tiistai 2. elokuuta 2016




JÄLLEEN KERRAN MEITÄ VEDÄTETÄÄN!








Euroopan unionin komissio julkaisi 20.7.2016 Brysselissä ehdotuksen siitä, kuinka paljon EU-jäsenmaiden tulisi leikata päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjään  vuosina 2021 - 2030. Suomen päästötavoitteeksi ehdotetaan 39 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Vain Ruotsilla ja Luxemburgilla on vielä kovempia päästöleikkauksia, 40 prosenttia. Myös Tanskalta odotetaan 39 prosentin leikkauksia. EU:n keskiarvon tavoite on 30 prosenttia. EU pyrkii tällä toimenpiteellä lunastamaan aiemmat lupauksensa sekä Pariisin ilmastokokouksen sitoumuksen, jolla  maapallon lämpeneminen pyritään pitämään alle kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Selvästikään EU:ssa ei oteta huomioon Suomen sijaintia maailman kartalla ja vaikeammat ilmasto-olosuhteet verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Luxemburgiin. Suomi on harvaanasuttu ja kylmä maa. Kylmyydestä, harvasta asutuksesta ja syrjäisestä sijainnista on huomattavia haittoja Suomen kilpailukyvylle. Sitten päälle lätkäistään vielä kovimmat päästötavoitteet, joista ei päästä edes joustamaan samoilla mahdollisuuksilla kuin EU:n maaklikit ovat itselleen varanneet. Laskentatapa perustuu asukaskohtaiseen bruttokansantuotteeseen. Tämä on minusta ihan väärä periaate. Pieleen on menty koska Irlannilla, Tanskalla, Ranskalla, Hollannilla, Saksalla, Itävallalla  ja Belgialla bruttokansantuotteet ovat korkeammat henkeä kohden kuin Suomessa ja silti niiden prosentuaaliset tavoitteet ovat pienemmät, kuin Suomella. Lisäksi komission ehdotus sisältää monia porsaanreikiä, jotka antavat jäsenmailleen huijata itsensä irti ilmastosopimuksistaan. Huijaamiseenhan Suomi ei missään tapauksessa ryhdy.

Tuntuu kuin Britannia teki järkevästi ainakin tällä alueella erotessaan EU:sta. Yhden laskelman mukaan Suomen päästötavoite kasvaisi 0,6 prosenttia eron takia. Britannian päästötavoite oli alun perin 37 prosenttia. Toisaalta joidenkin mielestä EU:n päästötavoitteet pienenisivät Britannian päästövähennyksien verran Britannian häivyttyä EU:sta. Ota siitä selvää?

Jokainen prosenttiyksikön lisäys tarkoittaa Suomen kohdalla kymmenien miljoonien lisälaskua. Erityisesti kuljetuskustannukset kasvaisivat merkittävästi. Olemme EU:ssa nettomaksajan roolissa ja yhteisvaluutassa joudumme maksamaan muiden maiden epäonnistuneet taloustoimenpiteet. EU ei toimi demokraattisesti vaan sitä johtavat omia etujaan ajavat omaneduntavoittelijat. Kaikenlainen kähmintä on yleistä. Suomi ei ole itsenäinen vaan Suomesta päätetään Brysselistä käsin. Normit, joita EU määrää eivät ole Suomelle edullisia. Usein nämä tuhoavat sisäiset elinkeinomme. Teollisuutemme pakenee muualle. Euromaat ovat aina jyränneet Suomen intressit. Ennen puhuttiin, että oltiin rähmällään itään päin, mutta nyt ollaan todella rähmällään Brysseliin päin. Emme ole itsenäisiä. Haluammeko olla?


