UUSIA SODANKÄYNNINMUOTOJA
Kaikki tiedämme elektronisen
sodankäynnin ainakin nimeltä. Siitä on kirjoitettu paljon. Samoin elektroninen
vakoilu, jossa lähinnä USA on saanut kyseenalaista kunniaa NSA:n harjoittaman vakoilun
ansiosta – USA ei ole kunnioittanut edes omien kansalaistensa yksityisiä
oikeuksia. Tällaisia keskuksia meitä lähinnä ovat Ruotsissa FRA ja Englannissa
GCHQ. Nämä tekevät yhteistyötä NSA:n kanssa. Uusi keskus on rakenteilla
Saksaan. Molemmista (siis elektronisesta sodankäynnistä ja elektronisesta
vakoilusta) on tiedotusvälineissä puhuttu ja kirjoitettu paljon. Kirjoituksessani
keskityn nyt kuitenkin vähemmän tunnettuihin menetelmiin.
Värilliset vallankumoukset
Neuvostoliiton kaaduttua
maailmalla alkoi syntyä ns. värillisiä vallankumouksia. Kirgisiassa syntyi ns.
tulppaanivallankumous, Ukrainassa oranssi vallankumous eli Maidan ykkönen ja
Georgiassa (Gruusiassa) ruusuvallankumous. Sitten Ukrainassa 2014 tuli Maidan
kakkonen. Kaikki nämä ovat aiheuttaneet maailmalla
levottomuutt, mm. Georgian sodan ja Ukrainassa sisällissodan. Yhteistä kaikissa
niissä on, että ne ovat Venäjän vastaisia.
Näissä "värivallankumouksissa"
kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää. Lähemmin tarkasteltuna näistä
vallankumouksista löytyy asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa. Ne ovat
selvästi ulkopäin manipuloituja ja johdettuja, niissä käytetään sosiaalisia
medioita hyväksi, lietsotaan väkivaltaa vallitsevaa hallintoa vastaan,
käytetään epävakaisia aineksia ja nuorisoa hyväksi, varsinkin tyytymättömissä
kansanosissa, rahoitus tulee salaisesti ulkomailta (CIA kanavoi rahansa
erilaisten säätiöiden kautta) ja maailmalla seuraa valtava tiedotuskampanja
asiasta. Ne lavastetaan näyttämään sisäsyntyisiltä. Ihmiset ovat manipuloituja
ymmärtämättä sitä itse. Tuskin he osallistuisivat, jos tietäisivät olevansa
vieraan valtion pelinappuloita. Jäljet johtavat ihan määrättyyn suuntaan
valtameren taakse. Nämä kaikki näkyvät myös Maidan kakkosessa Ukrainassa. Tulen
kirjoittamaan Ukrainasta lisää tulevissa blogikirjoituksissani.
Uusimpia ovat Arabimaissa
syntyneet vallankumoukset, joiden syntytapa on aivan vastaava näiden
värillisten vallankumousten kanssa. Käytetään samanlaisia menetelmiä. Tällaisia
ovat mm. Libya, Tunisia ja Egypti. Aikaisempi oli Syyriassa 2011 puhjenneet
mielenosoitukset, joiden tarkoituksena oli kumota Basar al-Assadin hallinto.
Yhteistä näille kaikille on väkivalta ja varsinkin siviilien kärsimykset. Libya
ja Syyria ovat edelleen väkivaltaisessa kierteessä. Palaan molempiin
myöhemmissä blogikirjoituksissani.
Itse asiassa menetelmä ei ole uusi
vaan ikivanha. Uutta näissä vallankumouksissa on se, että niissä on otettu
käyttöön uudet sosiaaliset mediat (esim. netti, kännykät jne.), joka antaa
niille uuden ulottuvuuden. Niitä on helpompi muodostaa ja niitä on helpompi
salata ulkomailta johdetuiksi tarkalleen valittuun suuntaan. Jäljet on helpompi
hävittää.
Tarkoitus on kumota vallassa
oleva hallinto ja asettaa uusi omille tarkoituksille mukautuvampi systeemi. Tarpeeksi
manipuloituina (ja osaksi maksettuina) ne alkavat kasvaa eksponentiaalisesti ja
elää omaa elämäänsä ja sopivasti ohjattuina muodostaa suunniteltuun
tarkoitukseen suunnatun aseen. Muodostuu massareaktio, jopa massahysteria. Osallistujista
valtaosa ei koskaan tiedä missä ovat mukana. He luulevat ajavansa omaa asiaansa,
mutta ovat todellisuudessa aseita tai aseiden kantajia, jotka tietämättään
ajavat vieraan vallan asiaa. Perimmältään ei koskaan ole kyse asioiden
parantamisesta, vaan olemassa olevan vallan vastustamisesta tarkoituksena vaihtaa
valta USA:n haluamaan valtaan ja tätä kautta päätösten tekoon. Tähän otetaan
mukaan massamediat valtavalla volyymilla, joita USA hallitsee länsimaissa
suvereenisesti.
Aikaisemmin näitä menetelmiä
käytettiin myös Venäjää vastaa Venäjän sisällä, mutta Venäjän otettua käyttöön
lain ulkomaalaisen rahoituksen saavien järjestöjen rekisteröinnistä Ulkomaalaisiksi agenteiksi ja selvitykset rahoituksista
mielenosoitukset ovat laanneet ja väkivalta tältä osin loppunut. Laki sai
paljon huomiota länsimaissa ja siitä puhuttiin varsin negatiiviseen sävyyn.
