TUMMAA JA VALKOISTA
Näin suhtauduttiin Euroopassa entisiin siirtomaihin vielä 1950-luvullakin. Kuva on Hollannista vuodelta 1955. Nigerissä tapahtui vallankaappaus 26. heinäkuuta 2023, kun sotilaat Niameyssä kaasivat Nigerin hallinnon. Presidentin vartiokaartin jäsenet pidättivät presidentti Mohamed Bazounin. Neuvoston puheenjohtajaksi nimettiin kenraali Abdourahamane Tchiani, joka toimi ennen henkivartiokaartin komentajana. Kaappauksella näyttää olevan kansan tuki. Bazoumin hallitus oli ollut yhteistyössä Euroopan maiden kanssa. Niger on entinen Ranskan siirtomaa ja nykyinen riistomaa. Jouduttuaan vetäytymään Malista 2022 Ranska sijoitti noin 1 000 sotilasta Nigeriin, jossa on myös Yhdysvalloista tullut yli 1 000 sotilasta. Yhdysvalloilla on myös tukikohta Agadezissa. Länsimaat ovat katsoneet, että Niger on viimeisimpiä niiden mielestä ääriliikkeitä vastustavia kumppaneita Sahelin alueella. Maan rajat on nyt suljettu ja valtion instituutit keskeytetty.
Nigeriläiset itse sanovat, että he haluavat lopullisesti eroon kolonialistisista siteistään Ranskaan ja koko läntiseen maailmaan. Niger on seitsemänneksi suurin uraanintuottaja maailmassa. Maassa on myös suuret öljyvarannot ja se on alueen suurin öljynviejä. Lisäksi alueella on kultaa ja muita arvokkaita mineraaleja. Siitä huolimatta se on maailman köyhimpiä maita. Ranska on suoraan sanoen ryöstänyt röyhkeästi varsinkin uraania omiin tarpeisiinsa. Ranska on tärkeä ydinvoimaloiden tuottaja ja rakentaja maailmassa ja siksi uraani on sille tärkeää, mutta Nigerille se ei ole maksanut koskaan siitä juuri mitään. Länsimaiden antamista varoituksista huolimatta Nigerin naapurimaat Burkina Faso, Mali ja Guinea ovat ilmoittaneet tukevansa vallankaappausta, tarvittaessa myös aseellisesti. Länsimaat ovat alkaneet evakuoida kansalaisiaan Nigeristä. Tulee miettineeksi, millainen on oikeastaan niin sanottu "länsimainen demokratia"?
Kenraali Tchiani sanoi, että hän kaatoi entisen vallan Nigerin ongelmien, kuten turvattomuuden, talouden ja korruption vuoksi. Hän sanoi, että kunnioittaa maan kansainvälisiä sitoumuksia sekä ihmisoikeuksia. Lisäksi reagoi voimakkaasti vastustajia kohtaan ja syytti ulkomaisiin lähetystöihin turvautuneita syrjäytetyn hallituksen jäseniä juonittelusta. Jokainen yritys juonitella vastaan johtaisi verenvuodatukseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos joku yrittää väkivalloin ottaa entisen hallituksen takaisin entinen presidentti menettäisi välittömästi henkensä.
Saudi-Arabiassa Jeddassa järjestettiin 5.-6.8.2023 länsimaiden kutsuma kokous, johon osallistui länsimaiden lisäksi arabialaisia ja afrikkalaisia valtioita. Osallistujia oli noin 40 valtiosta. Kiina ja Intia olivat mukana kokouksessa, mutta suurta huomiota herätti se, että Venäjää ei oltu kutsuttu kokoukseen. Mutta tuskin Venäjä olisi tullutkaan. Vähän vaikeaa päätellä mitä kokouksessa tehtiin, mutta mihinkään konkreettiseen lopputulokseen ei päästy. Loppulausumana todettiin, että Ukrainan sotaoperaatiossa pitäisi pyrkiä rauhanneuvotteluihin. Tämä on aika koomillinen lausuma ellei tausta olisi niin raskas ja synkeä. Lopputulosta ei voi odottaa jos vaatimuksena on Krimin ja kaikkien entisten ukrainalaisten alueiden ottaminen pois Venäjältä.
