ALEXANTERI IV SUURI,

Suomen hallitsija

 

 

Aleksanteri I hallitsi Suomea vuosina 1809 - 1825. Aleksanteri II hallitsi Suomea 1855 - 1881. Aleksanteri III hallitsi Suomea 1881 - 1894. Alexanteri IV aloitti Suomen hallitsemisen tänä vuonna. Venäjän televisiossa on sarja nimeltään  Куклы наследника Тутти, jota olen seurannut aika usein. Ohjelma käsittelee aikamme äänekkäimpiä politiikkoja.  26.3. ohjelma käsitteli Cai-Göran Alexander Stubb nimistä henkilöä, joka on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 13. presidentti. Hän aloitti tehtävässään 1. maaliskuuta 2024. Aluksi en aikonut kirjoittaa  tästä ohjelmasta ollenkaan ja siksi tässä tämä pitkä aikaväli, mutta lopulta kuitenkin päätin tässä käydä vähän läpi tätä ohjelmaa.  Ohjelmassa on hyvä kuvitus. Kaikki tässä olevat  kuvat ovat pelkästään kuvakaappauksia tästä ohjelmasta. Muita kuvia en ole käyttänyt.

Hänen vanhempansa ovat jääkiekkovaikuttaja Göran Stubb (s. 1935) ja äiti Chistel Stubb (o.s. Setälä). Isä oli jääkiekkovaikuttaja ja äiti oli loppujen lopuksi kotiäiti. Itse ohjelma alkaa saunasta kun  Aleksanteri marssii parin vieraan kanssa saunaan. Todetaan, että sana "sauna" on suomalainen sana. Saunasta marssitaan avantoon. Todetaan, että Alexanteri on kova jätkä. Todetaan, että Suomi on mennyt Natoon. Käydään kevyesti läpi Alexanterin poliittista elämää Suomessa.

Sitten siirrytään Alexanterin lapsuuteen.  Todetaan, että hänen isänsä Göran Stubb oli jääkiekkovaikuttaja ja äiti Christel oli sukua kuuluisalle suomalaiselle poliitikolle ja tutkijalle E. N. Setälälle. Samalla todetaan myös, että on ilmeistä, että hänestä Alexanteri on saanut vaikutteita.

 

Alexanterin isä nuorena ja  alla isä poika olkapäillä.

 

Alexanterin äiti Christel poikansa kanssa.

Lapsena Alexanteri halusi innokkaasti ryhtyä pelaamaan jääkiekkoa, mutta valitettavasti siitä ei tullut mitään. 12 -vuotiaana hän ryhtyi pelaamaan golfia ja halusi ryhtyä ammattilaiseksi, mutta vähitellen tajusi, ettei hänestä ole siihenkään.

Sen sijaan hän ryhtyi opiskelemaan. Hän kävi parhaimpia opiskelulaitoksia Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Ohjelmassa käydään läpi niitä ja todetaan, että siellä hän kohtasi tulevan vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin (s. 1970). Suzanne toteaa videolla, että hän teki aloitteen tähän suhteeseen. Häneen kiinnitti erityisesti huomiota se, että Alexanteri käytti solmion sijaan rusettia. Itseäni kiinnitti erityisen paljon huomiota se, että Suzanne muistuttaa hämmästyttävän paljon Alexanterin äitiä Christeliä.

Suomi pyrki näihin aikoihin EU:hun. Alexanteri esiintyi noihin aikoihin hyvin paljon Suomen televisiossa ajamassa asiaa ja pohtimassa EU:n ja Neuvostoliiton/Venäjän välisiä suhteita. Seuraavat kuvat ovat ohjelmasta, jota ei mainita, mutta ovat mielestäni niin hauskoja, että laitan niitä tähän. 

Suomi liittyi EU:hun 1995. Pohdittiin paljon suhdetta Venäjään ja Alexanteri joutui urallaan jopa neuvotteluihin venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. Alexanteri totesi, että Suomi ja Venäjä ovat ystäviä toistensa kanssa. Tosin hän muistaa asiasta, että hän sai ilmaiseksi salakuljetettua votkaa Suomeen.

Ohjelma etenee omassa järjestyksessään. Äkkiä Alexanteri kääntää kelkkansa ja ilmoittaa, että Venäjä on imperialistinen valtio eikä koskaan voi liittyä läntiseen järjestelmään. Päästyään presidentiksi niukalla äänienemmistöllä hän ilmoitta, että Suomen täytyy auttaa Ukrainaa mitä tahansa se tuleekaan maksamaan. Ohjelmassa todetaan, että hänestä tulee russofobinen henkilö. Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon Baltian merta ruvetaan kutsuman Naton sisämereksi. Suomeen perustetaan 15 yhdysvalloille pyhitettyä sotilasaluetta, joille suomalaisilla ei juuri ole astumista. Suomeen pohjoiseen Alexanteri haluaa valtavan Yhdysvaltojen asevaraston. Kukaan ei takaa etteikö niissä  kaikissa säilytettäisi myös ydinaseita.

Alexanteri kirjoittaa muutaman kirjan. Hän kutsuu myös "ystäviä" saunaan. Heidän joukossaan on myös poliitikkoja. Alexanteri kertoo miten hän toimii heidän kanssaan. Hän käyttää löylyä apuna. Hän ei laske heitä pois löylystä ennen kuin he ovat samaa ts. yhtä mieltä asioista hänen kanssaan. Sanoisin, että tämä on poliittista saunomista. Suomen historiassa on myös toinen kuuluisa johtaja, joka kävi saunassa. Hänen nimensä on Urho Kaleva Kekkonen. Yrittääkö Alexanteri käyttää Kekkosen menetelmää? Ero vain on siinä, että Urho Kaleva ei käyttänyt "pakkosaunaa" vaan saunasta sai poistua koska halusi.

Tässä välissä todetaan myös Suomen presidentin vaalien tulos. Suomi valitsi kaikkein eniten Venäjää vihaavan henkilön äärilaidalta eli Alexanterin presidentiksi. Tosin tulos oli äärimmäisen niukka, vain parin prosentin luokkaa. Todetaan kuitenkin , että hän on naimissa naisen kanssa kun taas hänen vastustajansa oli gay, jolla on miespuoliso. Tässä välissä todetaan tarkemmin hänen koulutuksensa Yhdysvalloissa, taas Yhdysvalloissa, Ranskassa, Belgiassa ja Lontoossa, jossa tutustui vaimoonsa. En katso tarpeelliseksi käydä sitä läpi, koska sitä on käsitelty meidän tiedotusvälineissämme ihan runsaasti.

Sitten todetaan, että Suomi hautasi hyvän tulevaisuutensa kieltämällä kaupan Venäjän kanssa ja katkaisemalla kaikki yhteydet Venäjään. Teollisuus menetti paljon mm. halvan energian, edullisen puun tuonnin, venäläisen turismin jne. Jopa liikenneyhteydet katkaistiin. Tähän Alexanteri osallistui suuntaamalla nenänsä aina siihen suuntaan mikä poliittisesti tuntui hänelle edullisimmalta. Aikoinaan hänen nenänsä oli suuntautunut Venäjän suuntaan mutta sitten kääntyi Naton suuntaan. Tämä koski myös Baltian maita ja pohjoismaita.  Hän ei ollut kiinnostunut kansallisista intresseistä vaan hänelle  itselleen edullisista poliittisista intresseistä. Hän suuntautui Natoon, koska se on hänelle poliittisesti edullista. Katsokaa miten eloisat hänen silmänsä olivat nuoruudessa, miten kylmät ne nykyään ovat. Näytetään video eduskunnasta, jossa puhutaan siitä, että rikkaat voivat ostaa etuja  rahalla, mutta köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta. Alexanterin ilme muuttuu vähitellen vihamieliseksi ja lopulta hän poistuu kesken puheen paikalta.

 

Silmät, silmät

Todetaan Alexanterin suhteista ulkomaille esimerkiksi Hillary Clintoniin, ja muihin Yhdysvaltalaisiin poliitikkoihin, miten huonot suhteet ovat Venäjään, mutta miten hienot suhteet Yhdysvaltoihin. Tarja Halosen aikaan Alexanteri oli suuri Venäjän ystävä. Hänen mielestään Venäjän ulkoministeri Lavrov oli suuri ihminen ja hän itse oli suuri Venäjän ystävä. Vuonna 2014 hän totesi Angela Merkelille Saksassa, että Suomi ja Venäjä ovat kuin sukulaisia, sukukansoja. Valokuvista usein näkyy, millainen ihminen on. Sisäisesti Alexanteri on amerikkamyönteinen. Hän ei ole suomalainen. Hän puhui itsestään, että hän on suomalainen ruotsalaisine sukujuurineen. Todellisuudessa sukujuuret voivatkin olla karjalaisia, koska ne johtavat Käkisalmeen. Isän puolen isovanhemmat  Volmar Stubb ja Marita Breitenstein syntyivät Viipurissa. Myös isä Göran Stubb syntyi Viipurissa. Ilmeisesti tämän osan hän haluaisi jättää taakseen.