Siihen sekoitettiin sana "demokratia". Ei vain otettu huomioon, että
laki oli melkein täydellinen kopio jo 1940 ja 1950 luvuilla USA:ssa laadituista
laeista kommunismia vastaan. Nämä ovat yhä voimassa. Siis ei mitään uutta
auringon alla!
Pari muuta muotoa
Yksi tähän läheisesti liittyvä on
yksi terrorismin muoto, jossa muodostetaan terroristiryhmiä, joita kutsutaan
ystävällismielisiksi terroristeiksi. Näitä rahoitetaan ja aseistetaan ja
käytetään kohteena olevan maan vallitsevan järjestelmän terrorisoimiseen. USA
sanoo, että näitä ei pidä sekoittaa muihin terrorismin muotoihin. Kuuluisimpia
varmaan ovat USA:n Afganistaniin 1970- ja 1980-luvuilla muodostamat ryhmät,
joista sittemmin muodostui Al-Qaidan- ja Taliban-liikkeet. USA on käyttänyt
tätä menetelmää varsin runsaasti ja käyttää yhä edelleen. Yksi tällainen on
Syyriassa ns. demokraattiset voimat. Usein lopputulos on odottamaton ja varsin
verinen.
Uusimpia aseita on myös
talouspakotteiden ohella venäläisten Visa ja MasterCard luottokorttien
toiminnan lopettaminen ja mitätöiminen. Niillä ei voinut enää maksaa mitään tai
nostaa rahaa. Se oli sinällään tyhmä teko, koska siitä kärsi myös maailmankauppa.
Venäläiset loivat pikaisesti oman luottokorttisysteeminsä, joka toimii jo nyt
melkein kaikkialla maailmassa. Tämä oli siis täysin epäonnistunut ase.
Öljysota
Uusimpia sodankäynnin muotoja
ovat valuuttasota ja öljysota. Keskityn nyt tässä vain öljysotaan vaikka
valuuttasodalla ja öljysodalla on paljon yhteistä. Öljysodassa käytetään aseena
öljyn hintaa. Kertooko öljyn hinnan jyrkkä alamäki öljysodasta – ja keiden
välillä – vai onko sittenkin kyse vain taloudesta eikä suurvaltapelistä? Öljyn
hintaromahdus tekee Venäjän taloudelle suurta haittaa ja Yhdysvalloille melkein
yhtä suurta hyötyä. Näyttää, kuin meneillään olisi samanlainen
suurvalta-asemista saneltu öljy- ja taloussota kuin kylmän sodan aikoihin. Näyttää
harkitulta ja suunniteltulta.
Öljyn hintaromahduksen seuraukset
ovat selkeämpiä kuin syyt. Seuraukset näkyvät taloudessa ja tilastoissa. Onko
siis kyse samalla tavalla öljysodasta kuin on valuuttasota? Valuuttasotaa
käyvät keskenään keskuspankit, joissa ne yrittävät jokainen heikentää omia
valuuttojaan muita valuuttoja heikommiksi. Kaikki käyvät devalvointikisaa muita
vastaan. Samoin näyttävät öljymarkkinoiden suurimmat tuottajat käyvän öljyn
hinnalla pudotuspeliään. Toistaiseksi mikään öljytuottaja ei ole ilmoittanut
näin tekevänsä.
Yksi selkeä linja kulkee Venäjän
ja yhdysvaltojen välillä. Näyttää siltä, että Yhdysvallat olisi liittolaisensa
Saudi-Arabian kanssa ryhtynyt öljysotaan Venäjää vastaan. Tietäen Venäjän
taloudelle tärkeän öljyn hinnan ryhtynyt painamaan tarkoituksella öljyn hintaa
yhä alemmaksi. Näin on esimerkiksi saatu ruplan kurssi voimakkaasti
heikkenemään. Tätä osoittaisi lukuisat Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian
päättäjien vierailut toistensa luona.
Toinen mahdollinen rintama kulkee
Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuottajien ja Saudi-Arabian tavallisen öljyn
tuotannon välillä. Kumpikin kilpailisi markkinoista alentamalla hintojaan.
Tästäkin on Venäjälle suurta haittaa, koska sen talous riippuu kuitenkin
suuresti öljyn maailman markkinahinnoista.
USA:n öljy-yhtiöt ovat yksityisiä
kun sitä vastoin Venäjän ja Saudi-Arabian öljytuotanto on paljolti sikäläisten
hallintojen käsissä. Kuitenkin USA:n öljy-yhtiöt ovat kasvattaneet tuotantoaan
siinä määrin, että se näyttää koituvan niiden omaksi tappioksi samoin kuin
muiden haitaksi. Herää kysymys onko tässä jotain muuta takana, jota meille ei
kerrota? Miksi USA:n liuskeöljytuottajat ovat pyrkineet entisestään
kasvattamaan tuotantoaan? Saavatko ne jotain subventioita? Kuitenkin öljyn
tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Ylitarjonta laskee hintaa.
Tuottajakartelli Opec ei näytä
kykenevän tai haluavan estää hintojen laskua varsinkin, kun sen suurin tuottaja
Saudi-Arabia ilmoitti, ettei se aio osallistua minkäänlaisiin rajoituksiin
hintojen nostamiseksi.
Oli syy sitten tahallaan
aiheutettu öljysota tai mikä muu tahansa, aiheuttaa se Venäjän taloudelle
hankaluuksia. Ei se kuitenkaan tuhoa Venäjää ja sen taloutta. Mutta ennen
kaikkea maailman ilmasto ja luonto kärsii entistä suurempina saastemäärinä
liuskeöljyn pumppaamisen ja öljyn polttamisen aiheuttamista saasteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!