Tämä oli eräänlainen Yhdysvaltojen ja Länsimaiden epätoivoinen yritys kääntää etelä Lännen taakse. Tilannetta kuvasi hyvin Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen jo ennestään huonot välit. Venäjän kanssa Saudi-Arabialla on erinomaiset välit, koska molemmat Kuuluvat OPEC+ ryhmään ja heillä on varsin runsaasti yhteistä poliittista toimintaa. Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoikin, että kokous oli "heijastus lännen yrityksestä jatkaa turhia tuhoon tuomittuja ponnisteluja". Muut maat eivät halua sotkeentua konfliktiin. Neuvotteluissa nousi erilaisia näkemyksiä, mutta yhteisiin ei siis päästy.
Se, että Venäjä ei osallistunut kokoukseen pidettiin lännessä eräänlaisena heikkoutena, mutta tuskin sillä mitään vaikutusta on mihinkään. Se, että Kiina osallistui kokoukseen on pidetty Kiinan ja Venäjän välien heikentymisenä, mutta samaan aikaan Venäjä ja Kiina pitivät yhteistä merisotaharjoitusta Atlantin valtamerellä, johon osallistuivat myös maiden ilmavoimat. Myöhemmin sitten he pitivät yhteiset sotaharjoitukset Alaskan edustalla, mikä sai Yhdysvallat melkein hysterian partaalle. Kiina ei ole koskaan tuominnut Venäjän sotaoperaatiota Ukrainassa eikä se tehnyt sitä nytkään. Sillä on tiiviit taloudelliset suhteet Venäjään ja se on suurin venäjän kauppakumppani. Venäjä hankkii myös sotatarvikkeita Kiinasta. Kiinalainen huippudiplomaatti Wang Li soitti Jeddan kokouksen jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ja korosti Pekingin pysyvän entisellä linjallaan Ukrainan sodan suhteen. Presidentti Vladimir Putinin on tarkoitus tehdä valtiovierailu Kiinan presidentti Xi Jinpingin luokse lähiaikoina.
BRICS valtioihin kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka kuten varmasti olet kuullut. Jo nyt BRICS käsittää 41,5 % maailman väestöstä. Etelä-Afrikan ulkoministeri Naledi Pandor ilmoitti 8.8.2023, että kaikkiaan 23 maata haluaa liittyä tällä hetkellä BRICS-maihin. Maat ovat Algeria, Argentiina, Bangladesh, Bahrain, Valko-Venäjä, Bolivia, Kuuba, Egypti, Etiopia, Honduras, Indonesia, Iran, Kazakstan, Kuwait, Marokko, Nigeria, Palestiina, Saudi-Arabia, Senegal, Thaimaa, Arabiemiirikunnat , Venezuela ja Vietnam. Näistä mikään ei osallistu Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Liiton yhtenä tarkoituksena on päästä irti dollarista maailman valuuttana.