EU:n päästökiemuroita

Parasta, mitä Suomi voisi tässä tilanteessa tehdä on Brexitit eli Exitit eli Finexitit . Tällä pääsisimme monesta pahasta. Voisimme itsenäisesti päättää päästövähennyksistämme ja ennen kaikkea sen millä tavoin suoritamme vähennykset. Erosta olisi valtavasti muutakin hyötyä. Ero EU:sta merkitsisi samalla eroa eurosta. Tästä olisi se etu, että voisimme itse määrätä valuuttamme hinnan. Mikään muu pohjoismaa ei ole liittynyt euroon ja jokainen niistä voi paremmin kuin Suomi. Ruotsilla on kelluva valuutta ja meillä voisi olla samanlainen. Alussa devalvaatio toisi suurta apua. Lisäksi pääsisimme nettomaksajan roolista. Pääsisimme Venäjän sanktioista. Voisimme itsenäisesti päättää laestamme. Tämä merkitsisi esimerkiksi sitä, että voisimme itsenäisesti päättää maataloudestamme, sen tuista ja pelastaa samalla oman maataloutemme. Maataloutemme on koko EU:ssa olon ajan voinut huonosti,  pienentynyt ja selvästikin on tällä hetkellä ajautumassa kriisiin EU:n mielipuolisten säännösten ja lakien takia.

Eli miten Suomen olisi järkevää vähentää päästöjään? Suomi on harvaanasuttu ja kylmä maa. Meillä olisi syytä ja oikeus ihan itsenäisesti päättää omista päästöistämme. Tähän liittyy aiheellisesti edellinen kirjoitukseni Asennevamma energiatuotannossa, jonka olen julkaissut jo 13. joulukuuta 2015. Katsoin aiheelliseksi julkaista sen uudelleen, koska siinä on paljon yhtymäkohtia seuraaviin seikkoihin. Ensinnäkin seikkoja, joista on mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä.

Pahin saastuttajamme hyötyyn suhteutettuna on ehdottomasti turpeen kaivaminen turvesoilta ja turpeen poltto. Se pitäisi lailla kieltään. Jo suon avaaminen tuottaa runsaasti päästöjä ja turpeen polttaminen saastuttaa enemmän kuin kivihiili. Paitsi, että se saastuttaa ilmastoa se saastuttaa luontoa ja järviä. Suo luonnonvaraisessa tilassa kuuluu Suomen luontoon ja sen uudistumiseen kuluu tuhansia vuosia. Mielestäni se ei ole uusiutuva luonnonvara.

Aurinkoenergia ja tuulienergia eivät kuulu Suomeen. Suomen ilmasto on semmoinen, ettei täällä paista tai tuule tarpeeksi missään, jotta aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden valmistamisesta aiheuttamat haitat ja päästöt korvautuisivat koskaan. Lisäksi tuulivoimalat aiheuttavat lukuisia muita ongelmia, joista mainittakoon meluhaitat, välkeongelmat, lintujen tappamiset ja maisemalliset arvot. Maalämpö on myös kallis ja kyseenalainen energiamuoto kalleutensa takia. Ei voisi kuvitella, että joku eläkeläispariskunta sijoittaisi vähiä varojaan maalämpöön.

Suomen suuri häpeä on Nesteen käyttämä palmuöljy. Palmuöljynviljely tuhoaa sademetsiä ja köyhien maiden viljelymaita, joilla voitaisiin kasvattaa ruokaa nälkäänäkeville näissä maissa. Finnwatchin tutkimusten mukaan Neste Oilin plantaaseilla Malesiassa käytetään lapsityövoimaa, palkkataso on alhainen, ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä. Greenpeace vastustaa jyrkästi öljypalmujen viljelyä. Paitsi sademetsien hävittämistä seuraa myös koko paikallisen ekologian ekosysteemin tuhoutuminen. Miljoonavoittoja haetaan moraalittomin ja epäeettisin keinoin vaikka esimerkiksi suomessa voitaisiin viljellä öljykasveja, esimerkiksi rypsiä, joista voitaisiin tehdä öljyä. Hyviä valmiita peltoja pidetään paketoituina EU:n määräyksestä, vaikka niitä voitaisiin käyttää hyväksi ja viljellä öljyksi kelpaavaa kasvillisuutta. Se ei tuota yhtä paljon kuin öljypalmut, mutta on eettisempää.

Liuskekaasua ja liuskeöljyä ei pidä tuoda Suomeen. Niiden poraaminen, jolloin pumpataan myrkyllisiä kemikaaleja maaperään on erittäin epäeettistä ja arveluttavaa. Nämä myrkyt jäävät kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi maaperään ja niillä tuhotaan myös pohjavesiä. Luonnonsuojelujärjestö WWF kehottaa jättämään liuskekaasu- ja öljyvarannot käyttämättä ainakin Euroopassa vaikka sitä käytetäänkin jo USA:ssa runsain mitoin.

