LENTO PÄÄTTYI
Tutkimusten mukaan lentäminen on maailman turvallisin
liikkumisen muoto. Silti joskus se päättyy huonosti. Tapahtuu
lento-onnettomuuksia ja ihmisiä menehtyy. Useimmiten syynä on tekninen vika,
toisinaan inhimillinen erehdys. Harvemmin tahallaan tapetaan ihmisiä
lennoillaan. Kuitenkin näinkin tapahtuu. Yleisimpänä muotona on lentokoneeseen
ujutettu pommi. Kaikki olemme ainakin kuulleet Lockerbien pommi-iskusta 21
joulukuuta 1988, jossa 270 ihmistä kuoli lentokoneen räjähtäessä ja pudotessa
Lockerbien kylään Skotlannissa. Viimeisin oli venäläisen matkustajakoneen
räjäyttäminen Egyptissä 31.10.2015 Siinain erämaan yllä. Turmassa kuoli 224
ihmistä.
Myös toisenlaista tapahtuu. Kaikki muistavat ainakin
kuulleensa myös korealaisen matkustajakoneen alas ampumisesta 1. syyskuuta 1983
Japaninmeren yllä. Neuvostoliittolainen Suhoi Su15 ampui koneen alas ohjuksella
koneen tullessa syvälle Neuvostoliiton ilmatilaan. 269 ihmistä kuoli. Kone ei
ollut reagoinut mihinkään varoituksiin ja merkkeihin. Kone sekoitettiin samaan
aikaan alueella kehää lentäneeseen Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135
tiedustelukoneeseen. Toisaalta Yhdysvalloilla oli tapana asentaa
tiedustelulaitteita myös ihan tavallisiin matkustajakoneisiin, jos reitti kulki
sopivasti tiedusteltavan alueen läheltä. Oli olemassa huhuja, että
korealaisessa koneessa olisi ollut vakoilulaitteita ja se tarkoituksella
lennettiin syvälle Neuvostoliiton ilmatilaan, jotta olisi saatu tietoja
tutkavalvonnasta ja toiminnasta tilanteen aikana. Tulos oli surullinen.
Vähemmän muistetaan iranilaisen matkustajakoneen Airbus
A300 alas ampuminen 3. heinäkuuta 1988 Persian lahden yllä, jolloin
Yhdysvaltain laivaston risteilijä USS Vincennes ampui ohjuksella koneen alas
luullen sitä sotilaskoneeksi. Turmassa sai surmansa 290 ihmistä. Asia
tutkittiin sisäisesti, koska USA:n sotilasta ei voi tuomita kansainvälisten
lakien mukaan. Ampuja sai kunniamitalin urheudesta pelastaessaan taistelulaivan
viholliskoneen hyökkäykseltä.
Vielä vähemmän muistetaan, että 4. lokakuuta 2001
ukrainalaiset ampuivat alas venäläisen matkustajakoneen Tupolev TU 154 mustan
meren yllä ukrainalaisten sotaharjoitusten aikana. Kaikki koneessa olleet
kuolivat. Koneessa oli 66 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. Kone oli
matkalla Tel Avivista Novosibirskiin. Matkustajat olivat kaikki israelilaisia.
Ukrainalaisilla oli sotaharjoitukset alueella ja samoihin aikoihin ja Ukrainan ilmavoimat laukaisivat ilmatorjuntaohjuksen juuri silloin lähistöllä. Tähän päivään mennessä asiaa ei olla tutkittu, eikä minkäänlaista selitystä
ole annettu.
Mutta kaikkihan muistavat malesialaisen
matkustajakoneen alas ampumisen 17. heinäkuuta 2014 Ukrainassa. 298 ihmistä
menehtyi.
Malaysia Arilinesin lento 17 alkoi Amsterdamista ja
määränpää oli Kuala Lumpuri Malesiassa. Kone oli tyyppiä Boeing 777-200 ER.
Reitti kulki Saksan ja Puolan yli ja päättyi Itä-Ukrainan sotatoimialueelle,
jossa se ammuttiin alas. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä kuolivat. Alueella
oli käynnissä sisällissota. Lennon MH17 tuhosta syntyi tiedotussota.