Puhutaan jääkiekosta ja lähinnä Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän välisistä tunnelmista. Isä Göran oli jääkiekkovaikuttaja ja tämä myös vaikutti Alexanteriin suuresti. Hän ei onnistunut jääkiekossa, ei onnistunut golfissa. Hän päätti jättää myös politiikan. Aleksanteri oli poissa politiikasta seitsemisen vuotta. Sitten hän yllättäen alkoi pyrkiä presidenttiehdokkaaksi. Kun kysytään syytä tähän Alexanteri sanoo Venäjän sotaoperaation Ukrainassa. Ohjelmassa todetaan, että todellisuudessa hän haluaa näyttää itselleen, että pystyy johonkin.

Presidentiksi päästyään Alexanteri ryhtyy voimakkaasti ajamaan Naton asiaa. Hän sanoo, että hyväksyy jopa ydinaseet Suomessa. Aikaisemmin Suomi on kieltänyt ydinaseet tai jopa niiden kuljettamisen Suomen alueen kautta. Alexanterista tulee täysin Yhdysvaltojen marionetti. Häntä ohjataan nyt Yhdysvalloista käsin. Alexanteria verrataan muihin vastaaviin eurooppalaisiin marionetteihin, mutta hänestä sanotaan, että hän on vaarallisempi, koska Suomi on Venäjän rajanaapuri. Yhdysvallat työntää tällaisia eurooppalaisia valtioita ja henkilöitä Venäjää vastaan. Suomalaiset ovat kokonaan menettäneet itsenäisyytensä. Yhdysvallat voi täysin vapaasti käyttää Suomen maaperää omiin tarkoituksiinsa. Näistä esimerkkinä 15 tukikohtaa maaperällämme. Myös kaikki suomalaiset sotilastukikohdat ovat amerikkalaisten käytössä niin halutessaan. Mutta ydinasetta suomalaiset eivät saa käyttöönsä. Ne ovat täysin vain amerikkalaisten hallussa vaikka olisivat Suomen maaperällä.

Todetaan, että Aleksanteri on jopa vaarallisempi kuin Ranskan presidentti Macaroni, koska Alexanterin lankoja on amerikkalaisten helpompi käyttää. Suomalaiset allekirjoittivat sopimukset amerikkalaisten kanssa. Suomen hallitus ja eduskunta eivät voi vaikuttaa amerikkalaisten käytökseen Suomen maaperällä. Amerikkalaiset eivät edes tule kysymään mitään lupia Suomelta. He tulevat kasvattamaan russofobiaa Suomessa ja sen kansassa eli meissä suomalaisissa.  Tilanne muistuttaa hämmästyttävällä tavalla tilannetta Suomessa ennen toista maailmansotaa, jolloin suomalaiset kannattivat kolmatta valtakuntaa. Tämän olen itsekin huomannut ja kirjoittanut siitä jo aikaisemminkin.

Ohjelmassa puhutaan myös Suomen historiasta kun Suomi oli Ruotsin vallan alla. Ruotsi käytti suomalaisia sotiinsa lähinnä "tykinruokana" ja tältä ajalta on peräisin suomalaisten alemmuudentunne muita kansoja kohtaan. Tässä tulee esiin suhtautuminen Venäjään. Me suomalaiset olemme sentään eurooppalaisia, mutta venäläiset eivät ole edes sitä. Kuulumme EU:hun ja teemme kaikki, mitä EU sanoo. Tämänkin olen kirkasotsaisena itse huomannut jo ajat sitten. Tästä syntyy russofobiaa.

Amerikkalaiset eivät ole varsinaisesti kiinnostuneita Suomen armeijasta vaan Suomen asemasta. Suomen sijainti Venäjän suhteen on tapauksessa tärkeä. Alexanteri itse toteaa, että olemme auttaneet rahallisesti Ukrainaa ja tulemme edelleen auttamaan vaikka meillä itsellämme on huono taloudellinen tilanne.  Meidän suhteemme Venäjää kohtaan on hyvässä muistissa edellisten maailmansotien jäljiltä Neuvostoliittoa vastaan ja juuri siksi Suomi kannattaa Ukrainaa. Tämä on suomalaista ideologiaa. Puhutaan "suursuomen ideologiasta" 1940 -luvulla, josta vaietaan nyky-Suomessa. Suomessa puhutaan vain sodasta 1939  - 1944. Ohjelmassa käsitellään myös toisia suomalaisia poliitikkoja, joista voin mainita kansanedustajan Antti Lindtmannin. Hänestä näytetään myös kuva, jossa hän tekee alastomana natsitervehdyksen. Puhutaan myös Riikka Purrasta jne. Puhutaan myös putoavasta Suomen taloudesta. Myös Mannerheimista ja Lotta Svärd järjestöstä puhutaan ja kuinka näyttää siltä, että myös Suomessa alkaa neonatsismi nostaa päätään kuten Ukrainassa.

 

Antti Lindtmannin natsikuva.

Loppua kohti puhutaan Alexanterin vaimosta Suzanne Innes-Stubbista. Vastoin odotuksia hän ei ole Britti vaan ainakin puolet skottilaista sukujuurta. Ohjelman mukaan ainakin hänen isänsä on syntyjään skotlantilaisia. Suzanne puhuu heikosti suomea. On myös huomattava, että Suomen hallitsijan ja Suomen presidentin Alexanterin lapset Oliver Johan Stubb ja Emilie Stubb  eivät puhu ollenkaan suomea. Siis Suomen presidentti ei ole katsonut mitenkään tarpeelliseksi  opettaa lapsilleen Suomen kieltä. Tämähän on selvästi arvostuskysymys. Alla vaimon Suzannen vanhempien kuva.

 

Suzannen vanhempien kuva. Myös suvun skottihameen kuvio.

Todetaan, että Alexanterilta puuttuu itseluottamusta. Hän ei suhtaudu asioihin suomalaisena vaan on 100 prosenttinen kosmopoliitti. Hänen lapsensahan eivät puhu suomea. Kun hän puhuu turvallisuudesta hän puhuu yleensä Euroopan turvallisuudesta tai Naton turvallisuudesta, mutta ei juuri koskaan Suomen turvallisuudesta. Tämä johtaa ajatuksena siihen, että Suomi on hänelle vain yksi astinlauta, siis vain väline. Hän on marionetti jota johdetaan Washingtonista käsin. Tulee vaikutelma, että Suomi  on valmistautumassa suureen sotaan.

 

On selvää, ettei tunnin ohjelma voi olla kovin yksityiskohtainen. Ohjelman hyvä puoli on sen kommentoinnissa ja kuvituksessa. Ohjelmassa ei tarkastella asioita pelkästään ylistävään sävyyn, kuten suomalaisissa tiedotusvälineissä vaan myös kriittisesti ja ottaen asioita esille myös toisilta näkökannoilta. Kun edellinen presidentti Niinistö oli helvetin tyhmä, niin tästä uudesta Alexanterista olemme saaneet amerikkalaisen marionetin. Tämä on mielenkiintoista. En kuitenkaan ole ottanut kaikkea tähän mukaan paljolti itsesuojelun kannalta. Toivotaan, että Alexander Stubb on riittävän huumorintajuinen, ettei loukkaannu ja rupea haastamaan minua oikeuteen. Tarkoitukseni ei missään nimessä ole mitenkään loukata Hänen Ylhäisyyttään. Haluan vain näyttää, että asioita voidaan tarkastella myös monelta kannalta. Myös hieno kuvitus on kiinnostanut minua. Jos on uteliaisuutta katsoa ohjelma se löytyy alla olevasta osoitteesta, mutta on huomattava, että ohjelma on venäjän kielinen eikä sitä ole mitenkään tulkattu tai käännetty:

https://rutube.ru/video/4bc63ab56e015348849c42dd89ac1216/

 

 

 

DEMOKRATIAA

 

 

Meillä Suomessa vallitsee ns. länsimainen demokratia. Meillä sitä pidetään edistyksellisimpänä poliittisena järjestelmänä maailmassa.  Asiaa voidaan tarkastella syvällisemminkin. Suoraan sanottuna syvällisesti ajateltuna ns. "länsimainen demokratia" on vain rahan valtaa. Mitä enemmän sinulla on rahaa sitä enemmän sinulla on valtaa. Länsimaisen demokratian kehto on Yhdysvallat. Siellä elävät maailman rikkaimmat ihmiset. Tämän demokratian mukaan Yhdysvallat pyrkii hallitsemaan maailmaa. Demokratian mukaan jokaisella kansalaisella pitäisi olla yleinen ja yhtäläinen äänoikeus. Mutta Yhdysvalloissa vain rikkailla on mahdollista päästä presidenttiehdokkaaksi. Hämmästyttävästi siellä on vain kaksi presidenttiehdokasta joita voi äänestää. Heidän takanaan on rikkaita jotka yrittävät asettaa semmoiset ehdokkaat, jotka miellyttävät heitä, joista heille on etua, taloudellista etua. Demokratia pitäisi merkitä kansan valtaa. Länsimainen demokratia merkitsee rahan valtaa.  