Pääosa Suomen energiasta tuotetaan puuvoimalla, öljyllä, ydinenergialla ja hiilellä. Vesivoima on meillä käytännössä rakennettu umpeen. Öljy ja hiili saastuttavat. Puupolttoaineet ja puupelletit, jätepuun poltto aiheuttavat päästöjä, jotka ovat kivihiilen veroisia. Kuten edellisessä kirjoituksessa kirjoitin päästöttömyys perustuu oletukseen, että kaadetun puun tilalle kasvatetaan uusi puu, joka sitoo poltetun puun hiilidioksidin uudelleen pois ilmakehästä. Suomi on yrittänyt saada läpi EU:ssa, että metsän hoito otettaisiin huomioon päästöjä vähennettäessä. Minusta se on väärä periaate. Uuden puun kasvaminen kestää kuitenkin vuosikymmeniä. Tosin ymmärrän, että huomattava osa lämmityksestämme tehdään yhä puulla esimerkiksi maaseudulla. Ja vanha talokanta uudistuu hitaasti, joten on ymmärrettävää, että puuta käytetään yhä. Suurimmat saastuttajat Suomessa ovat sähkö- ja lämpöhuolto. Sitten vasta tulevat teollisuus, liikenne ja kotitaloudet. Yksityisautoilu tuottaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin ammattiliikenne.

 Maailmanlaajuisesti eniten saastuttavat Kiina ja Yhdysvallat. Jos mitataan henkeä kohden järjestys muuttuu. Suurimmat ovatkin Quatar, Arabi-Emiraatit, Bahrain ja Kuwait. Alla taulukko. Suomi on sijalla 17. Taulukko on tosin jo vanha ja päätyy vuoteen 2007, mutta pitänee pääosin yhä paikkansa.


Suurimmat saastuttajat maailmassa.


Mikä sitten ratkaisuksi Suomessa. Näen lähinnä kaksi suurta ratkaisumallia, joihin voi yhdistää monia pieniä ratkaisuja. Tietenkin ensimmäinen on ero EU:sta, jolloin päästään sen määräysvallasta ja voidaan itsenäisesti päättää asioista. Tärkeimpänä väliaikaisen ratkaisuna pidän ydinvoimaa.  Toisena pidän maakaasua.



Kuten kuviosta näkyy ydinvoima on saasteettomin energian tuottamisen muoto. Sitten tulevat tuuli-, vesivoima ja aurinkovoima. Kuten aikaisemmin tuli todettua tuuli- ja aurinkovoima eivät sovi Suomen oloihin. Kuviosta ei käy selville, että niiden tuotanto saastuttaa enemmän kuin energian tuotto Suomessa. Joissakin eteläisimmissä maissa ne ovat kenties soveliaita. Vesivoima meillä on käytännössä rakennettu loppuun. Jäljelle jää siis maakaasu ja ydinvoima.

Neljäs osa Suomen energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Tällä hetkellä meillä on neljä toimivaa ydinvoimalaa. Meillä on rakenteilla kaksi ydinvoimalaa Olkiluoto 3 ja Pyhäjoki. Olkiluoto 3 on näköjään ikuisuuskysymys. Ei ole tietoa, koska se valmistuu vai valmistuuko se koskaan. Joidenkin tietojen mukaan se on jopa maailman kallein rakennelma. Alkuperäinen hinta-arvio oli 2,3 miljardia euroa, mutta viimeisin arvio vuodelta 2012 oli 8,5 miljardia euroa eli lähes nelinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Olkiluoto 3 aloitettiin rakentaa jo 2005 ja se on ensimmäinen EPR-tyyppinen voimala maailmassa. Ihmettelen yhä, miksi tämä piti valita? Sähkötuotannon piti alkaa jo vuonna 2009. Loppua ei näy.