Kuten jo kirjoitin Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus Alaskan edustalla herätti Yhdysvallat hysterian partaalle. Yksitoista Venäjän ja Kiinan sota-alusta liippasi Yhdysvaltain aluevesiä. Myös ilmavoimat osallistuivat harjoitukseen. Amerikkalaisten mukaan tempaus oli "erittäin provosoiva". Tapahtuman tarkkaa aikaa tai paikkaa ei kerrottu. Sota-alukset kävivät lähellä Alaskan Aleuttien saaria heinäkuun ja elokuun taitteessa. Seurauksena Yhdysvallat lähetti neljä omaa sotalaivaansa ja tiedustelukoneen alueelle. Alaskan nuorempi senaattori Dan Sullivanin mukaan Yhdysvallat on astunut "autoritaarisen aggression uudelle aikakaudelle". Laivaston eläkkeellä oleva kapteeni ja tutkija Brent Sandler kuvailee Venäjän ja Kiinan toimintaa "erittäin provosoivaksi". Alukset kävivät rajan tuntumassa aikana, jolloin suurvaltojen suhteita ovat kiristäneet Ukrainan sota ja Taiwanin jännitteet. Tämä on historiallisesti ensimmäinen kerta tämän kokoluokan laivasto liikkuu alueella. Vuosi sitten alueella liikkui vain seitsemän alusta.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että harjoitukset tapahtuivat kansainvälisillä vesillä Beringerinmeren lounaisosissa. Niihin osallistui myös sukellusveneitä. Kiina ilmoitti puolestaan, ettei toimintaa kohdistettu mihinkään kolmanteen osapuoleen. Kiinan ja Venäjän armeijan vuosittaisen yhteistyösuunnitelman mukaan maiden laivaston alukset suorittavat yhteisiä meripartiointeja asiaankuuluvilla vesillä Tyynellämerellä. Sillä ei ole mitään tekemistä nykyisten kansainvälisten ja alueellisten tilanteiden kanssa, suurlähetystön tiedottaja Liu Pengy sanoi. Joidenkin mielestä jonkinlainen suurvaltakilpailu heijastuu kasvavassa määrin arktisten merien alueille. Toisaalta Venäjällä ja Kiinalla ei näy vastaavia hysterian merkkejä Yhdysvaltojen, Japanin, Etelä-Korean ja muiden sen liittolaisten toimien kohdalla vaikka ne liikkuvat lähellä Venäjän ja Kiinan aluevesiä. Tässä on jotain ristiriitaista. Toisille se on normaalia ja luvallista toimintaa, toisille se on rikollista ja luvatonta toimintaa. Uskon, että tämä tulee lisääntymään.
Sitten hauskempiin aiheisiin. Venäjä lähetti 11.8.2023 ensimmäisen kuulaskeutujan pitkiin aikoihin. Sojuz raketti kuljettaa Luna-25 laskeutujaa, jonka kuun kiertoradan savuttaminen kestänee noin viisi päivää ja arvioitu laskeutumispaikan valitseminen noin 3-7 päivää. Tarkoitus on laskeutua kuun etelänavan alueelle mahdollisesti erääseen kraatteriin, johon auringon valo ei ole koskaan osunut pohjaa saakka. Sieltä oletetaan löytyvän vettä tai siis jäätä, joka olisi tärkeää, jos kuuhun aiotaan perustaa joskus kuuasema. Näin arvioitu laskeutumisaika on elokuun 21. päivän tienoilla. Kuulaskeutujan tarkoituksena on viettää Kuun pinnalla vuosi, jona aikana se muun muassa ottaa näytteitä kuuperästä ja tekee tieteellisiä kokeita. Kiinalla ja Venäjällä on aikomus perustaa yhteinen kuuasema tulevaisuudessa.
Tähän liittyen voisi mainita, että maailman ensimmäinen avaruudessa tehty taide-elokuva venäläinen "Вызов", läntiseltä nimeltään "The Challenge" on menestynyt niin hyvin ja sillä on ollut miljoonia katsojia ympäri maailmaa, että nyt on suunnitelmissa tehdä sille jatko-osa, joka kuvattaisiin myös suoraan avaruudessa. Koskahan ensimmäinen osa nähdään Suomessa? Alla pari osoitetta pariin elokuvan traileriin:
https://www.fakta.id/sinopsis-film-vyzov/
https://www.youtube.com/watch?v=-4wcdBlDhWo
Sitten vähän ikävämpiin asioihin. Minulla on ollut sarja, jossa olen esittänyt kuvia ukrainalaisista sotilaista, jotka ovat joutuneet venäläisten sotavangeiksi. Tällä kertaa esitän poikkeavasti kuvia surmansa saaneista Ukrainan puolella sotineista ulkomaisista sotilaista. Eettisistä ja moraalisista syistä en kerro mitään yksityiskohtia heistä. Esitän vain kuvat ja kerron kotimaat. He ovat niin sanottuja vapaaehtoisia. Viisi ensimmäistä ovat amerikkalaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!