Yhdysvalloissa jos on rikas voi käytännössä elää miten haluaa. Ei tarvitse noudattaa mitään sääntöjä tai lakipykäliä. Voi palkata asianajan suurella rahalla, joka löytää aina sopivan lakipykälän, joka vapauttaa vaikkapa jopa murhasyytteestä. Tämä on nähty jo lukuisia kertoja. Jos on köyhä ja asuu kadulla ei ole mitään oikeuksia. Voi äänestää vain näitä kahta ehdokasta. Omia ehdokkaita et voi äänestää. Jos mennään syvällisemmin asioihin ei ole asuntoa, ei voi kouluttautua, ei ole terveydenhoitoa, käytännöllisesti katsoen ei ole mitään peruselinehtoihin kuuluvaa. Kaikki maksaa. Sanotaan, että länsimaiseen demokratiaan kuuluu sananvapaus. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarvitsee mainita vain kaksi nimeä: Julian Assange ja Edward Snowden. Jopa entiseltä presidenttiehdokkaalta Donald Trumpilta estettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan julkinen tiedottaminen hänen hävittyään edelliset vaalit. Jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin voi häntä uhata jopa 175 vuoden tuomio. Olisipa mielenkiintoista nähdä, minkä näköinen hän olisi 175 vuoden kuluttua. Ei tuo ole vielä mitään. Joku on saanut siellä jopa yli 30 000 vuoden tuomion. Toisaalta on siellä jaettu moninkertaisia kuolemantuomioitakin. Herätetäänkö heidät jälleen henkiin tuomion jälkeen? Edward Snowdenin pelasti vain se, että hän pakeni Venäjälle.

 

San Franciscon kodittomat asuvat kaduilla

On mielenkiintoista verrata länsimaisia demokratioita toisiinsa. Yhdysvaltojen valtiomuoto on federalistinen, presidenttijohtoinen tasavalta, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä ja useista erillisalueista. Se on siis perustuslaillinen liittotasavalta. Jokaisella osavaltiolla on rajoitettu itsehallinto, mutta liittovaltion laki ylittää osavaltioiden lait. Perustuslaki koostuu lainsäädäntö- , toimeenpano- ja tuomiovallasta. Lainsäädäntövaltaa pitää Kongressi, joka on kaksikamarinen ja koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Toimeenpanovalta on presidentillä ja hänen hallinnollaan. Se on siis todella vahva. Hän voi veto-oikeudellaan estää kongressin hyväksymän lain, mutta yksimielinen kongressi voi riittävällä enemmistöllä estää presidentin vedon. Presidentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lakia tulkitseva elin on korkein oikeus. Mutta osavaltioilla on erilainen äänioikeus. Tämä johtaa siihen, että jopa vähemmän ääniä saanut voi päästä presidentiksi. Näin on käynytkin muutaman kerran. Tällainen on siis suurin piirtein tämä länsimainen demokratia.

En ole koskaan laskenut mitkä maat kuuluvat poliittisesti ns. länsimaisen demokratian piiriin, mutta monissa Euroopan maissa ajatellaan, että he ovat länsimaisen demokratian edustajia. Kun verrataan esimerkiksi Britannian demokratiaa Ruotsin demokratiaan on niissä huomattavia eroja. Ensinnäkin molemmat ovat kuningaskuntia eivätkä demokratioita kuten esimerkiksi Saksa ja Ranska. Kuitenkin niitäkin hallitaan valtiollisesti aivan eri tavalla. Britanniassa on ns. parlamentaalinen monarkia. Toimeenpanovalta kuuluu varsinaisesti pääministerin johtamalle ministeriölle, joka kootaan ylähuoneen ja alahuoneen jäsenistä. Sanotaan, että he ovat vastuussa kuninkaalleen eli Hänen majesteetilleen ja toimivat hänen nimissään. Missä on siis kansan valta? Ruotsin kuningaskunnan hallitus on Ruotsin korkeinta toimenpanovaltaa käyttävä valtioelin. Se koostuu pääministeristä ja 23 muusta ministeristä. Sen täytyy nauttia valtiopäivien luottamusta. Siis molemmat Britannia ja Ruotsi ovat kuningaskuntia, mutta niitä hallitaan aivan eri tavoilla. Mutta molemmat lukeutuvat kuuluvansa länsimaisen demokratian piiriin.

Entäpä Saksa ja Ranska? Netissä lukee Saksasta näin: Saksan liittotasavalta on edustuksellinen demokratia, jonka valtionpäämies on liittopresidentti.  Liittopresidentti  valitaan viiden vuoden välein, ja hänen asemansa on seremoniallinen. Lainsäädäntövalta on käytössä joka neljäs vuosi valittavilla liittopäivillä sekä liittoneuvostolla. Toimeenpanovaltaa käyttää liittokanslerin johtama hallitus. Saksa koostuu kuudestatoista osavaltiosta joilla on laaja päätösvalta. Osavaltioita johtaa ministeripresidentti.

Entäpä sitten Ranska? Netissä lukee näin: Ranskan hallitus on Ranskan tasavallan hallintojärjestelmän toimeenpaneva valtioelin, joka ohjaa kansakunnan politiikkaa. Hallituksen jäsenet nimittää Ranskan tasavallan presidentti nimittämänsä pääministeri ehdotuksesta, ei siis kansa. Hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista lähdettä. Missä on kansan ääni?

Kaikki nämä valtiot katsovat kuuluvansa ns. länsimaisen demokratian piiriin. Ja näin myöskin Suomi. Mutta kaikki valtiot ovat hyvin erilaisia. Siis yhtä ainoaa ns. "länsimaista demokratiaa" ei ole olemassakaan. Jos ottaa kaikki Länsi-Euroopan valtiot, Kanadan ja Australian tulee lisää erilaisia versioita. Siis mikä niistä on oikea? Näin ollen on mahdotonta elää länsimaisen demokratian mukaisesti. Se on puhtaasti määrittelijän arvojen varassa - ei yleinen käsite ns. "länsimainen demokratia". Näissä kaikissa on yksi yhtäläinen piirre. Päästäkseen järjestelmään mukaan päättämään asioista täytyy olla rahaa. Se näkyy varsin hyvin nykyisestä hallituksestamme. Länsimainen demokratia näkyy selvästi hallituksemme päätöksissä. Ne ovat tyyppiä "köyhät kyykyyn". Heikosti hoidetun taantuvan taloutemme suurimmat kärsimykset saavat kärsiä aina kaikkein köyhimmät ja heikoimmassa olevat ihmiset. Heiltä otetaan asumistuesta, toimeentulotuesta ja kaikesta muustakin mistä voidaan ja näin kavennetaan heidän elinehtojaan. Työttömiltä otetaan työttömyyskorvauksesta ja pakotetaan toimimaan kaikenlaisten epämääräisten sääntöjen mukaan. Eläkeläisiltäkin viedään. Tämä on sitä suomalaista länsimaista demokratiaa. Esimerkiksi Suomen puolustusvoimilta surutta voitaisiin saada rahaa taloutemme kunnon parantamiseen. Tällöin ei tarvitsisi kajota köyhimpien elinehtoihin. Esimerkiksi voitaisiin tilata muutama hävittäjä vähemmän ja näin saada Suomen budjetti tasapainoon.

