Kirkasotsainen mies

SE OLI TÄYDELLINEN YLLÄTYS

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan lähetti 27.6.2016 Venäjän presidentille Vladimir Putinille kirjeen, jossa pyysi anteeksi venäläisen sotilaskoneen ampumista alas 24.11.2015 ja toisen lentäjän murhaamista hänen laskeutuessaan laskuvarjolla. Viestissään hän sanoi tekevänsä kaiken mahdollisen palauttaakseen ystävälliset suhteet Turkin ja Venäjän välille. Lisäksi hän esitti osanottonsa kuolleen lentäjän perheelle. "Jälleen kerran osoitan myötätuntoni ja syvällisen osanottoni venäläisen lentäjän, joka kuoli, perheelle ja pyydän : "Antakaa anteeksi!". Jaan heidän tuskansa koko sydämelläni".

Lentäjän murhaajaksi epäilty Turkin kansalainen  Alparslan Tselik  ryhmineen on vangittu. Hän joutuu syytteeseen joko Turkissa tai Venäjällä.

Heti seuraavana päivänä Erdogan soitti Putinille ja he kävivät pitkän keskustelun asiasta. Turkki korvaa kaikki aiheutuneet kustannukset ja kulut ja antaa korvauksia myös kuolleen lentäjän perheelle. Tietysti se ei korvaa ihmishenkeä, mutta merkitsee edes jotain. Sanktiot kestivät seitsemän kuukautta ja kolme päivää. Odotin pitkällistä prosessia, mutta hämmästyttävän nopeasti palautettiin kaikki diplomaattiset suhteet, kaikki sanktiot poistettiin ja alkoi suhteiden normalisointi. Turkkihan oli niitä harvoja natomaita, jotka eivät varsinaisesti koskaan osallistuneet Venäjän vastaisiin sanktioihin. Venäläinen turismi oli aina suurinta Turkissa, jossa vieraili vuosittain yli kolme miljoonaa venäläisturistia. Tämä turistien katoaminen merkitsi Turkille syvää kriisiä matkailualalla. Nyt matkustusrajoituksista luovutaan, kunhan turistien turvallisuudesta huolehditaan. Erdogan on ehdottanut Putinille kahdenvälistä tapaamista johon Putin suostui.

Sitten 28.6.2016 tapahtui Istanbulin Atatürk-lentokentällä terrori-isku. Ainakin kolme terroristia iski lentokentälle ja surmansa on saanut tähän mennessä ainakin 44 ihmistä ja lähes 240 haavoittui. Putin esitti osanottonsa terrori-iskun vuoksi. Atatürk-lentokenttä on kolmanneksi suurin Euroopassa ja 11. suurin koko maailmassa liikenteensä puolesta.

Tässä herää kysymys oliko iskulla jotain tekemistä Venäjän ja Turkin suhteiden palauttamisen kanssa? Ajoitus sopisi hyvin tähän kuvioon. Tutkimusten mukaan isku oli hyvin suunniteltu. Kolme terroristia avasi toisilleen tien. Vuoron perään nämä kolme terroristia järjesti tilaa aina seuraavalle terroristille edeten pitkin lentokenttää. Isku tapahtui ramadanin aikaan. Lukuisia terroristeja iskuun liittyen on pidätetty Turkissa ja todisteet viittaavat siihen, että iskun suunnitteli ja sitä johti tsetseeniterroristi Ahmed Tsatajev, joka johti Syyriassa olevaa Isis-solua taistelussa presidentti Basar al-Assadia vastaan. Hän itse ei ollut iskussa mukana, mutta hänet on nyt pidätetty Turkissa.

Ahmed Tsatajev on tsetsenialainen terroristi, joka on jo yli kolmentoista vuoden ajan ollut Venäjän etsityimpien terroristien listalla. Aikoinaan hän järjesti lukuisia terrori-iskuja Venäjällä. Hänestä on tehty kansainvälinen vangitsemismääräys. Vuonna 2003 hän sai turvapaikkaoikeuden Itävallassa. Vuonna 2008 hän liikkui Ruotsissa ja 2010 Ukrainassa. Amnesty International teki vakavan erehdyksen ottamalla hänet suojelukseensa. Löysin netistä varsin helposti seuraavan päätöksen.

Vuonna 2011 Ahmed liikkui Bulgariassa ja vuonna 2012 Georgiassa. Sieltä hän yritti järjestää terrori-iskun Venäjälle, mutta Venäjän rajavartijat olivat valppaina ja tuhosivat hänen terroristiryhmänsä. Ahmed itse haavoittui ja menetti toisen jalkansa ja kätensä.

Ahmed siirtyi Syyriaan johtamaan Isisin terroristiryhmää taistelussa presidentti Basar al-Assadia vastaan. Sieltä hän siirtyi edelleen Turkkiin. Toivottavasti hän joutuu nyt vastaamaan myös Venäjällä tehdyistä iskuista. On vielä muistettava, että Isisin riveissä taistelee nuorempi veli Mansur Tsatajev.

Hämmästelen Amnesty International -järjestön päätöstä ja tietämättömyyttä. Terroristeja ei pitäisi ottaa suojelukseensa. Ahmed on jopa Yhdysvaltain etsityimpien vaarallisten terroristien listalla, kuten alla olevasta nimilistasta näkyy. Listaan on koottu Ahmed Tsatajevin kaikki nimivariaatiot, joita hän voi käyttää esimerkiksi passeissa.

