lauantai 6. elokuuta 2016



SE ON TÄÄLLÄ TAAS TÄNÄÄN





Se on täällä taas tänään ja vähän joka paikassa. Valtava kaupallisuuden, rahastamisen ja poliittisen taistelun tapahtuma. Kahden vuoden välein järjestetään suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut, joita kutsutaan olympialaisiksi. Kesäolympialaiset ja talviolympialaiset järjestetään vuorovälein. Kansainvälinen olympiakomitea määrittelee sen mikä maa saa kulloinkin järjestettäväksi kisat. Yleensä ne keskittyvät yhden kaupungin  ympärille. Tällä kertaa se on Brasiliassa ja kaupunki on Rio de Janeiro.


Paneutumatta sen paremmin olympialaiseen historiaan totean vain, että se on lähtöisin antiikin Kreikasta. Olympia-aatteet ovat taas peräisin myöhemmältä ajalta. Eräänlainen tunnuslause "Citius, altius, fortius" - siis nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin on pyritty tulkitsemaan myös henkisinä päämäärinä. Paitsi fyysisiä se tarkoittaisi myös moraalisia ominaisuuksia. Pyritään nuoria ihmisiä urheilun avulla kannustamaan  ymmärtämään paremmin toinen toisiaan, luomaan ystävyyttä ja auttamaan paremman ja sopuisamman maailman rakentamista, pyrkiä edistämään rauhaa maailmassa. Nuorisoa kasvatettaessa tulee ruumiin ja hengen sopusuhtaisuudesta pitää huolta. Erilaisia tulkintoja riittää.

Olympialaisten tunnusmerkkejä ovat olympiarenkaat, olympialippu, olympiasoihtu ja olympiatuli. Olympialipussa on viisi eriväristä rengasta joita sanotaan edustavan maailman viittä eri aluetta, jotka ovat Eurooppa, Aasia, Etelä- ja Pohjois-Amerikka, Afrikka ja Oseania. Värejä ei ole määritelty maanosien mukaan. Tämän symbolin on sanottu edustavan reiluutta, ystävyyttä, ymmärrystä ja kunnioitusta. Muitakin tulkintoja viidestä renkaasta on. Antiikin kisat kestivät viisi päivää. Antiikin tärkein laji oli viisiottelu. Urheilu kehittää viittä elämänaluetta; oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa jne. Olympialipussa on kuusi väriä, valkoinen pohjana plus värilliset renkaat.


Olympiasoihtu symboloi joidenkin mukaan täydellisyyden tavoittelua sekä kamppailua voitosta. Siihen liitetään käsitteet rauhasta ja ystävyydestä. Olympiatuli on rauhan ja ystävyyden merkki ainakin joidenkin käsitteiden mukaan. Kaikki käsitteet ovat siis hyvin laaja-alaisia ja monitulkintaisia.

Tällä hetkellä käytäntö kisoissa on kauempana kuin koskaan olympia-aatteista. Kuten olemme havainneet nämä alkuperäiset "jalot aatteet" (olympiahenki), ovat kärsineet täydellisen inflaation. Enpä todella usko, että monikaan ajattelee muuta kuin oman maansa menestystä ja jonka urheilijoiden pitäisi saada mahdollisimman monta kultamitalia tai edes se yksi (edes keihäässä). Ilmiö on maailmanlaajuinen. Tätä käytetään kaupallisesti häikäilemättä hyväksi. Varsinkin rahallisesti suuret kansainväliset yritykset "sponsoroimalla", myymällä oikeuksia, työntävät mainontaa ja piilomainontaa ja rahastavat surutta tapahtumaa. Myös kaikkia muita keinoja käytetään taloudellisesti hyväksi. En rupea tässä luettelemaan keinoja, mutta kisat ovat ennen kaikkea taloudellinen ja rahastamisen tapahtuma. Sanotaan, että kaupallisuus on tuhonnut olympialaiset.

