oikein?". Kolmas kirjoittaa: "Vielä koskaan Nadjeshda Stirlitsch (Stirlitsch on venäläinen kuuluisa vakooja) ole ollut näin lähellä kaatumistaan". Seuraava kirjoittaa: "Uutinen, että Savhscenko ilmestyi Moskovaan, ei ainoastaan shokeerannut minua, vaan suorastaan tappoi minut. Maahan, jota vastaan taistelemme ilmestyi parlamenttimme jäsen ja puhui lehdistön kanssa. Tässä ei ole mitään logiikkaa. Henkilö, joka tietää salaisia poliittisia ja puolustuksellisia asioita, matkustaa vihollismaahan, se on shokki". Tämä osoittaa, että monien mielestä Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan. Kuinka joku voi matkustaa maahan, jota vastaan käydään sotaa?

Siis ensin Nadjeshdasta tehtiin kansallissankari, josta koko Eurooppa huusi ja nyt hänestä on tullut antisankari. Nyt häntä ei enää tarvita Ukrainassa. Hänestä tuli Ukrainassa ns. "Putinin ase", joidenkin mielestä vaarallinen ase. Häntä pidetään petturina. Hän on "omien joukossa vieras, vieraiden joukossa oma". Jotkut sanovat, että hän on vain naiivi tyttönen, joka ei tiedä mitä tekee. Mutta hänen vierailunsa osoitti sen, että kuka tahansa ukrainalainen poliitikko voi matkustaa Venäjälle, mutta venäläinen poliitikko ei voi matkustaa Ukrainaan. Jotkut sanovat, että kannattaa istua pari vuotta Venäjän vankilassa - se muuttaa ihmisen. Jospa hän vain ihan yksinkertaisesti tuli muistelemaan vankeusaikaansa Moskovassa? Tai sitten hän vain viihtyy paremmin Moskovassa kuin Ukrainassa.



Ukrainalainen laulajatar Natasha Koroljova, kuvassa leima, jossa lukee "Tulo Ukrainaan kielletty".


 Juttuun liittyviä osoitteita:







sunnuntai 23. lokakuuta 2016



LUIN KAKSI KIRJAA 




Luin tässä vähän aikaa sitten kaksi kirjaa. Ensimmäinen oli Tomi Astikaisen kirja Miten elää ilman rahaa ja toinen Jukka Tarkan Venäjän vieressä Suomen turvallisuusilmasto 1990 - 2012. Astikaisen kirja kertoo varsin mielenkiintoisesta kokeilusta yrittää elää kokonaan ilman rahaa. Nuorena miehenä hän päätti kokeilla pystyykö ihminen elämään kokonaan ilman rahankäyttöä nyky-yhteiskunnassa. Kyllä hän pystyi. Eräitä huomioita tämä kuitenkin herätti mielessäni. Astikainen on hyvin koulutettu, nuori ja hyväkuntoinen, valkoihoinen, erittäin sosiaalinen ja älykäs ihminen. Entäpä jos ihmisellä ei ole näitä ominaisuuksia? Jos ihminen on vanha, huonokuntoinen tai kouluttamaton, sosiaalikyvytön tai hänen älykkyytensä ja "hoksottimensa" eivät ole kovin korkeata luokkaa. En usko, että pärjääminen ilman rahaa toimisi noin helposti nykyajassa. Silti kirjassa on muutamia hyviä ajatuksia, joita kannatan lämpimästi. Esimerkiksi ruoan dyykkaaminen kauppojen roskiksista on ehdottoman kannattava ajatus vaikka en ole sitä itse koskaan kokeillutkaan. Itse asiassa mielestäni kaupoissa vielä syötävissä olevan ruoan heittäminen roskiin tai tuhoaminen käyttökelvottomaksi on rikollista. Minusta se pitäisi jättää erikseen kerättäviin astioihin, joista nälkäiset voisivat kerätä sen itselleen ilmaiseksi. Maailmassa heitetään ihan käyttökelvollista ruokaa suuret määrät tuhottavaksi. Lisäksi ns. "downshiftaaminen" on mielestäni ihan kannatettavaa. Nykyään Tomi Astikainen ei elä enää ilman rahaa.


Toinen kirja oli Jukka Tarkan kirjoittama Venäjän vieressä Suomen turvallisuusilmasto 1990 - 2012. Kirja on jatkoa kirjalle Karhun kainalossa. Paljoakaan uutta kirja ei tarjonnut minulle. Kirja käsittelee lähinnä kolmen presidentin aikakautta Suomen politiikan sisäisessä kähminnässä. Presidentit ovat Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja hyvin vähäisesti Tarja Halonen ja hänen kautensa. Kirja osoittaa millaisia presidenttimme olivat Jukka Tarkan mukaan. Mauno Koivisto oli manipuloija, joka pimeästi ja ovelasti osasi käyttää silloisia politiikkojamme asioiden ajamisessa haluamaansa suuntaan. Manipuloiminen, asian vierestä puhuminen, asioiden pimittäminen ja salailu ja erilaisten lehmänkauppojen tekeminen oli yleistä. Kansalta salattiin asioita varsin yleisesti. Politiikkoja asetettiin vastakkain asioiden eteenpäin viemiseksi.