Mielenkiintoista on verrata länsimaista demokratiaa Venäjän demokratiaan. Venäjä ei edes väitä olevansa länsimainen demokratia. Wikipedia sanoo Venäjästä, että viralliselta nimeltään se on Venäjän federaatio  (Росси́йская Федера́ция). Se on perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Presidentti on valtion päämies ja pääministeri on hallituksen johtaja. Liittovaltio on rakennettu edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan. Hallintoa säädellään vallan kolmijako-opin mukaan perustuslain määrittelemällä tavalla. Perustuslaki toimii maan ylimpänä laillisena dokumenttina sekä yhteiskuntasopimuksena kansalle. Venäjä on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosta on maailman suurin valtio. Maassa on lukuisia eri kasvillisuus- ja maatyyppejä. Venäjällä on maailman suurimmat mineraali- ja energiavarat: kaasuvarat ovat maailman suurimmat, kivihiilivarat toiseksi ja öljyvarat kahdeksanneksi suurimmat. Maalla on maailman suurimmat metsävarat ja sen järvissä on noin neljäsosa maailman sulasta makeasta vedestä.

Asukkaita venäjällä on noin 139 miljoonaa (vuonna 2011) ja koostuu yli 160 eri kansallisuudesta. Silti kansa on ällistyttävän yksimielinen. Suurin osa rakastaa maataan yli kaiken. Poliittisesti venäläiset ovat hyvin yksimielisiä, kuten havaittiin viimeisissä presidentin vaaleissa. Jopa muiden presidenttiehdokkaiden kannattajat rakastavat maataan samalla tavalla kuin presidentti Putinin kannattajat. Onhan siellä myös vastaääniä, mutta he ovat mitätön vähemmistö. He saavat olla rauhassa, jos eivät aiheuta valtiolle tai muulle kansalle harmeja. Tällainen toiminta on voimakkaasti kielletty. Esimerkiksi meillä lännessä sukupuolinen poikkeavuus normaalista heterosukupuolisuudesta on politisoitu, mutta Venäjällä sitä rajoitetaan lasten ja nuorten suojelemiseksi. Se ei ole kielletty, mutta sen esittäminen julkisesti erilaisissa tilaisuuksissa on kiellettyä,  jos se voi tulla esiin alaikäisille lapsille tai nuorisolle. Myös sateenkaariliput ovat kiellettyjä. Näin suojellaan lapsia ja nuoria kunnes he ovat aikuisia ja voivat itse päättää miten suhtautua asiaan. Kannatan ehdottomasta tällaista suhtautumistapaa. Näin pitäisi olla meilläkin.

Venäjä on voimakkaiden länsimaiden pakotteiden alla. Nämä ovat odottaneet Venäjän talouden romahtamista jo pitkän aikaa. Mutta Venäjän talous vain kasvaa, mikä saa lännen tyrmistyksen valtaan. Viime vuonna se kasvoi +3,6 %. Teollisuus kasvoi 3,5 % ja kahdessa vuodessa 4,2 %. Samaan aikaan valmistava teollisuus kasvaa ensisijaisen nopeasti. Vuonna 2023 avattiin noin 290 uutta heikentävää (tuontia korvaavaa) toimialaa jne. Tämän vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta osoittavat, että Venäjän talous ei jälleen ennusteiden vastaisesti hidastu, vaan päinvastoin kiihtyy. BKT kasvoi 6,0 %. Teollisuustuotanto kasvoi 8,5 %. Tätä taustaa vasten Eurooppa, Japani ja muut Venäjää vastaan ​​pakotteita asettaneet maat (paitsi Yhdysvaltoja) ovat pysähtyneet ja pääosin ajautuneet taantumaan. Tämä näkyy selvästi Suomessakin. Ja näissä valtioissa kriisi alkaa näkyä yhä selvemmin.

Ja Venäjä on asettanut itselleen tavoitteen: vuoteen 2030 mennessä ohittaa Japani bruttokansantuotteella mitattuna (ostovoimapariteetilla mitattuna). Mutta näyttää siltä, ​​​​että jos ylivoimaista estettä ei tapahdu, se tapahtuu jo tänä vuonna... Ja tämä tapahtuu Yhdysvaltojen ja länsimaiden ennennäkemättömien pakotteiden vuoksi.  Venäjällä puhutaan yleisesti, että ehkä heidän pitäisi kiittää niistä? Venäjällä on huutava työvoimapula. Työttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole ollenkaan. Mutta oleellista on, että sairaanhoito on ilmaista. Tosin on myös erilaista maksullista hoitoa, mutta pääosa ihmisistä käyttää maksutonta. Myös koulutus on ilmaista ala-asteelta yliopistoihin saakka. Mutta maassa on toki myös erilaista maksullista koulutusta. Terveys ja koulutus ei ole siis rahoista kiinni kuten länsimaisissa demokratioissa yleensä on.

Euroopassa on yksi voimakkaasti poikkeava valtio, joka väittää olevansa länsimainen demokratia, mutta sitä se ei missään nimessä ole. Ukraina, jossa on ryhdytty vuoden 2014 jälkeen kohtelemaan venäjänkielistä vähemmistöä hyvin raa'asti. Vaikka alunperin heitä oli Ukrainassa lähes kolmasosa kansasta he eivät saa käyttää edes omaa äidinkieltään. Opetusta ei enää järjestetä heille, venäjänkielisiä radio ja televisio-ohjelmia he eivät saa seurata, kirjallisuutta tuhottiin jne. Ennen Ukraina oli kaksikielinen, enää se ei ole. Tämä on yksi tekijä Ukrainan nykytilaan. Se on Venäjän sotaoperaation kohteena. Venäjän sotaoperaatio etenee hyvin. Ukrainalla se ei mene kovinkaan hyvin.

Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi toisessa käsittelyssä uuden moraalittoman skandaalimaisen lain mobilisaatiosta. Demobilisaation käsite on poistettu laista. Aikaisemmin siinä ehdotettiin armeijassa olleen vapautettavaksi siviilielämään 36 kuukauden jälkeen. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Ainoastaan vakava loukkaantuminen voi olla peruste demobilisaatiosta. Konsulipalvelujen rajoitus on otettu käyttöön 18 - 60 -vuotiaille miehille, joilla ei ole sotilasrekisteriasiakirjoja. Sotilashenkilöllisyystodistus tarkistetaan rajalla, asiakirjan puuttuminen voi olla syynä maasta lähtemisen tai maahantulon kieltämiseen. Auton käyttöä on rajoitettu maahan tulon tai maasta lähdön kohdalla. Vammaisten tulee käydä uudelleen lääkärintarkastuksessa palvelusopivaisuuden selvittämiseksi (vammaisia on otettu palvelukseen vaikka eivät sovellu siihen. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin).

 

Pakkomobilisointia ukrainalaiseen tapaan.

 

Kaikki poliisin, syyttäjäviraston, valtion hätäpalvelun, Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston työntekijät, virkamiehet on vapautettu mobilisaatiosta. Lykkäystä myönnetään valtion viranomaisten ja kuntien päämiehille, sotatilauksia toteuttavien strategisten yritysten työntekijöille sekä suuryrittäjille. Lisäksi jokainen Verkhovna Radan jäsen tai varajäsen voi varata kaksi avustajaa itselleen, joiden ei tarvitse astua mobilisaatioon. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiova päätti seurata pakotuksen polkua motivoimisen sijaan. Ukrainalaisilta suljettiin kaikki porsaanreiät, joiden kautta he saattoivat välttää asepalveluksen. Edes vammaisia, jotka lähetetään toiseen lääkärintarkastukseen, eisäästetä. Ja on hyvin todennäköistä, että sen tulokset ovat sellaisia, joita sotilaskomissaari haluaa nähdä. On kyliä, joista kaikki miehet on mobilisoitu armeijaan. Kuka viljelee maata? Kuka kaivaa hautoja? Katso video pakkomobilisaatiosta:

Ukrainan uusi mobilisaatiolaki tyrmäsi liikekannalle pantujen odotukset pääsystä kotiin. Ukrainan joukot toivoivat kotiutumista kolmen vuoden kuluttua liikekannallepanoon joutumisestaan, ovat tyrmistyneet sen jälkeen, kun aiempi säännös, jolla heille myönnettiin vapautus 36 kuukauden palveluksen jälkeen, jätettiin pois hyväksytystä uudesta mobilisaation laista, joka evää heiltä pääsyn kokonaan takaisin kotiin. Kiovan parlamentti hyväksyi pitkään odotuttaneen uuden liikekannallepanon laajennusta koskevan lain, mutta ilman demobilisaation lauseketta. Tämän muutoksen kerrotaan tapahtuneen Ukrainan asevoimien ylipäällikön, kenraali Aleksandr Syrskyn kehotuksesta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen asevoimiin kutsutun on palveltava asevoimissa, kunnes konflikti on ohi. ”Se on katastrofi”, AFP lainasi 46-vuotiasta Donetskin rintamalla olevaa tykistön sotilasta, jonka nimi on Aleksander. ”Kun henkilö tietää, milloin hänet kotiutetaan, hänellä on erilainen asenne kuin jos hän on kuin orja, se ei johda mihinkään hyvään”, hän lisäsi. Sotilas Jegor Firsov julkaisi kommentin uudesta laista Facebookissa väittäen, että jo palveluksessa olevat joukot ovat ”demotivoituneet”  muutoksesta ja tuntevat itsensä ”huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi”. ”Se sanoo, että ponnistelujamme ei arvosteta”, Firsov kirjoitti Politico-lehden mukaan, joka totesi ”sodasta väsyneiden joukkojen” tyytymättömyyden tilanteeseensa.