Toisena ilmiönä yhä enenevässä määrin tapahtumassa on politiikka. Varsinkin viimevuosina kisoista on muodostunut poliittinen väline. Ensimmäisenä laajamittaisesti tämän havaitsi jo Adolf Hitler vuoden 1936 pidetyissä Berliinin olympialaisissa. Hänen tarkoituksensa oli luoda mielikuva Saksasta antiikin maailmanmahtien Kreikan ja Rooman seuraajana tuhatvuotisena valtakuntana. Tärkeänä osana tässä olivat hakaristilippujen rivit sekä kaikkien saksalaismitalistien ja useiden muiden maiden urheilijoiden palkintokorokkeella tekemä Hitler-tervehdys. Saksalainen dokumentaristi Leni Riefenstahl teki olympialaisista dokumentaarisen propagandaelokuvat "Olympia". Maailman ensimmäisen kerran olympialaiset televisioitiin Berliinin olympialaisissa.


On sanottu, että nykyiset olympialaiset muodostettiin tuolloin Saksassa. Ensimmäisen kerran syntyi perinne kuljettaa olympia-tulisoihtu Kreikan Olympia-lehdosta paikkaan, jossa olympialaiset pidetään. Idea syntyi kansallissosialistien natsien soihtukulkueista. Toinen merkittävä olympialaisten perinteisiin Berliinin olympialaisissa oli olympiarenkaiden nostaminen kisojen keskeisimmäksi tunnukseksi. Aikaisemmin renkailla ei juuri ollut symbolista merkitystä.



Vuonna 1968 pidettiin kesäolympialaiset Meksikossa. Tällöin yhdysvaltaiset Tommie Smith ja John Carlos suorittivat kuuluisan "Black Power" tervehdyksensä ja kunnianosoituksensa palkintopallilla. Tommie Smith oli voittanut kultaa ja John Carlos pronssia 200 metrin juoksussa. Black Power liike syntyi 1960 luvun puolessa välissä vastustamaan rasismia tummia kohtaan Yhdysvalloissa. Mustat pantterit puolueena pitivät tervehdystä tunnusmerkkinään. . Vietnamin sodan vastustaminen oli liikkeen yksi päätarkoitus, koska palvelukseen kutsuttiin suhteellisesti enemmän mustia, kuin valkoisia. Myös rasismi väheni tuona aikana dramaattisesti Yhdysvalloissa. Edgar Hoover FBI:n johtajana käytti väkivaltaa liikkeen tuhoamiseen ja onnistui siinä 1970 luvun puoleen väliin mennessä



Tähän mennessä kuuluisin poliittinen tapahtuma olympialaisiin liittyy Moskova kesäolympialaisiin 1980. Länsimaat boikotoivat kisoja eivätkä osallistuneet niihin. Boikotti johtui Afganistanin  sodasta, johon Neuvostoliitto oli ryhtynyt. Kisa tuli kuuluisaksi Miska-karhusta, josta tuli historian ensimmäinen nykyaikaisesti tuotettu kisamaskotti. Kisojen avajaisten yhteydessä säätä muokattiin aurinkoisemmaksi lentokoneista levitettävien kemikaalien avulla. Vastaavasti sosialistiset maat boikotoivat vuoden 1984 Los Angelesissa järjestettyjä kisoja. Syynä pidettiin isäntämaan Yhdysvaltojen heikkoa turvallisuustilannetta. Politiikka oli lopullisesti astunut kisojen järjestelyihin. Ihmettelen sitä, miksi tällaisia boikotteja ei kohdistettu silloin kun USA liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin, Irakiin kahdesti, Entiseen Jugoslaviaan, Libyaan, jne.

 Moskovan kisojen Miska-karhu.