Martti Ahtisaari oli myös varsin ovela ja taitava kähmijä. Tosin hän oli enemmänkin itsenäinen määräilijä, joka usein ylhäältä päin määräsi, miten Suomen poliitikot pelasivat toisiaan vastaan. Kaikenlainen kieroilu, valehteleminen ja varsinkin salailu kansalta oli yleistä. Hänen toimintansa kohdistui enemmänkin ulkopolitiikkaan kuin sisäpolitiikkaan. Hänen kohdalleen osui ns. "kahden tuolin kriisi". Kun muita maita EU:ssa edustivat yleensä pääministerit, Suomea piti edustaa myös presidentti. Suomelle piti kattaa kaksi lautasta, kun presidentti Ahtisaari itsepäisesti halusi olla mukana. Hänen valtakaudellaan kuitenkin presidentin valtaa kavennettiin ja sitä jatkettiin sitten Tarja Halosen kaudella.

Tarja Halosta ja hänen aikakauttaan käsitellään kirjassa varsin vähän. Hän kuului tavallaan niin sanotusti tavalliseen tuulipukukansaan. Presidentin valtaa kavennettiin edelleen hänen kaudellaan. Nykyäänhän presidentti Sauli Niinistö on pelkkä kulissi, jonka ehdotukselle transpondereiden käytöstä sotilaskoneissa Itämeren yllä lähinnä naureskeltiin Natossa - ihan kuten olin ennustanutkin.

Muu poliittinen toiminta tuona aikakautena oli varsin värikästä kansan selän takana. Salailu, kähmintä, kieroilu, peittäminen, asian vierestä puhuminen, suoranainen valehteleminen, ja asioiden pimittäminen oli ihan tavallista poliittista toimintaa. Tehtiin lehmänkauppoja, kaikki pettivät kaikkia, kansalta salattiin asioita ja myös toisilta päättäjiltä, varsinkin vastakkaisen kannan edustajilta. Minkäänlaisesta demokratiasta ei ollut tietoakaan. Sanottiin, että tämä on maan tapa. Eivätpä ole asiat muuttuneet mitenkään tähän päivään mennessä.

Suurimpia näiden temppujen harrastajia ja kieroilijoita kirjassa olivat Esko Aho, Erkki Liikanen, Harri Holkeri, Paavo Lipponen, Iiro Viinanen, Pertti Salolainen, Rafael Paasio, alivaltiosihteeri Blomberg, Raimo Sailas, Heikki Haavisto, Jyri Häkämies, Paavo Väyrynen, jne.

Kirjan kuvaamana ajanjaksona Suomi liittyi ensin ETA:aan, sitten EY:hyn ja edelleen EU:hun. Tämäkin prosessi toimitettiin varsin salakähmäisesti. Näillä päätöksillä Suomi on joutunut tähän nykyiseen taloudellisesti kurjaan tilaan. Suomi on EU:ssa luokan paras mallioppilas, jolle naureskellaan säälivästi selän takana ja joka on tällä hetkellä surkeassa tilassa.

Ajanjaksoon kuuluu myös Suojelupoliisin eli SUPO:n alennustila. Tarkkaan en tiedä, onko tämä alennustila ollut ikuista, kuten oletan, mutta Alpo Rusin tapaus osoittaa täyttä ammattitaidottomuutta ja piittaamattomuutta. Alpo Rusia syytettiin vakoilusta DDR:n hyväksi, mutta henkilöstä erehdyttiin totaalisesti. Erehdystä ei julkistettu heti vaan pidettiin pimennossa, koska kyseessä oli SUPO:n maine. Näin Pilattiin Alpo Rusin poliittinen ura ja paljon muuta. Tämä ei osoita kovin korkeaa ammattitaitoa. Ns. Tiitisen listaa ei ole vieläkään julkaistu. Panee epäilemään jonkinmoista vahvaa poliittista kähmintää.

Suomessa harjoitetaan ja on aina harjoitettu muutenkin kaksinaismoralismia. Vakoilu ja yhteydet USA:han ja länteen ovat hyväksyttäviä, mutta ei Neuvostoliittoon, DDR:ään tai nykyään Venäjään. Ne ovat rangaistavia tekoja. Anneli Jäättenmäen tapaus osoitti tämän selvästi hänen kerrottuaan Paavo Lipposen ilmoitetusta Suomen tuesta USA:lle sen hyökättyä Irakiin. Monet USA:n liittolaisetkaan eivät olleet sitä tehneet, mutta Suomi teki sen Paavo Lipposen suulla presidentti Bushille. Tämä piti olla salaista tietoa, mutta Jäätteenmäki kertoi sen vahingossa julki. Tästä hän sai kärsiä menettämällä pääministerin viran. Itse uskon, että suurin osa Suomen kansasta ei olisi hyväksynyt tällaista ilmoitusta. Itse en ole koskaan hyväksynyt USA:n hyökkäyksiä Irakiin tai muihinkaan valtioihin.