Heti ensimmäisenä päivänä Yhdysvaltain presidentti
Barack Obama ilmoitti, että Venäjä ja Venäjän
tukemat separatistit ampuivat koneen. Obaman mielipide riitti todisteeksi Naton
ja EU:n medialle. Tästä lähti liikkeelle tapahtumien vyöry, joka on monia
johdattanut määrättyihin johtopäätöksiin. Asioista ei vielä tiedetty mitään,
eikä oltu tehty minkäänlaisia tutkimuksia, mutta ilmoitus on johdatellut
asioiden etenemistä ja käsittelyä. Tämä sopi hyvin tuolloin länsimaissa
vallitseviin tunnelmiin. Mutta se merkitsee sitä, että tutkinnasta ei ole
tullut objektiivista.
Monia vaihtoehtoja on esitetty. Esitän tässä muutaman.
Asiaan liittyy mielenkiintoinen teoria, josta tosin ei ole varmuutta.
Malesialainen kone muistuttaa hämmästyttävällä tavalla Venäjän presidentin
konetta. Presidentti Vladimir Putin tuli juuri tuolloin Etelä Amerikasta
BRICS:n kokouksesta ja Puolan ilmatilassa Putinin ja malesialaisen koneen
reitit risteytyivät. Teoria esittää, että erehdyttiin koneesta ja tarkoitus
olikin tappaa presidentti Putin. Koneiden väritys ja koko ovat melko
samanlaisia.
Miksi kone ohjattiin ainoana siviilikoneena kansainväliseltä
lentoreitiltä juuri tuolle sotatoimialueelle? Miksi juuri ennen alas ampumista
sen korkeutta käskettiin laskea? Vielä tänäkään päivänä ei ole esitetty mitään
selityksiä näille asioille.
Toinen teoria esittää, että Venäjän tukemat
separatistit ampuivat vahingossa koneen alas luultuaan sitä ukrainalaiseksi sotilaskoneeksi.
Asiaan liittyy vain monta muttaa. Separatisteilla ei ollut käytössään
tarvittavaa ohjusjärjestelmää. Heillä ei ollut koulutusta käyttää semmoista. Käyttö
vaatii perusteellista koulutusta. Satelliittikuvat osoittavat, että ainoastaan
Ukrainan joukoilla oli alueella näitä ohjuksia. Ukrainalaiset väittävät, että
alueella oli nähty separatisteilla ohjuslavetti. Alas ampumisen jälkeen lavetti
kuljetettiin piiloon. Ilmestyi jopa kuvia lavetista. Myöhemmin todistettiin,
että kuvat olivat väärennöksiä ja lavetti oli Ukrainan oman armeijan käytössä
ja kuvattu Ukrainan omalla alueella. Tämä on myös todennettu lavetin
tunnusnumeroiden avulla.
Lisäksi Buk-M1 järjestelmä vaatii vähintään neljä tai
jopa kuusi erillistä ajoneuvoa toimiakseen. Tällaisia ei esiinny missään
todisteissa eikä näitä ole nähty separatisteilla eikä satelliittikuvissa. Mutta
kylläkin ukrainalaisilla joukoilla Zaroshenskoen kylässä oli ainakin neljä
Buk-M1 järjestelmää. Tämä ilmenee venäläisten ottamissa satelliittikuvissa.
Kylä oli tuolloin ukrainalaisten joukkojen hallussa ja kylä sijaitsee juuri tapahtuma-alueella.
Suomenkielinen video Buk järjestelmästä ja sen
käytöstä:
Venäläisissä satelliittikuvissa näkyy, että alueella
oli useita (vähintään neljä Buk M1 järjestelmää) ja nimenomaan Zaroshenskoessa.
Tässä kuvassa yksi niistä.
Kolmas teoria esittää, että SU-25 taisteluhävittäjä
ampui koneen alas. Monet alueella asuneet ja tapauksen nähneet kertoivat
haastatteluissa nähneensä putoavan koneen lähellä pienemmän koneen ennen
putoamista ja sen jälkeen. Ilmestyi satelliittikuva, jota väitetään tosin
väärennökseksi. Kuva oli lähtöisin USA:sta. Kuvan alkuperää ei tiedetä. Myös
ilmestyi Ukrainan armeijan henkilökuntaa, jotka väittävät, että koneen ampui
alas ukrainalainen Suhoi-taisteluhävittäjä. Separatisteilla ei ole
lentokoneita.
Tässä on se
kuuluisa satelliittikuva.