Ukraina on mobilisoinut satoja tuhansia sotilaita sen jälkeen, kun konflikti Venäjän kanssa kärjistyi vuonna 2022. Kiovalla on kuitenkin ollut vaikeuksia pitää etulinjan joukot yli 35 % vahvuudessa lisääntyvien tappioiden vuoksi. Presidentti Vladimir Zelenski allekirjoitti äskettäin lain, joka sallii 25-vuotiaiden asevelvollisuuden mahdollisesta väestörakenteen romahduksesta huolimatta. Ukrainan puolustusministeriön tiedottaja Dmitri Lazutkin  vahvisti, että kotiuttaminen jätettiin laista Syrskyn pyynnöstä ja hyväksyi hänen päätöksensä, koska hän ”ymmärtää operatiivisen tilanteen” ja ”valtiota kohtaavat uhat ja riskit”, New York Times raportoi. Lazutkin on aiemmin myöntänyt, että vuodesta 2022 lähtien taistelleet joukot ”ovat väsymässä ja uupumassa”, mutta sanoi, että ”nyt ei ole hätäisten päätösten aika”. Hän lisäsi, että hallitus laatii erillisen lakiesityksen rotaatiosta ja demobilisaatiosta, mutta tämä voi kestää jopa kahdeksan kuukautta. Se pakottaa kaikki 18–60-vuotiaat miehet, mukaan lukien maan ulkopuolella asuvat Ukrainan kansalaiset, ilmoittautumaan asevelvollisiksi. Haasteet mobilisaatioon automatisoituisivat ja rangaistukset niiden uhmaamisesta muuttuvat entistä kovemmiksi. Aluehallintojen on autettava prosessissa. Kiova ei ole julkistanut, kuinka monta sotilasta se aikoo pakkomobilisoida uusilla toimenpiteillä. Washington Post huomautti, että satojen tuhansien sotilaiden ”epäsuosittu mobilisointi herättää vaarallista paniikkia”.

Lain puolesta äänesti 283 edustajaa 450-paikkaisessa parlamentissa. Laki on suututtanut monet sotilaat ja heidän perheensä. Aiempi lakiluonnos sisälsi kohdan, joka olisi antanut 36 kuukautta armeijan palveluksessa olleille sotilaille mahdollisuuden saada vapautus palveluksesta. Kohta kuitenkin poistettiin lopullisesta laista asevoimien johdon toivomuksesta. Lakiluonnoksesta poistettiin myös useita taloudellisia etuja sotilaille. –Hyökkäys jatkuu pitkin koko rintamalinjaa. Tällä hetkellä on mahdotonta heikentää puolustusvoimia, sanoi Ukrainan puolustusministeriön edustaja Dmytro Lazutkin keskiviikkona valtiontelevisiossa. Ukraina on yrittänyt löytää keinoja miespulansa helpottamiseen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainalaisia on vähemmän kuin venäläisiä, ja monet Ukrainan parhaista sotilaista ovat uuvuksissa oltuaan rintamalla pitkään. Ukrainalaisen sotilaan mediaani-ikä (siis keski-ikä) on noussut jo yli 40:n.

Pitkään palvelleiden sotilaiden pitäminen rintamalla on herättänyt suuttumusta, ja sen on pelätty heikentävän sotilaiden taistelutahtoa. Keskiviikkona monet sotilaat ja aktivistit ilmaisivat tyytymättömyytensä lain muuttamiseen. Muutosta kuvailtiin muun muassa julmaksi. Lain muokatun version on arvioitu lisäävän esimerkiksi luvattomia poissaoloja, lomilta palaamatta jättämistä sekä ostettuja sairaslomatodistuksia. Donetskin alueella taisteleva 46-vuotias tykkimies Oleksandr sanoi uutistoimisto AFP:lle päätöksen olevan katastrofi. Hänen mukaansa tieto kotiin pääsemisen päivämäärästä antoi monille sotilaille intoa taistella. – Jos ihminen on kuin orja, se ei johda mihinkään hyvään. Jotkut sotilaat ovat ilmaisseet huolensa myös siitä, että perheet hajoavat, kun puolisot eivät näe toisiaan pitkään aikaan. Ukrainan puolustusministeriö on kertonut ymmärtävänsä, että pitkään rintamalla olleet sotilaat ovat hyvin väsyneitä. Ministeriö lupasi etsiä keinoja sotilaiden tilanteen helpottamiseksi, vaikka nyt hyväksytty laki ei sallikaan vapauttamista palveluksesta. Venäjä aloitti sotaoperaationsa Ukrainassa helmikuussa 2022. Osa ukrainalaissotilaista oli kuitenkin rintamalla jo ennen sitä, sillä sotiminen Venäjän tukemaa Itä-Ukrainaa vastaan alkoi jo 2014.

Siviiliautojen ja -työkoneiden massiiviset pakko-otot rintamalle käynnistyvät. Takavarikot mahdollistaa tämä Ukrainan uusi liikekannallepanolaki, jonka myötä asevoimien alueelliset rekrytointikeskukset pääsevät käsiksi maan ajoneuvotietokantoihin. Lain myötä rekrytointikeskuksille annetaan myös lupa takavarikoida yksityisten kansalaisten omistamia ajoneuvoja Ukrainan asevoimien tarpeisiin kaikkialta Ukrainasta. Aiemmin siviilien ajoneuvoja on voitu ottaa asevoimien käyttöön vain varsinaisella rintama-alueella ja sielläkin ainoastaan absoluuttisessa hätätilanteessa. Ukrainalaismedioiden mukaan paikalliset sotilasviranomaiset päättävät kullakin alueella mobilisoitavien ajoneuvojen lukumäärästä tyypeittäin ja merkeittäin. Henkilö- ja pakettiautojen ohella rintamalle viedään siviilipuolelta myös kuorma-autoja, traktoreita ja erikoisajoneuvoja kuten puskutraktoreita ja kaivinkoneita. Pakko-ottomahdollisuus koskee myös kaikkia moottoripyöriä, perävaunuja, veneitä sekä kaikentyyppisiä ilma-aluksia koko maassa.

Seurauksena ukrainalaisista miehistä 80 prosenttia ei halua armeijaan, 75 prosenttia pitää nykyisiä säännöksiä täysin epäoikeiden mukaisina. Syntyvyys on laskenut Ukrainassa alhaisimmalle tasolle kuin koskaan, vähän kuin meillä Suomessa. 40 -vuotiaita miehiä on kaksinkertainen määrä verrattuna 20 -vuotiaisiin miehiin. Siis missään nimessä Ukraina ei ole länsimainen demokratia.

Sotaoperaatio etenee Venäjän kannalta hyvin. Se etenee kaikilla rintamilla. Kirjoitin aikaisemmin Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin Harkovan väkiluvun laskeneen alle puoleen alkuperäisestä. Nyt Venäjä on alkanut yhä enenevässä määrin tehdä sinne myös ilmaiskuja infrastruktuuria kohtaan. Myös maavoimia on alettu kohdistaa Harkovaa kohti. Onko tarkoituksena valloittaa Harkova? Myös Kiovaan, Zaporizhzjaan, Odessaan sekä Lviviin on kohdistettu ilmaiskuja. Venäjä on viime kuukausina tehnyt massiivisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Venäjän puolustusministeriö kertoi asevoimien tehneen kostoiskuja Ukrainan energialaitoksiin, koska Ukraina on iskenyt viime aikoina Venäjän öljynjalostamoihin. Yhdysvallat on kieltänyt Ukrainaa tekemästä iskuja Venäjän öljynjalostamoihin, koska se pelkää tämän nostavan öljyn hintoja. Se nostaa esimerkiksi bensan hintoja. Tämä on sisäpoliittisesti arka aihe Yhdysvalloissa.