Jukka Tarkka on niitä sotahulluja, jotka ovat ajamassa Suomea Natoon hinnalla millä hyvänsä. Kirjassaan hän esittää mielipiteenään, että Suomen kansalta on turha kysyä asiasta mielipidettä. Kansa on hänen mielestään niin tyhmää, että ainoastaan päättäjillä on oikeus päättää Natoon liittymisestä. Kaikkien mielipidetiedustelujen mukaan suurin osa Suomen kansasta on kuitenkin Natoon liittymistä vastaan.  Jukka Tarkan mielipide on siis kaikkien demokratiasääntöjen vastainen.

Jukka Tarkka ei osaa ajatella, mitä Natoon liittyminen merkitsisi Suomelle. Puolustuskustannukset nousisivat. Tässä nykyisessä taloustilanteessa se olisi katastrofaalista. Mutta vielä hirveämpää on Suomen turvallisuuden vaarantaminen. Jos olisimme Natossa konfliktin sattuessa jonkun Natomaan ja Venäjän välillä olisimme ehdottomasti ensimmäisenä tulilinjalla. Suomi olisi ikään kuin eteentyönnetty tukikohta ja Venäjän toiseksi suurinta kaupunkia Pietaria lähellä, joten olisimme ensimmäisenä jyrättävissä puolin jos toisinkin. Koko ajatus on kauhistuttava. Jo nykyinen kansalta salattu toiminta yhteistyöstä Naton kanssa ja kaikenlaiset sopimukset vaarantavat Suomen turvallisuuden. Olemme kaikkien asejärjestelmien tähtäimessä. Puolueettomuus on ainoa Suomen järkevä turva. Meidän on pidettävä vain huoli siitä, että minkään vieraan vallan aseet tai joukot eivät astu Suomen maaperälle eikä minkäänlaisia vieraiden valtioiden tai yhtymien sotaharjoituksia järjestetä maaperällämme tai emme osallistu niihin. On täydellisen vaarallista muodostaa Suomesta eteentyönnettyä tukikohtaa. Hyvät välit kaikkien naapureiden kanssa on paras turvallisuuden tae.

Kirjan loppupuolella Jukka Tarkka esittää ajatuksen Ahvenanmaan militarisoimisesta. Se on kaikkien kansainvälisten sopimusten vastaista ja rikkomista. Vuonna 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus, jonka mukaan Ahvenanmaa on demilitarisoitu vyöhyke. Tämän ovat Kansainliitto ja YK aikoinaan vahvistaneet. Jukka Tarkka haluaa rikkoa tämän sopimuksen yksipuolisesti.

Kirja osoittaa suurta asennevammaa ja kirjoittajan suurta vihaa, tyhmyyttä ja tietämättömyyttä nykyistä Venäjää kohtaan, suurta tietämättömyyttä Neuvostoliiton ja Venäjän historiasta. Hänellä on täysin vääristynyt käsitys asioista. Taitaa olla aika yleistä suomalaisilla politiikoilla. Jos minä olisin venäläinen poliitikko en uskoisi sanaakaan mitä suomalainen poliitikko sanoisi, en uskoisi kyllä sanaakaan! Niihin ei voi luottaa kumpaankaan - siis suomalaiseen poliitikkoon eikä hänen sanaansa!


Aikaisemmin olen mm. kirjoittanut kirjoista:









sunnuntai 16. lokakuuta 2016



"SUOMI TUOMITSI JYRKÄSTI POMMITUKSET"



"Suomi tuomitsi jyrkästi pommitukset". Tämä otsikko on nähty viimeaikoina useasti lehtiemme otsikoissa. Haetaan sensaatiota, mutta ei tiedetä, mistä itse asiassa on kyse. Lisäksi lausetta käytetään useimmiten hyvin puolueellisesti. Viime aikoina lausetta on käytetty Syyrian sodan yhteydessä Aleppon kaupungin taisteluista. Ajattelin tarkastella, mitä lauseen takana itse asiassa piilee - tosin lyhyesti, sillä yksityiskohtia on niin runsaasti, että on aivan mahdotonta kirjoittaa kaikesta. Palannen myöhemmin lisää asiaan.

Vuoden 2015 syyskuussa Venäjä toi ilmavoimiaan Syyriaan Syyrian presidentin Basar al-Assadin ja Syyrian laillisen hallituksen  pyynnöstä. Basar al-Assad valittiin 10.heinäkuuta 2000 vaaleilla Syyrian presidentiksi. Mainittakoon vielä, että vuonna 2009 Basar al-Assadille myönnettiin Suomen korkein kunniamerkki Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen.

28. syyskuuta 2015 Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui YK:n 70-vuotisjuhlissa, jolloin hän samalla ehdotti yhteisen koalition muodostamista taistelussa Syyrian terroristeja vastaan. Tähän koalitioon ovat toistaiseksi liittyneet vain Iran ja Kiina. Yhdysvallat liittolaisineen ei tarttunut ehdotukseen. Näin ainoat laillisesti toimivat joukot Syyrian alueella ovat venäläiset ja Venäjän liittolaiset. Yhdysvallat liittolaisineen toimivat laittomasti alueella.