Voi olla, että Erdoganin ja Putinin tapaaminen on hankalasti järjestettävissä. Putin on kiireinen mies. Ensin oli Pietarissa 16.6 -18.6. Kansainvälinen talousfoorumi, sitten Tashkentissa Uzbekistanissa 23.6. - 24.6. Shanghain yhteistyöjärjestön kokous, sitten Putin oli Kiinassa Pekingissä 24.6. - 25.6. tapaamassa Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä, sitten 1.7.2016 hän vieraili Suomessa presidentti Sauli Niinistön luona.

Suomen vierailusta jäi käteen Putinin lausuma Suomen natojäsenyydestä " - Ehkä Nato taistelisi mielellään Venäjää vastaan viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen asti. - Tahdotteko te sitä? Me emme. Me emme halua sitä. Mutta se on teidän valintanne." Ainakin tämä levisi maailmalle hyvin yleisesti hyvin laajalti. Itse olen aina sanonut, että jos Suomi liittyy Natoon olemme vain eteentyönnetty pelinappula, joka on helppo uhrata.

Niinistö ehdotti, että venäläiset sotilaskoneet voisivat käyttää transpondereita aina lentäessään Itämerellä. Putin vastasi, että kyllä se heille sopii, jos natokoneet myös käyttävät transpondereita aina lentäessään Itämerellä. Natokoneita lentelee Itämerellä yli kaksinkertainen määrä verrattuna venäläisiin koneisiin eivätkä ne käytä transpondereita. Paitsi Itämerta natokoneet eivät käytä transpondereita Jäämerellä, Mustalla merellä, Välimerellä, Intian valtamerellä... Mutta Putin sanoi "- Palattuani Moskovaan annan toimeksiannon, jotta tämä asia nostetaan Venäjän ja Naton kokouksen agendalle Brysselissä." Minusta vain tuntuu, että taitavat natolaiset naureskella partaansa.

Venäjän ja Turkin ulkoministerit tapasivat toisensa 1.7.2016 Sotsissa. Joka tapauksessa myös Putin on suostunut tapaamaan Erdoganin henkilökohtaisesti. Yksi tärkeimmistä neuvottelujen kohteista on tietysti terrorismin vastainen taistelu Syyriassa. Turkki on varsin tärkeässä asemassa tässä prosessissa. Turkin raja Syyriaan ja Irakiin on ollut varsin avoin. Isis on myynyt öljyä Turkin kautta, saanut aseita ja tarvikkeita Turkin kautta, rahoittanut toimintaansa Turkin kautta ja ennen kaikkea Isisin taistelijat ovat melko vapaasti saaneet kulkea rajan läpi. Kuten hyvin tiedämme Isis on saanut uusia taistelijoita juuri Turkin rajan kautta. Tämä on nyt suljettava ja kaikki tällainen toiminta lopetettava. On puhuttu demilitarisoidusta vyöhykkeestä, jota myös venäläiset valvoisivat.

Turkin asenne on viimeaikoina muuttunut. Suhteet Iraniin, Israeliin ja Syyriaan ovat parantuneet. Erdogan on jopa ollut yhteydessä Syyrian presidentti Basar al-Assadin kanssa.  Suhteet Saudi-Arabiaan ja Qatariin, joissa on eniten Isisin kannatusta, ovat viilentyneet. On puhuttu "strategisesta partneruudesta" Venäjän kanssa. Turkin aktiivinen liittyminen Isisin vastaiseen taisteluun voisi merkitä myös sotilaallista toimintaa. Turkin ilmatilan vapauttamisella Isisin vastaiseen taisteluun voisi olla huomattava merkitys. Puhutaan yleisesti, että Turkkiin avattaisiin Venäjän ilmavoimien tukikohta. Myös yhteys Bosporin salmen kautta Mustalta mereltä Välimerelle on Venäjälle tärkeä. Ongelmallista on edelleen Turkin suhde kurdeihin. Toinen ongelma ovat pakolaiset. On muistettava, että Turkki on edelleen Naton jäsen. Tärkeintä on kuitenkin sulkea raja terroristeilta Syyriaan ja Irakiin.

Paitsi turismia taloudellista hyötyä on muutenkin molemminpuolisesti. Turkin maataloustuotteita on myyty varsin yleisesti Venäjälle varsinkin Krimille. Turkkilaiset työläiset ovat käyneet Venäjällä töissä. Venäjä on ollut rakentamassa Turkkiin neljä ensimmäistä atomivoimalaa, joiden rakentaminen nyt jatkunee. Varsin tärkeä on molemminpuolisesti ollut ns. Gazpromin South Stream -kaasuputki, joka alunperin piti johtaa Mustan meren halki Bulgariaan, mutta Yhdysvaltain kiellettyä sen putki päätettiin johtaa Turkin kautta ja siitä edelleen Etelä-Eurooppaan. Rakentaminen keskeytettiin, mutta tullee nyt jatkumaan.

Ja sitten 3.7.2016 räjähti Irakissa Bagdadissa kaksi pommia. Uhreja on joidenkin tietojen mukaan yli 200 ja haavoittuneita yli 200. Joten Turkin rooli Isisin vastaisessa taistelussa kasvaa ja voi olla varsin ratkaiseva. Ilmassa on paljon polemiikkia, joka kaikki ei ehkä toteudu. On muistettava, että Turkki on natomaa. Toivon kuitenkin, että yhteistyö Venäjän kanssa tulee olemaan vahvaa. Voisiko kerrankin olla niin, että jostain pahasta kehittyikin hyvää?