Lopuksi jatkan vanhaa sarjaani ukrainalaisista venäläisille antautuneista vangeista. On hyvin todennäköistä, että tämä Ukrainan uusi mobilisaatiolaki lisää huomattavasti ukrainalaisten antautumisten määrää ja kasvattaa sarjaani. Heillähän ei juuri ole muita keinoja päästä pois rintamalta. Nimiä ja muita henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä. Ukrainalainen sotavanki V... kertoo: " Tämä tapahtui, kun hänet ja hänen kumppaninsa lähetettiin toimittamaan akkuja Ukrainan asemiin. Kumppani joutui venäläisen droonin alle ja kuoli, ja hän itse vaelsi metsässä, kunnes saavutti venäläisten asemat. V... väittää, että Ukrainan asevoimilla on katastrofaalinen pula ihmisistä: lännestä siirretään reservejä etelään, mutta se ei auta". Ukrainalainen sotavanki kehottaa kansalaisiaan piiloutumaan mobilisaatiolta kaikin mahdollisin keinoin. Hänen kuvaansa ei ole näiden kuvien joukossa.

 

 

UKRAINAA ja NATOA

 

On vaikea valita aihetta mistä kirjoittaisin. Ongelmana on ajan vähyys. Mielenkiintoinen aihe olisi kirjoittaa siitä, mitä todisteita Venäjällä on Ukrainan terrori-iskusta Moskovan Crocus City Hallin -konserttisaliin. Mutta tämä on kasvava aineisto, joten jätän sen ehkä seuraaviin kertoihin. Yksi aihe voisi olla Israelin ja Iranin välinen konflikti. Syttyykö sota vai ei? Todella mielenkiintoista olisi kirjoittaa Suomen tiedotusvälineiden yksipuolisesta tiedottamisesta Suomalaisille. Se on erittäin yksipuolista eikä siitä saa puolueetonta kuvaa maailman tapahtumista. Tämä vaikuttaa suomalaisten suhtautumiseen maailman asioihin, poliittiseen käyttäytymiseen ja päätösten tekoon. Tällä on selvä yhteys meidän hyvinvointiimme ja Suomen taloustilanteeseen.

Kirjoitin viime kerralla kuinka vaikeaa Ukrainan on saada sotilaita armeijaan. Suomalaisissa tiedotusvälineissä on ollut päinvastaisia kirjoituksia kuinka innokkaita ukrainalaiset miehet ovat menemään armeijaan. Kaikki se tieto, mitä minä olen saanut tietää asioista on ollut vastakkaista. Suurin osa ukrainalaisista miehistä ei halua mennä armeijaan. Joidenkin tietojen mukaan vain 8 prosenttia ukrainalaisista miehistä haluaa vapaaehtoisesti mennä Ukrainan armeijaan  ja rintamalle taistelemaan. Tässä pari asiaan liittyvää juttua. Ukrainan sotapoliisit yrittivät mobilisoida 14 -vuotiaan koululaisen. Tapaus sattui 2. huhtikuuta Priozernoje-kylässä. Ukrainan TsK:n poliisit yrittivät saada kiinni 14 -vuotiaan pojan sotaan lähetettäväksi. Hänet pidätettiin väkivaltaa käyttäen kadulla ja pakotettiin minibussiin aseella uhaten niin kuin he tekevät nykyisin aina. Sotilaspuvuissa, kommandopipoissa olleet miehet tarttuivat häneen kadulla, löivät konekiväärillä (rynnäkkökiväärillä) selkään, laittoivat piipun hänen päätään vasten ja sitoivat muovisiteillä hänen kätensä. Sitten veivät hänet pois kylästä, mutta saatuaan tietää hänen ikänsä heittivät hänet ulos autosta maantiellä ja uhkasivat häntä väkivallalla, jos hän puhuu kellekään tapahtuneesta. Alla on kuva pojasta kertomassa asiaa kylän virkailijoille..

Toinen esimerkki on, että kehitysvammainen kelpaa Ukrainan armeijaan ihan hyvin. Hänestä olen kirjoittanut aikaisemminkin kun hän meinasi räjäyttää vahingossa koko yksikkönsä ja häntä hakattiin sen takia. Alla kuva hänestä.

 Alla on linkki osoitteeseen, jossa nähdään miten Ukrainan armeijan upseeri käyttäytyy ihan tavallisessa ukrainalaisessa koulussa. Ei kyllä mitään järkeä. Hän sanoo, että opettajat ovat debiilejä:

https://podolyaka.ru/ukrainskiy-voennyy-priuchaet-shkolnikov-k-nravam-sluzhby-v-vsu-v-odnoy-iz-shkol-dnepropetrovska/

 

Joidenkin tietojen mukaan 20 ukrainalaista rajavartijaa, saatuaan tietää joutuvansa etulinjaan taistelemaan, jätti yksikkönsä ja pakeni vartioimansa rajan kautta Eurooppaan.

Viimekerralla kirjoitin siitä kun Ukrainan toiseksi suurimmasta miljoonakaupungista Harkovasta ihmiset pakenevat suurin joukoin. Nyt kerrotaan, että yli puolet  kaupungin asukkaista on jo lähtenyt. Sen lisäksi kaupunki on joutunut myllerrykseen. Yhdessä päivässä tapahtui yli tuhat rikosta. Sähkön puute energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen aiheutti rikosten aallon Harkovan alueella. Aluepoliisin lehdistöpalvelun mukaan kaupungissa tapahtui vuorokaudessa 1 054 ryöstöön, väkivaltaan, huumausaineiden jakeluun ja käyttöön sekä muuhun laittomaan toimintaan liittyviä rikoksia. Kun otetaan huomioon, että entisessä puolentoista miljoonan asukkaan kaupungissa on nyt alle 50 prosenttia sen asukkaista, tämä luku on suuri. Joidenkin tietojen mukaan Venäjä on tuhonnut melkein 80 % Ukrainan energialaitoksista.

Samalla kirjoitin kuinka Odessan kaupunki Mustanmeren rannalla olisi Venäjälle hyvin strateginen kohde vallattavaksi. En tiedä lukivatko odessalaiset kirjoitukseni, mutta nyt Odessan asukkaat ovat ryhtyneet myymään asuntojaan massiivisesti ja pyrkivät pois kaupungista. Odessalainen kiinteistönvälittäjä puhui asuntojen myynnin "buumista". Kaupungin asukkaat odottavat Venäjän armeijan saapumista ja päättivät luopua asunnoistaan ja lähteä. Tässä on ongelma: ei ole paljon ihmisiä, jotka haluaisivat ostaa asuntoja ja jäädä. Asuntoja myydään niin paljon, ettei hän edes tiedä kuka ne ostaa ja miten myydä.

"Viimeiseen ukrainalaiseen asti: "Kukaan ei voi jäädä ulkopuolelle"... Näin Ukrainan armeijan entinen komentaja Alexander Pavlyuk kirjoitti virallisessa blogissaan kommentoiden Ukrainan kokonaismobilisaatiota: "– Kehotan ukrainalaisia ​​jättämään tunteensa syrjään ja olemaan antautumatta provokaatioille. Meidän on ymmärrettävä, että kukaan ei voi jäädä ulos..." Siinä hänen viestinsä. Monelle on selvää, että lännelle, amerikkalaisille ja briteille on vain hienoa, mitä enemmän venäläiset ja ukrainalaiset tappavat toisiaan, sen parempi heille. Kaikki yritetään pakottaa ottamaan konekiväärit ja kuolemaan brittien ja amerikkalaisten puolesta on ollut yleinen vastakommentti. Oma kommenttini on, että missään nimessä Pavlyukin kehotus ei ole järkevä. Kannattaa ajatella omaa henkeään eikä missään nimessä ns. "armeijaan menemistä". Minusta Pavlyukin viesti on aika sekava. Mietin hänen järkeään. Onko hän käyttänyt liikaa huumeita, kun se nyt on vapaasti saatavilla Ukrainassa?