Kuitenkin pitkällisten neuvottelujen jälkeen Venäjä ja USA pääsivät jonkinmoiseen sopimukseen pommituksista. Syyriassa on salaisesti ainakin 5 000 Yhdysvaltain armeijan ns. "neuvonantajaa", jotka kouluttavat ja aseistavat ns. "demokraattisia voimia", jotka taistelevat presidentti Assadia vastaan. Amerikkalaiset ovat laittomasti maassa, mutta USA ei halunnut, että heitä pommitetaan. Syntyi ongelma, miten välttää heidän pommittamistaan. Venäjä ryhtyi neuvottelujen tuloksena ilmoittamaan USA:lle jokaisen pommituksen koordinaatit vuorokautta ennen pommittamista. Ongelmia syntyi siitä, että USA liittolaisineen ei ilmoittanut koskaan omista pommituksistaan eikä koordinaatteja, joihin ei saa suorittaa pommituksia. Pariisin terrori-iskujen jälkeen ranskalaiset liittyivät lyhyeksi aikaa yhteistyöhön venäläisten kanssa. Toiminta oli kuitenkin varsin lyhytaikaista.

Kuuluisa Syyrian ns. "Kaasuristi", josta tulen kirjoittamaan joskus myöhemmin.

Syyriassa taistelee lukuisia erilaisia terroristiryhmiä, joista kuuluisimmat ovat al-Nusra, joka on osa al-Qaidaa ja Isis järjestöä ja tietenkin Isis. Suurimmat ongelmat syntyvät siitä, että Assadia vastaan taistelevat ns. demokraattiset voimat ovat usein yhteistyössä al-Nusran ja Isiksen kanssa. He toimivat ja taistelevat usein yhdessä Syyrian hallituksen joukkoja vastaan. He luovuttavat  myös aseistustaan, jotka ovat saaneet amerikkalaisilta näille terroristeille - siis al-Nusralle ja Isikselle. Tätä amerikkalaiset eivät halua myöntää, vaan yrittävät pitää tämän salassa. Tästä syntyy konfliktia amerikkalaisten ja venäläisten välille, he taistelevat ikään kuin vastakkaisilla puolilla. Amerikkalaiset Assadia vastaan ja venäläiset Assadin rinnalla.

Aleppo on Syyrian suurin kaupunki ja siksi niin tärkeä taisteluiden kannalta. Se on ollut vahva terroristien tukikohta-alue. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen Venäjä ja Yhdysvallat saivat neuvoteltua 12.9.2016 tulitauon Syyriaan. Yhtenä tarkoituksena oli toimittaa humanitaarista apua siviileille. Aleppon kaupunki oli yksi kohde.  Tulitauko näytti pitävän suurimmaksi osaksi. Tulitaukoon eivät kuitenkaan suostuneet kaikki hallitusta vastaan taistelevat kapinallisryhmät. Isis, al-Nusra ja useat muut ääriryhmät eivät tietenkään ole siinä mukana. Mm. osa presidentti Assadia vastaan taistelevia ns. demokraattisista ryhmistä ilmoitti, etteivät noudata tulitaukosopimusta. Tämä tiesi tiettyjä ongelmia. Syyrian armeija ilmoitti kuitenkin vastaavansa kaikkiin tulitaukorikkomuksiin. Venäjä ilmoitti, että avustuskuljetukset Aleppoon alkaisivat välittömästi.

Toisena tarkoituksena oli luoda terroristeille ja muille hallitusta vastaan taisteleville ryhmittymille mahdollisuus poistua rauhassa Alepposta. Näin ei tietenkään koskaan tapahtunut. Pikemminkin päin vastoin. Ne käyttivät tulitaukoa hyväkseen lisätäkseen voimiaan ja aseistustaan ja parantaakseen asemiaan ja sen he saivat tehdä nyt melko rauhassa. Henkilökohtaisesti minusta tulitauko oli huono idea, koska taistelut olivat kuitenkin siihen asti edenneet hyvin.

Sitten alkoi tapahtua. 17.9.2016 Irakin puolelta tulleet kaksi amerikkalaista F-16 ja kaksi A-10 konetta pommitti Syyrian armeijan joukkoja Dayr az Zawrin (Deir ez-Zor) kaupungin lähistöllä. 86 Syyrian armeijan sotilasta sai surmansa ja yli sata haavoittui. Syyrialaiset olivat juuri saaneet vallattua strategisesti tärkeän alueen terroristeilta. Terroristit käyttivät tilannetta hyväkseen ja valloittivat alueet takaisin. Amerikkalaiset ilmoittivat, että tapaus oli vahinko ja erehdys, mutta tätä tuskin kukaan uskoo.  Tapaus oli aivan selvästi tahallinen. Raivattiin tietä terroristeille. Amerikkalaiset eivät pyytäneet tapausta anteeksi. Maailmalla ei asiaa juuri huomioitu silloin eikä huomioida vieläkään.