Uusin villitys on käyttää dopingia poliittisena aseena. Ihan yleisesti tiedetään, että kaikki urheilijat käyttävät jotakin dopingia jossain muodossa noin korkealla tasolla. Muutenhan ei fyysisesti kerta kaikkiaan pärjää enää. Tässä suhteessa älkää pettäkö itseänne! Urheilu ei ole enää "puhtoista". Korkealla tasolla on tärkeintä kuitenkin pysytellä aina askeleen edellä erilaisia määräyksiä ja kokeita ja käyttää ja kehitellä semmoisia aineita, joita ei vielä ole määritelty dopingeiksi tai ei vielä pystytä havaitsemaan testeissä. Tällä alueella, jos pystyy kulkemaan pärjää hienosti, jos jää kiinni voi joutua sanktioihin. Enää pelkkä marjapuuro ei riitä.

Suomen suurin dopingskandaali liittyy Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen doping käryyn, jossa kuusi suomenhiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni infuusioneste Hemohesin käytöstä. Sen jälkeen suomalainen hiihto ei ole enää juuri pärjännytkään kansainvälisissä kisoissa.

Se kuuluisa lääkärilaukku


Nyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokonainen maa eli siis Venäjä yritettiin estää osallistumasta Rion kisoihin. Syyt olivat mielivaltaisia,  puolueellisia ja pääosiltaan tekaistuja. Mielivaltaista oli se, että nekään venäläiset urheilijat, jotka eivät koskaan ole kärynneet dopingista eivät olisi voineet osallistua Rion olympialaisiin. Tällä periaatteella olisi pitänyt kieltää ainakin USA:n, Britannian, Ranskan ja monen muunkin maan, kuten Suomenkin osallistuminen Rion kisoihin. Menettely on uskomattoman epärehellistä ja epäoikeuden mukaista. Se oli pelkkää poliittista toimintaa. Yleensä näyttää siltä, että näitä boikotteja ja kieltoja kohdistetaan vain yhtä kansaa kohtaan, venäläisiä. Tämä on todellakin epäilyttävää. Kaikki tapahtui keinoja kaihtamatta. Ainakin nuo ylevät ajatukset, joita aikoinaan pyrittiin asettamaan olympia-aatteelle voi unohtaa. Tärkeintä on raaka voitto, keinoilla ei ole mitään väliä.

Jotta hivenenkin alkuperäisestä olympiakisojen aatteesta olisi palautettavissa voitaisiin vielä tehdä pari seikkaa. Ensimmäinen on kaikenlaisen sponsoroinnin, mainostamisen, kaikenalaisten "oikeuksien" myyminen ja rahastamisen kieltäminen kisojen yhteydessä. Taloudellista tukea voisi antaa, mutta vain nimettömänä. Keräyksiä voisi suorittaa, mutta ilman nimiä.

Toinen seikka ja vielä tärkeämpi olisi poistaa kaikkien valtioiden tunnukset. Näihin kuuluvat valtioiden liput, kansallislaulut, kansalliset urheiluvaatteet ja kaikenlaiset kansalliset ja muut tunnukset. Jokainen kilpailija edustaisi vain itseään ja omia urheilullisia kykyjään tasaveroisesti muiden kanssa, yhtenä heistä, kaikkien joukossa. Vaatetus olisi kullakin kilpailijalla oma ja ilman mitään mainoksia tai tunnuksia. Jokainen urheilija osallistuisi yhdessä muiden kanssa yhtenä joukkona kilpailuihin ja parhaat palkittaisiin. Joukkuelajien joukkueiden kokoonpanot arvottaisiin paikan päällä. Mitään maakohtaisia pisteitä tai mitalitilastoja ei kerättäisi. Näin alkuperäiset urheilulliset arvot palautettaisiin arvoonsa. Pyrittäisiin nuoria ihmisiä urheilun avulla kannustamaan  ymmärtämään paremmin toinen toisiaan, luomaan ystävyyttä ja auttamaan paremman ja sopuisamman maailman rakentamista, pyrkiä edistämään rauhaa maailmassa. Politiikka pyrittäisiin poistamaan kokonaan olympiakisojen yhteydestä. Yhteisöllisyys, veljeys ja tasa-arvo olisivat tärkeitä pyrittäessä rakentamaan parempaa maailmaa. Mutta tällaistahan kukaan ei halua, eihän?




He ovat sittenkin joukossa mukana!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tarkistetaan!