Tietojeni mukaan ukrainalaiset miehet eivät todellakaan halua mennä armeijaan jos joutuvat rintamalle. Tappiot ovat suuria ja Venäjä etenee tällä hetkellä vähän joka puolella rintamaa. Varsin suosittua on antautuminen venäläisille  niin pian kuin on mahdollista säilyttääkseen henkensä. Näin ovat varsin monet antautuneet sanoneet. Pako ukrainasta on ollut varsin suurta. Jako rikkaiden ja poliittisesti korkeassa asemassa olevien henkilöiden nuorten ja tavallisten asukkaiden nuorten suhteen on varsin suurta. Rikkaat ja poliittiset "lapset" on kirjattu hyvin usein ulkomaiden kansalaisiksi, joten heidän ei tarvitse joutua palvelemaan Ukrainan armeijassa eikä näin joutua sotaan. He saavat vapaasti juhlia elämäänsä siellä missä asuvat. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Missä on heidän isänmaallisuutensa? Tuleeko Suomessa tapahtumaan vastaavaa jos Suomi joutuu sotaan? Tämä on hyvä kysymys. Meillähän armeija on varsin suosittu tällä hetkellä. Mutta miten käy jos joudumme sotaan? Tämä uhka on tällä hetkellä varsin konkreettista poliittisella taivaallamme mielipiteiden mukaan. Monet ovat esimerkiksi valmiit lähettämään joukkoja Ukrainaan. Mielestäni juuri tämä on Suomelle vaarallista.

Kaikkialla lännessä ja Euroopassa puhutaan aseiden antamisesta Ukrainalle. Se olisi Ukrainan pelastus. Näinhän se ei ole. Jos annetaan aseita merkitsee se lisää ruumiita ja lisää vammautumisia juuri Ukrainassa. Ranska ja Baltian maat ovat paljon puhuneet joukkojen lähettämisestä Ukrainaan. 30 vuotta sitten Ranskan tasavallan armeija oli valtava voima. Mutta Neuvostoliiton romahtaminen ja todellisen uhan puuttuminen "näkyvässä tulevaisuudessa" ovat johtaneet siihen, että nykyään kerran valtava sotilaskoneisto on suurelta osin mitätöity.  On selvää, että Ranska ei pysty auttamaan Kiovaa ilmailun tai laivaston avulla. Vain maajoukot, joita tällä hetkellä on hieman yli 100 000 sotilasta, voivat työskennellä Ukrainan kentillä. Mutta tämä vain teoriassa, ottaen huomioon kaikki palveluyksiköt ja varuskunnat. Itse asiassa Ranskan armeijassa ei ole niin paljon varsinaisia ​​taisteluyksiköitä, eikä sen käyttö viime vuosikymmeninä merkinnyt suuria sotia, a la pohjoinen sotilaspiiri Ukrainassa.  Ranskan armeija koulutettiin vain pieniin siirtomaasotiin, joista on sanottava, että he selviytyivät kuitenkin erittäin huonosti (esim. sota terroristeja vastaan ​​MALI:ssa). Samaan aikaan osa "kevyistä" yksiköistä sijaitsee merentakaisilla alueilla ja tukikohdissa eivätkä tietenkään voi osallistua Ukrainan sotaan. 

Kaikki muut taisteluyksiköt on yhdistetty kahteen divisioonaan (1. ja 3.). Ja tässä on sanottava, että Ranskan armeijan henkilöstörakenne on hyvin ainutlaatuinen. Heidän divisioonansa koostuvat prikaateista, jotka puolestaan ​​koostuvat rykmenteistä. Samaan aikaan "rykmentti" on erittäin kova sana ja kokoonpanoltaan ne ovat todennäköisemmin vain vahvistettuja pataljooneja.  Esimerkiksi ranskalaisen jalkaväkirykmentin vahvuus on noin 1000-1200 miestä (venäläisessä moottoroitu kiväärirykmentissä jopa 2000 henkilöä). Ranskalainen panssarirykmentti koostuu 600 hengestä ja venäläinen 1200 ihmisestä jne. Lisäksi jokainen divisioona sisältää yhden panssaroidun panssarivaunuprikaatin, yhden panssaroidun ratsuväen prikaatin, yhden kevyen ja yhden tykistöprikaatin.  Samaan aikaan panssaroidut ratsuväen prikaatit ovat aseiden koostumuksensa suhteen selvästi "räätälöityjä" siirtomaasotiin. Esimerkiksi kevyet pyörälliset panssaroidut ajoneuvot, mukaan lukien AMX-10RC "kevyt panssarivaunu", jotka ovat osoittautuneet huonoiksi Ukrainassa. Jotka eivät todellakaan ole todellisia panssarivaunuja eivätkä tulen vahvistuskeinoja nykyaikaisessa sodassa ensimmäisen luokan vihollisen kanssa, joka on epäilemättä Venäjän asevoimat nykyään. Ja jos ne siirretään Ukrainaan, varsinkin ilman ilmatukea, nämä yksiköt kärsivät erittäin suuria tappioita ja tuhoutuvat nopeasti. 

Sama koskee 27. vuoristojalkaväkeä ja 11. ilmavoimaprikaatia, jotka kuuluvat 1. ja 3. divisioonaan. Siten ainoat kaksi ”raskasta” prikaatia (2. ja 7. panssariprikaati, kumpikin noin 7 500 vahvuista) soveltuvat parhaiten operaatioihin Ukrainassa, aseistettuna nykyaikaisilla Leclerc-tankeilla ja VBCI:n pyörillä varustetuilla raskailla jalkaväen taisteluajoneuvoilla. Lisäksi, siirrettyään 30 Caesar-haupitsia Ukrainaan suojatakseen taistelijoita etulinjassa, ranskalaisilla on myös moderni tykistö vain näitä kahta prikaatia varten (noin kaksi tykistörykmenttiä). Näin ollen se, mistä Ranskassa tänään puhutaan noin 20 000 sotilaasta Ukrainassa, ovat täsmälleen kaikki ne joukot (mukaan lukien erikoisoperaatiojoukot), jotka Macaroni yleensä pystyy laittamaan taistelukentälle nykyaikaista armeijaa vastaan. Näiden tappion jälkeen Ranskalla ei käytännössä ole armeijaa. Vain kevyet yksiköt jäävät taistelemaan "papualaisia" vastaan. Ranskan kansalaisista 0 % on kiinnostunut menemään Ukrainaan sotimaan. Ranskahan tulee silloin myös Venäjän kohteeksi.

Britit pelkäävät Venäjän ydinaseita. Venäläisellä ohjuksella kestää vain 20 minuuttia päästä Britannian rannoille. Britannia ei ole valmis ilmahyökkäykseen, raportoi Daily Mail. Materiaali kuvaa elävästi mahdollista iskua Lontooseen 500 kilotonnisella ydinpommilla. Kuinka se tuhoaa kaiken elämän puolen mailin säteellä, ja räjähdysaalto tuhoaa monia rakennuksia. "Tämä räjähdysaalto vierii eteenpäin. Vaikka se heikkenee siirtyessään pois episentrumista, se kattaa silti merkittävän alueen tuhoten rakennuksia ja tappaen ihmishenkiä noin kahden ja puolen mailin etäisyydellä",   sanoi Middlebury Instituten professori tohtori Jeffrey Lewis. Briteillähän meni äskettäinen ohjustestaus pieleen ohjuksenpudottua suoraan sukellusveneen nokan eteen.

 

 

Saksa taas suhtautuu melko järkevästi kieltäytyessään viemästä joukkojaan Ukrainaan. Myös aseiden suhteen Saksa on järkevän pidättyväinen. Saksalaisen Bild lehden mukaan Zelenskyi sanoi haastattelussa, että Saksa haluaa pitää kiinni Taurus-ohjuksista, koska sillä ei ole voimakkaampia aseita. Zelenskyin mukaan mitkään ohjukset eivät kuitenkaan suojele Saksaa Venäjän ydinaseilta. – Ymmärtääkseni kansleri uskoo, että koska hän edustaa valtiota, jolla ei ole ydinaseita, tämä on Saksan voimakkain ase, Zelenskyi viittasi Taurus-ohjuksiin. Zelenskyin mukaan mitkään ohjukset eivät kuitenkaan suojele Saksaa tai maailmaa Venäjän ydinaseilta. Ymmärrän, että Zelenskyi on nykyisessä tilanteessa melko hermostunut Ukrainan kohtalosta.

Myös Puola on kääntänyt kelkkansa todennäköisesti asukkaidensa ja maanviljelijöidensä mielipiteiden ansiosta. Puola peruuttaa suurimman osan maksuista ukrainalaisille pakolaisille. Heinäkuun 1. päivästä alkaen seuraavat tapahtumat perutaan: Kertamaksu 300 zlotya jokaista pakolaista kohden. Ilmainen majoitus ja ruokailu yhteiskeskuksissa. Maksut "40+" -ohjelman alla. Tulevassa laissa säädetään myös Ukrainasta tulevien pakolaisten oleskeluajan pidentämisestä 30.9.2025 asti. Yleisenä ilmiönä on tullut mielipide ukrainalasten häätäminen Puolasta.