Seuraavaksi 19.9.2016 tuhottiin Punaisen puolikuun lähettämä avustusrekkakolonna,  joka oli matkalla Aleppoon tuomaan humanitaarista apua. Tapauksesta syytettiin Venäjää ja sen pommikoneita vaikka niitä ei ollut lähelläkään tapauspaikkaa. Ilmakuvat, jotka sattumalta otettiin miehittämättömällä lennokilla paikalta ennen tuhoamista osoittavat, että kolonnan ohittaa tuntematon auto, joka hinaa raskasta kranaatinheitintä. Lähemmät tutkimukset paikan päällä osoittivat, että kolonnaa ei ole pommitettu ilmasta vaan maasta ja se on pääosin tuhottu polttamalla - siis sytyttämällä rekat ja niiden lastit palamaan. Kolonna tuhottiin siis maasta käsin. Samalla kuoli noin 20 ihmistä.




Yhdysvallat syytti Venäjää pommituksista vaikka todellisuudessa tiesi varsin hyvin, että kyseessä olivat terroristit. Tulitaukoa pyrittiin elvyttämään. Aleppoon johtaa yksi ainoa tie ja Venäjä ehdotti humanitäärisen käytävän luomista. Tien toisella puolella ovat Syyrian joukot ja toisella puolella terroristit mukaan luettuna myös amerikkalaisten tukemat ns. demokraattiset joukot. Ehdotukseen sisältyi molemminpuolinen vetäytyminen tiestä. Syyrialaiset hyväksyivät ehdotuksen, mutta terroristit eivät. Amerikkalaiset ehdottivat, että venäläiset sotilaat asettuisivat vartioimaan tietä. Venäläiset ehdottivat, että tehdään se yhdessä, asetetaan sinne sekä amerikkalaisia joukkoja että venäläisiä joukkoja. Amerikkalaiset kieltäytyivät ehdotuksesta. Hommahan olisi liian vaarallista.

Lopulta Yhdysvallat sanoi seitsemänpäiväiseksi aiotun tulitaukosopimuksen yksipuolisesti (huom!)  irti. Syyria aloitti jälleen strategisesti tärkeän Aleppon kaupungin valloittamisen ja Venäjä aloitti jälleen sen pommittamisen. Yhdysvalloilla on Aleppossa salaisesti n. 700 "sotilasneuvonantajaa", joita se ei millään pysty saamaan sieltä pois. Yhdysvallat aloitti propagandasodan. Ryhdyttiin kaikkia tiedotusvälineitä käyttäen syyttämään Venäjää sairaaloiden ja siviilikohteiden pommittamisesta. Kaikki länsimaat Suomi mukaan lukien yhtyvät tähän. Venäjä kielsi tämän ja ilmoitti nimenomaan varovansa siviilikohteita. Mutta on selvää, että siviiliuhreilta ei voi välttyä. Suomessa kirjoitellaan "Suomi tuomitsee pommitukset jyrkästi".

Isiksen lippu Aleppossa

Todellisuudessa jos Aleppoa ei voi vapauttaa mahdollisimman nopeasti terroristeilta, uhriluku kasvaa moninkertaiseksi. Tämä pitäisi jokaisen ymmärtää. Terroristit ovat käyttäneet koko Syyrian sodan ajan siviilejä kilpenään. Sen lisäksi he valitsevat varta vasten myös kohteiksi kaikkein suojattomimmat ihmiset, kuten esim. lapset. Tätä käytetään hyväksi propaganda- ja muussa sodassa. Terroristeilla on tapana miinoittaa ne alueet, joilta se joutuu pakenemaan. Näin siviiliuhrien lukumäärä kasvaa. Lisäksi USA on tukenut erilaisia ryhmiä Syyriassa, jotka toimivat kuitenkin yhteistyössä terroristien kanssa. USA:lla on aina ollut tapana jaotella terroristit "hyviksi terroristeiksi" ja "pahoiksi terroristeiksi". Hyviä tuetaan ja pahoja vastaan taistellaan tai niitä käytetään hyväksi. Näin on myös Syyriassa. Venäjä on aina ilmoittanut taistelevansa kaikkia terroristeja vastaan.

Pohjimmiltaan  kyse on siitä, että Venäjä yhdessä vuodessa alkaa saada ratkaisuja aikaan, mitä Yhdysvallat liittolaisineen ei ole pystynyt tekemään yli viiteen vuoteen. Tämä kauhistuttaa Yhdysvaltoja eikä se halua, että näin tapahtuisi, koska se olisi monen muun seikan lisäksi arvovaltatappio. Aleppo Syyrian suurimpana kaupunkina on ratkaisevassa asemassa terroristien voittamisessa ja myös ns. "demokraattisten voimien" voittamisessa, siksi Yhdysvallat ei halua millään hyväksyä sitä.