Pyhäjoen voimala eli Hanhikivi 1 tulee olemaan venäläisvalmisteinen. Sen toimittaa Rosatom ja rakennustöiden suunnitellaan alkavan 2018 ja valmistuvan 2024. Toiminta-aika on suunniteltu 60 vuotta.  Maailman ensimmäinen sähköä tuottava ydinvoimala valmistui Neuvostoliitossa 1954 kesäkuussa, joten Venäjällä on varsin pitkät perinteet ydinvoimalatuotannossa. Tällä hetkellä Venäjä on ylivoimaisesti maailman suurin ydinvoimaloiden  tuottaja. Vuodesta 2010 Rosatom on allekirjoittanut yli kaksi tusinaa sopimusta uusista ydinvoimaloista maailmalla. Niitä toimitetaan mm. Kiinaan, Intiaan, Iraniin, Vietnamiin, Myanmariin, Indonesiaan, Bangladeshiin, Armeniaan, Jordaniaan, Saudi-Arabiaan, Egyptiin ja ehkä Turkkiin. Olen varma, että jos Olkiluoto 3 olisi tilattu Venäjältä se olisi toimittanut energiaa Suomeen jo monta vuotta. Ydinvoimaa puoltaa lisäksi se, että Suomessa on hyvin vakaa maaperä, joten ydinvoimalan rakentaminen ja jätteiden sijoitus ja varastoiminen on varsin turvallista ja sopii Suomelle.

Toinen energiantuotantomuoto, joka toimisi mainiosti Suomessa on maakaasu. Maakaasun edut ovat vähäsaasteisuus, korkea hyötysuhde, pieni pääoman tarve, vähäinen käyttöhenkilökunnan tarve. Maakaasuvoimaloita on helppo rakentaa ja kaasua saa helposti suoraan rajan takaa Venäjältä. Maakaasua voidaan käyttää joko kaasumaisena tai nesteytettynä. Uusia kehittelymahdollisuuksia kaasun käytölle energian tuottamisen lisäksi on lukuisia. Korkean teknologian maana voisimme kehitellä paitsi kaasulla toimivia autoja myös kaasuturbiineilla toimivia muita laitteita.

EU:n pääasiallisena välineenä vähennysten tekemisessä on päästökauppa. Paljon energiaa käyttävä teollisuus ostaa päästöoikeuksia huutokaupassa ja hiilen hinta (eli päästöoikeus) on hyvin matalalla. Monet laitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia. Liikenne, maatalous, rakennukset ja jätteenkäsittely eivät kuulu päästökauppoihin. Siksi myös Suomessa harrastettava päästökauppa on mielestäni hyvin arveluttavaa. Sitä tehdään yleensä pelkästään keinottelu- ja bisnesmielessä eikä sillä ole juuri mitään vaikutusta ilmastonmuutoksen kannalta. Pikemminkin päinvastoin. Se pitäisi lailla kieltää. EU:n ilmastotavoitteena on siis kiristää juuri ei-päästökauppoihin kuuluvia sektoreita. Jälleen yksi hyvä syy erota EU:sta.

Jäljelle jää maataloudesta, rakennusten lämmityksestä, jätehuollosta ja liikenteestä johtuvat päästöt. Rakennuskannan uusiutuessa lämmityspäästöt tulevat pienenemään, mutta tapahtunee hitaasti. Jätehuollossa lajittelu ja biojätteiden uudelleenkäsittely ja talteen otettava biokaasu ovat hyvä ratkaisu. Liikenteessä päästöjä tuottavat eniten yksityisautoilu. Yksityisautoista tupruaa noin miljoona tonnia enemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa kuin ammattiliikenteessä. Yhtenä ratkaisuna pitäisin ainakin kaupungeissa julkisen liikenteen muuttamista ilmaiseksi. Huomattava osa, myös minä itse, jättäisin oman auton kotiin.

Tärkeintä Suomelle olisi kuitenkin päästä EU:n määräysvallasta eroon ja päästä toteuttamaan ja päättämään itsenäisesti omista päästöistään. Se, että joudumme maksamaan toisten esimerkiksi Puolan kaltaisten suurten saastuttajien päästöistä ei ole etujemme mukaista. Suomen teollisuus on kärsinyt tuotannon siirtyessä yhä enenevässä määrin päästöjen takia ulkomaille. Suomi maksaa, menettää työpaikkoja ja teollisuutemme kärsii  jos olemme tunnollisia noudattamaan EU:n määräyksiä


Lue myös edellinen blogiteksti Asennevamma energiatuotannossa. Alkuperäisenä se on ilmestynyt 13. joulukuuta 2015. Alkuperäisen osoite:










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tarkistetaan!