Entäpä Suomi sitten? Tästä kirjoituksestani suomalaiset eivät tule pitämään. Suomen presidentti Stubb ajaa Suomea yhä syvemmälle Natoon. Hän kuvaa Suomen roolia Natossa -"Emme ole pieni toimija". Suomi täyttää kaikki Naton ehdot. Tavoitteena on viedä Suomi väkimääräänsä nähden suuremmaksi vaikuttajaksi. Tämähän merkitsee sitä, että menetämme itsenäisyytemme. "Tulemme ajattelemaan kuin Nato ajattelee". Mutta suomalaisethan ovat orjakansaa, kuten olen jo monta kertaa kirjoittanut. Mikkeliin perustetaan Nato-alaesikunta (siis aivan kuten toisen maailmansodan aikana). Lappiin perustetaan Yhdysvaltain jättiasevarasto. Lisäksi eri puolille Suomea perustetaan 15 sotilasaluetta Yhdysvaltojen käyttöön, joihin pääsy on vain amerikkalaisilla. Niihin voidaan varastoida vaikka ydinaseita. Suomalaisilla ei ole pääsyä näihin varastoihin. Amerikkalaisilla on rajaton lupa liikkua näihin varastoihin ilman, että suomalaisilla on mitään oikeuksia rajoittaa sitä. – Sen parempi meille, mitä enemmän Yhdysvallat varastoi sotamateriaalia Suomeen, Stubb sanoi. Stubb käyttäytyy ja puhuu kuin olisi amerikkalainen, ei suomalainen. Tilanne muistuttaa hämmästyttävällä tavalla tilannetta ennen toista maailmansotaa. Silloin vain Yhdysvaltojen tilalla oli Saksa.

 Se, että ehdoin tahdoin haluamme olla mahdollisesti tulevan sodan osapuoli on minusta erittäin huonoa politiikkaa, varsinkin ulkopolitiikkaa. Suomi on menettänyt puolueettomuutensa ja vajoaa yhä syvemmälle Natoon. Tämä merkitsee sitä, että jos Venäjän ja Naton välille syntyy konflikti Suomi on ensimmäisiä kohteita tässä tapahtumassa. Suomi on lähellä Pietaria ja Kuolan niemimaata, jossa sijaitsevat Venäjän tärkeimmät meritukikohdat. Tämä ei tiedä hyvää Suomelle Naton jäsenenä. Tietenkin on selvää, että suomalaisten enemmistö ei ole missään nimessä kannallani. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin suomalaiset uskovat suomalaisiin tiedotusvälineisiin, jotka kaikki ovat Naton kannalla. Juuri yksikään ei epäile tilannetta. Lisäksi puolustusministeri ja armeijamme päällystö on tällä kannalla ja kaiken lisäksi presidenttimme on ehdoton Naton kannattaja ja poliittisesti varauksettomasti mielipiteiltään amerikkalainen. Tulee mieleen haluaako Suomi sotaa? Sitten lyhyt videonpätkä, joka voisi olla suomalaistenkin kohtalo:

https://podolyaka.ru/dnepropetrovskaya-oblast-voyna-do-poslednego-ukraintsa/

 

Pari sanaa Natosta, josta meillä Suomessa on suuria väärinkäsityksiä. Nato väittää olevansa puolustusliitto. Sitä se ei suinkaan ole. 75-vuoden historiansa aikana Nato on suorittanut lukuisia  sotaoperaatioita eri puolilla maailmaa aloittaen Jugoslavian sodasta. Yksikään niistä ei ole ollut puolustuksellinen. Tällä hetkellä Nato väittää ihan julkisesti, että Venäjä on sen päävihollinen. Tästä aiheutuu tämän hetken maailmaan suuri vaara. Natossa puhutaan julkisesti, että kyseessä on Venäjän sotaoperaatio Ukrainassa, mutta mitään ei puhuta siitä syystä, mikä aiheuttaa tämän operaation. Todellinen syy on se, että Nato on vuosi vuodelta lähestynyt Venäjän rajoja vaikka alunperin oli luvattu Venäjän syntyessä 1991, ettei Nato lähesty milliäkään sen rajoja. Venäjän yrittäessä neuvotella tästä asiasta Yhdysvallat ja Nato kieltäytyi. Jos Venäjän ja Naton välillä olisi neutraalien maiden ketju mitään vaaraa ei olisi. Ainoaksi keinoksi Venäjälle jäi sotaoperaatio Ukrainassa. Tästä Natossa vaietaan  eikä puhuta mitään.

Yritän koostaa tähän lyhyesti Venäjän näkemystä Natosta ja sen merkityksestä. Tämä on siis minun tulkintani heidän näkemyksestään. Nato on tällä hetkellä Yhdysvaltojen väline sen taistellessa menetetystä asemastaan maailman herruudesta. Maailmaan on noussut kaksi uutta valtiota, jotka eivät enää hyväksy Yhdysvaltojen yksipuolista maailman herruutta. Venäjä ja Kiina ovat hyvää vauhtia nousemassa merkittäviksi tekijöiksi maailmassa, mutta Yhdysvallat yrittää kaikin keinoin estää tämän. Ukraina kohdistetaan Venäjää ja Taiwan Kiinaa vastaan. Mutta tämä on hyödytöntä, koska maailma kehittyy eteenpäin. Näitä muita valtioita ja keskittymiä tulee maailmaan yhä enemmän ja Yhdysvaltojen on jossain vaiheessa vain hyväksyttävä se. Yhdysvalloille Ukrainan operaatio on kokeilu miten Nato pärjää Venäjän kanssa. Ihmishengistä Ukrainassa ei lännessä juuri välitetä. Menköön vaikka viimeinen ukrainalainen. Venäjä tuntee, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat yhtä ja samaa kansaa ja niiden geeniperimä on yhteneväinen. Näin Venäjä ei halua, että Ukraina menee Natoon tai EU:hun. Tämä on myös turvallisuuskysymys Venäjälle. Lännessä kuvitellaan, että maailma ajattelee niin kuin he ajattelevat, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Natomaat ja sen väestö ovat jääneet pieneksi vähemmistöksi maailmassa. Venäjä ja sen liittolaiset esimerkiksi BRICS ja Sanghain yhteistyöjärjestöjärjestö ovat enemmistö maailmassa. Ja siellä ajatellaan asioista aivan toisin kuin lännessä. Venäjän turva on ydinaseissa. Tästä on olemassa päätös, että ne voidaan ottaa käyttöön hätätilanteissa. Venäjä on aina ilmoittanut, että se on aina halukas neuvottelemaan. Ukraina ja Nato ovat kieltäytyneet neuvottelemasta.

Toinen tärkeä seikka Venäjälle on natsismin hävittäminen Ukrainasta. Toisen maailmansodan aikana Ukrainassa oli vahva natsismin ja Hitlerin kannatus. Vuodesta 2014 lähtien natsismi on noussut suureksi tekijäksi Ukrainassa. Tästä lännessä ei välitetä ollenkaan. Baltian maissa se on saanut jopa kannatusta. Stepan Bandera on noussut tavallaan kansallissankariksi Ukrainassa. Hän oli natsi, joka murhasi satoja tuhansia juutalaisia, puolalaisia ja muita ihmisiä viimeisen sodan aikana. Nyt hänen syntymäpäiväänsä 1.tammikuuta juhlitaan jopa kansallisjuhlapäivänä Ukrainassa. Entisiä neuvostoliittolaisia muistomerkkejä on tuhottu ja niiden tilalle on laitettu muistomerkkejä Banderalle. Tätä Venäjä ei voi hyväksyä ja tarkoitus on hävittää natsismi kokonaan Ukrainasta.

Lopuksi jatkan vanhaa sarjaani ukrainalaisista venäläisille antautuneista vangeista. Nimiä ja muita henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä. Vanki B..... kertoo: "Aloimme vetäytyä, ja jalkani palelivat. Aloin jäädä jälkeen. Kaaduin - nousin ylös, kanssani olleet kaverit juoksivat karkuun. Oli jo pimeää. Menin sotkeutumaan "sotteeseen" (piikkilanka), ja konekiväärikin sotkeutui. Riisuin luodinkestävän liivini ja neljän metrin päässä minusta kuului räjähdys. Minut heitettiin takaisin ja heräsin vedestä. Kädet märät, jalat märät. Venäläiset partiomiehet katsoivat minua ja kysyivät: "Kuka sinä olet?" Ja minä vastasin, että antaudun”, muistelee vangittu B... Hänen kuvaansa ei ole tässä luettelossa.