Kuka muistaa vielä nimen Nayirah  al-Sabah? Hän oli nuori 15-vuotias Kuwaitin USA:n suurlähettilään Saud Nasir al-Sabahin tytär. Irakin hyökättyä Kuwaitiin 1990 hän väitti nähneensä omin silmin, kuinka irakilaiset sotilaat olivat rynnänneet synnytyssairaalaan, ottaneet keskoset kaapeista ja heittäneet lattialle kuolemaan, jonka jälkeen sotilaat ryöstivät hoitovälineet Irakiin. Tämä tieto esitettiin kaikissa tiedotusvälineissä maailmanlaajuisesti ja herätti kaikkialla suurta huomiota. Myöhemmin todettiin, että tämä kaikki oli valetta ja tyttö ei ikinä ollut edes käynyt tuossa sairaalassa eikä ollut tuohon aikaan edes Kuwaitissa. Tämä oli varta vasten luotua amerikkalaista propagandasotaa ja varsin tehokasta sellaista, koska se tehosi. Tapaukseen liittyy vielä toinen todistaja "kuwaitilaislääkäri", joka paljastui amerikkalaiseksi hammaslääkäriksi ja tunnusti myöhemmin valehtelunsa. Myös Nayirah tunnusti myöhemmin valehtelunsa.


Propagandasota on olennainen osa Yhdysvaltojen toimintaa. Myös tässä Syyrian sodassa tehdään voimakasta propagandaa, jolla pyritään vaikuttamaan maailman ihmisten mieliin. Yksi esimerkki on pikku tyttö 7-vuotias Bana al-Abed, joka twiittaa nimellä Bana Alabed. Hän on saanut miljoonia katsojia ja mieliin vaikuttaminen on varmasti suurta.


Asiantuntijat ovat kuitenkin osoittaneet, että hänen kirjoituksensa, videonsa ja kuvansa ovat feikkiä. Ne on tehty agenttien ryhmätyönä ja sanat on pistetty hänen suuhunsa. Se on ammattilaisten työtä, se ei ole pikkutytön harrastelua. Hänen kirjoittelunsa on propagandatyötä ja dokumentaariset kuvat lisätty näyttämään asia todelliselta. Todennäköistä on, että tyttö ei edes asu Aleppossa. Laatu on sen näköistä.


Mutta Bana saa vastaansa pikkupojan Ahmad Baraken, joka asuu todella Aleppossa. Poika kysyy "Mistä sinä Bana oikein kirjoitat? Meitä ampuvat terroristit. Taloomme osui ammus. Minut kaivettiin raunioista. Olen menettänyt monta kaveriani. Minä muistan heitä. Olen itse haavoittunut käteeni, tässä on metalliosa kädessäni. Meillä ei ole vettä, meillä ei ole ruokaa. Bana, sinä kirjoitat, että teitä pommittaa Syyrian armeija. Miksi sinä et kirjoita terroristeista al-Nusrasta, jotka jatkuvasti ampuvat meitä. Olemme jatkuvasti terroristien tulen alla ja viattomia ihmisiä kuolee." Ahmadin videoita ei näytetä juuri missään.



Terroristien tappamia lapsia Aleppolaisessa ruumishuoneella 13.10.2016.



Yksi tapa on valmistaa ns. "dokumentti", joka näytetään sitten ympäri maailmaa jokaiselta mahdolliselta kanavalta. Nyt tehtiin "dokumentti" Englannissa ja näyttelijäksi kutsuttiin aito venäläinen nuori miesnäyttelijä Aleksandr Agapov. Hän itse kertoo. Hänelle soitettiin ja annettiin rooli olla venäläinen sotilas, joka on Syyriassa. Ohjaaja ja ryhmä olivat pääasiassa amerikkalaisia. Hänelle kerrottiin, että kyseessä olisi taide-elokuva. Puettiin venäläinen asepuku päälle. Vuorosanat annettiin hänelle ja hänen piti esittää ne. Ne olivat tietenkin Venäjän vastaisia, mutta asiaa ajattelematta hän esitti ne. Hän sai hyvän palkan työstään. "Elokuvaan" lisättiin sitten jälkeenpäin erilaisia dokumentteja Syyrian sodasta. Videota ruvettiin esittämään todellisena dokumenttina venäläisestä sotilaasta Syyriassa. Jos Aleksandr olisi tiennyt miten videota käytetään hän ei olisi osallistunut sen tekoon. Maailmalla ei mitenkään pysty erottamaan onko "dokumentti" aito vai väärennös. Venäjän kieli ja korostus ovat näin tehtyinä aitoja.

Näyttelijä Aleksandr Agapov

Tällaisia "dokumentteja" on lukemattomia maailmalla. Ihmiset uskovat niihin ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Erilaiset salaiset valtioiden organisaatiot suunnittelevat niitä ja valmistavat niitä. Varsinkin Yhdysvallat on näköjään erikoistunut tämmöiseen propagandaan. Näillä pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin poliittisesti ja edelleen valtioiden politiikkoihin, jotka tekevät sitten päätöksiä niiden mukaan. Ja kaikki perustuu puhtaasti vääristeltyihin ja valheellisiin tietoihin.

Sitten 3.10.2016 Yhdysvallat keskeytti kaikki neuvottelut Venäjän kanssa tulitauon elvyttämisestä Syyriassa. 8.10.2016 Venäjä esitti YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselmaa tulitaukoa ja sen jatkamista Syyriassa. Esitys hylättiin. Ranska esitti päätöslauselmaa ilmailukiellosta Syyriassa määrätyillä alueilla. Venäjä käytti veto-oikeuttaan hyläten päätöksen. Tämä tiedettiin jo etukäteen. Herää kysymys, miksi pitää esittää päätöslauselmaa, jonka kaikki tietävät jo etukäteen Venäjän hylkäävän veto-oikeudellaan?  Tulee tunne, että tämä oli tahallinen provokaatio ja propagandan tekemistä. Nykyaikaista sotaa ei käydä ilman ilmavoimien tukea. Syyrian sisäisiin alueisiin (myös ilmatilaan) ei pitäisi kellään muulla olla määräämisoikeutta, kuin Syyrian hallinnolla.

Yhdysvaltojen, Britannian ja Ukrainan edustajat poistuivat mielenosoituksellisesti YK:n turvallisuusneuvoston kokouksesta 8.10.2016 kun Syyrian edustaja ryhtyi puhumaan.

Presidentti Putin perui Ranskan presidentin Hollanden tapaamisen. Sen sijaan hän matkusti 10.10.2016 Turkkiin Istanbuliin World Energy Congressiin kaksipäiväiselle vierailulle, jossa tapasi Turkin presidentin Erdoganin ja monia muita eri valtioiden päämiehiä ja vaikuttajia. Istanbulissa oli yli 3 000 energiapäättäjää eri maista varsinkin Lähi-idästä. Öljyn hinta on nousussa, mutta varmasti keskusteltiin myös Syyrian tilanteesta. Allekirjoitettiin sopimus Mustanmeren kaasuputkista Venäjältä Turkkiin ja edelleen Kreikkaan. Turkissa on yleinen käsitys, että vallankaappausyritys presidentti Erdogania vastaan oli USA:n masinoima.

Putin ja Erdogan Istanbulissa 10.10.2016.

Venäjä toimitti S-300 ohjuksia Syyriaan. Venäjällä on jo ennestään S-400 ohjuksia Syyriassa. Ohjus on kehittynyt ja sillä pystytään torjumaan paitsi lentokoneita, raketteja, ohjuksia myös risteilyohjuksia. Ohjusten torjunta-alue ulottuu käytännöllisesti katsoen koko Syyrian alueelle.  8.10.2016 Saudi-Arabia teki pommi-iskun hautajaisiin Jemenissä, jossa kuoli yli 140 ihmistä ja haavoittui yli 500. 10.10.2016 Yhdysvallat ampui kolme risteilyohjusta Jemeniin tuhoten tutka-asemia siellä. Yhdysvaltojen tukema Saudi-Arabia johtaa Jemenissä liittoumaa, joka taistelee huthikapinallisia vastaan. Sodassa on kuollut ainakin jo 6 700 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä. Pommituksia ei tuomita ja Suomen lehdistö on hiljaa.

Kirjoittamishetkellä Syyriassa terroristit on piiritetty Aleppossa. Heidän tilanteensa alkaa olla kriittinen. He käyttävät siviilejä ihmiskilpenä. Jos joku siviili yrittää karata alueelta terroristit tappavat heidät heti. Äiti ja pikkupoika yrittivät juosta Aleppossa terroristien alueelta pakoon. Terroristin ampuivat äidin. Nähtyään tämä pikkupoika juoksi takaisin terroristien alueelle. Syyrialaiset joukot etenevät ja moraali on korkealla. Venäjä ilmoitti, että he eivät pommita tarkoituksella sairaaloita, häitä tai hautajaisia. Presidentti Assad sanoi, että "USA ei voi hyväksyä Syyrian ja Venäjän itsenäistä linjaa. Silloin se ottaa likaisen kortin, terrorismin, ja heittää sen pöydälle". Pohjimmiltaan on kyse maailman hegemonian kadottamisesta. USA on menettämässä valtaa maailmassa mm. Venäjälle ja Kiinalle. USA ei koskaan ole voinut hyväksyä itsenäisesti ajattelevia valtioita. Suomihan ei ole itsenäinen vaan kuuluu EU:hun ja Suomea ajetaan parhaillaan Natoon, joten Suomen itsenäisyys häviää askel askeleelta.

Uutistoimisto NBC julkaisi 14.10.2016 uutisen, että Yhdysvallat tekee massiivisen kyberhyökkäyksen venäjää vastaan. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden vahvisti asian. "Koska meillä on mahdollisuus tehdä se me teemme sen". Kyberhyökkäys on virallisesti rikollista. Nyt valtion varapresidentti ilmoitti julkisesti USA:n tekevän rikoksen. Moskova ilmoitti, että totta kai he reagoivat siihen, mutta heidän mieleistään se on jo hävytöntä. Sinänsä USA:lta tämä ei ole mitään uutta, kun ottaa huomioon NSA:n toiminnan.



Suomessa käydään polemiikkia, että Venäjä on ihan yksin. Näin asia ei ole. Venäjän lähimpiä liittolaisia ovat Kiina, Iran ja Intia, jopa Egypti on tarjonnut Venäjälle alueeltaan laivastotukikohtia, mutta Venäjä ilmoitti, ettei se tällä hetkellä tarvitse niitä. Alueelle syntyy mielenkiintoinen yhdistelmä:  Venäjä - Iran - Syyria - Turkki - Egypti.14. - 15.10.2016 kokoontui Jerevanissa Armeniassa ODKB:n (Organizatsija dogovora o kollektivnoi bezopasnosti) eli Kollektiivisen turvallisuusjärjestön päämiehet - siis myös Vladimir Putin. Järjestöön kuuluvat Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan,  Valko-Venäjä ja Venäjä. Kokouksessa keskusteltiin mm. kansainvälisestä tilanteesta, USA:n tilanteesta, Natosta, terrorismista ja tilanteesta Syyriassa. 15.- 16.10.2016 Intiassa Goassa kokoontui BRICS, johon kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Myös Putin osallistui kokoukseen. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. terrorismista, tilanteesta Syyriassa ja erityisesti sotilaallisesta yhteistyöstä sekä maailman tilanteesta yleensä.

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Putin Goassa 15.10.2016

Putin ja Intian pääministeri Narendra Modi Intiassa Goassa 15.10.2016

Sveitsissä Lausannessa alkoivat neuvottelut 15.10.2016 tulitauosta Syyriassa. Osapuolina olivat Venäjän Sergei Lavrov, USA:n John kerry, Syyrian, Saudi-Arabian, Turkin, Iranin, Egyptin, Jordanian ja Qatarin edustajat. Lavrov ilmoitti olevansa aika skeptinen. Syyrian oppositio ns. "demokraattiset voimat" tuomitsivat neuvottelut. Heiltä ei ole osanottajaa neuvotteluissa. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Puhutaan kylmästä sodasta. Jotkut puhuvat jopa kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta (Ruotsi). Syyrian sodassa on kuollut jo yli 290 000 ihmistä. Irakissa yli 1,5 miljoonaa siviiliä, Afganistanissa ja Libyassa lisää. USA:n hyökkäyksessä aikoinaan Irakiin kuoli jo ensimmäisen vuorokauden aikana enemmän siviilejä kuin Venäjän pommitukset ovat surmanneet vuodessa Syyriassa. Euroopassa on suuri pakolaisongelma juuri näistä maista. Olisikohan jo aika tehdä asioille jotain?  Venäjä on näköjään ainoa maa, joka pystyy tekemään jotakin. Olisiko jo aika harkita mitä Suomi tuomitsee?


Putin puhuu Turkissa Istanbulissa 10.10.2016.


Asiaan liittyviä osoitteita:


http://uuuusi.blogspot.fi/2016/06/isis-on-usan-luomus-isis-on-usan-luomus.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/06/veni-vidi-vici-tu-160-maailman-kaunein.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/05/maailman-navat-aikoinaan-maailma-oli.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/05/uusia-sodankaynninmuotoja-kaikki.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/06/maailman-aggressiivisin-valtio-tsar.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/06/taloussotaa-eli-maailman-aggressiivisin.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/06/maailman-hairikko-eli-maailman.html

http://uuuusi.blogspot.fi/2016/07/se-oli-taydellinen-yllatys-turkin.html



lauantai 8. lokakuuta 2016



GOODBYE OBAMA!




Ajattelin tehdä myös USA:n väistyvästä presidentti Barack Obamasta  tasapuolisuuden nimessä kuvakertomuksen kuten aikaisemmin Hillary Clintonista ja Donald Trumpista. Obama oli presidentti, johon petyin syvästi. Odotukseni Yhdysvaltain ensimmäisestä tummaihoisesta presidentistä olivat korkealla, mutta hänen toimintansa ja saavutuksensa olivat äärettömän heikot ja huonot. Hän oli heikko ja taitamaton presidentti. Hänen lupauksensa eivät pitäneet. Obaman 2009 saama Nobelin rauhanpalkinto on pikemminkin vitsi, kuin aiheellinen. Toivoin, että hän olisi lopettanut tai edes vähentänyt sotia, joita USA oli vuosian aikana sytyttänyt maailmalla. Mutta Obama hyökkäsi Libyaan ja käy parhaillaan sotaa Syyriassa kaikkien muiden sotien lisäksi. Hän on käynyt sotia enemmän kuin moni muu Yhdysvaltain presidentti. Hän ei ole tehnyt mitään rauhan hyväksi. Kaikki kuvat ovat amerikkalaisilta verkkosivuilta. En ole käsitellyt niitä mitenkään enkä ota vastuuta niiden sisällöstä.