Väitteen kumoamiseksi kerrottiin, että Ukrainan
ilmavoimien SU-25 hävittäjä kykenisi operoimaan korkeintaan seitsemän
kilometrin korkeudessa, mutta toisaalta valmistaja ilmoittaa, että kone pystyy
operoimaan lyhytaikaisesti kymmenen kilometrin korkeudessa ja sen lisäksi siitä
ammuttu ilmasta ilmaan ohjus toiset kymmenen kilometrin korkeudessa. Venäläiset
ilmoittivat tutkatietoihin pohjautuen, että alueella liikkui juuri samaan
aikaan sotilaskone. Alla kaavapiirros asiasta. Hävittäjä näkyy selvästi. Väite
jää avoimeksi.
Kolmas väite on, että venäläiset kävivät ampumassa
koneen alas ja huomattuaan, että kyseessä oli siviilikone, veivät kiireesti
laitteensa takaisin omalle puolelleen. Tästä ei ole minkäänlaisia todisteita,
ei silminnäkijätodisteita, ei satelliittikuvia, ei mitään ja lisäksi
venäläisillä ei ole enää nykyään käytössä kyseistä ilmatorjuntaohjusmallia.
Tulen palaamaan tähän tuonnempana.
Vaihtoehtoa, että Venäjältä olisi ammuttu pitkän
kantaman ilmatorjuntaohjus ei millään pidetä todennäköisenä. Sen laukaisu olisi
ollut havaittavissa monin tavoin.
Erilaisten spekulaatioiden joukossa elää väite, että
ukrainalaiset joukot halusivat kännipäissään (erilaiset ukrainalaiset joukkiot
olivat usein koko sodan ajan humalassa) ampua alas venäläisen Aeroflotin
Moskova - Larnakan välisen turistilinjan koneen provosoidakseen Venäjää
hyökkäämään Ukrainaan, kun se ei muuten näyttänyt onnistuvan millään. Ukrainan
valtio näyttää olevan siinä tilassa, että se ei kykene pitämään huolta edes
omasta armeijasta ja sen aseista. On muistettava venäläisen matkustajakoneen
Tupolevin TU 154 ampuminen 4. lokakuuta 2001 Mustan meren yllä.
Yksi väite on, että ukrainalaiset ampuivat koneen alas
poliittisena tarkoituksena provosoida vihaa Venäjää vastaan syyttämällä
venäläisiä ja venäjän tukemia separatisteja alas ampumisesta. Siksi
suoritettiin ripeä Venäjän syyttelyprosessi mahdollisimman nopeasti heti alas ampumisen
jälkeen jo ennen kuin mitään oli tutkittu. Tässä onnistuttiin melko hyvin
varsinkin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa. Tämä väite jäi meillä Suomessakin
päällimmäiseksi ja se elää yhä. Siis poliittinen provosointi on ollut varsin
onnistunut. Hirveä tapa tehdä politiikkaa!
Alla on tutkakuvien perusteella laadittu piirustus
koneen reitistä juuri ennen alas ampumista. Miksi Ukrainan ilmavalvonta käski
koneen poistua kansainväliseltä ilmailureitiltä? Miksi koneen käskettiin laskea
korkeutta juuri ennen sen alas ampumista.
Uhreista suurin osa oli hollantilaisia - yli 190 -
joten tutkinta annettiin hollantilaisten tehtäväksi. Lentokoneen mustat
laatikot lennätettiin Englantiin. Tutkimukseen osallistuivat Hollannin lisäksi
Belgia, Ukraina, Malesia ja Australia. Monista pyynnöistä huolimatta venäläisiä
ei otettu mukaan tutkintaan. Herää kysymys miksi? Halutaanko jotain salata?
Hollantilainen tutkijaryhmä julkaisi
onnettomuusraporttinsa 13.10.2015. Sen mukaan kone putosi, koska sen
ulkopuolella räjähti venäläisvalmisteinen Buk ohjus. Raportissa ei otettu
kantaa siihen, kuka ohjuksen oli ampunut. Tutkijalautakunnan mukaan alueella
lensi 61 eri lentoyhtiötä sotatilan aikana 2014. Lautakunnan mielestä Ukrainan
olisi pitänyt sulkea ilmatilansa siviilikoneilta aseellisen konfliktin vuoksi.
Raportissa todetaan, että kone syöksyi
maahan sen seurauksena, että taistelukärki räjähti ohjaamon ulkopuolella, sen
vasemmalla puolella. Taistelukärki sopii BUK-ilmatorjuntajärjestelmässä
käytettäviin ohjuksiin Ohjus räjähti vajaan metrin päässä koneesta ja
henkilökunta kuoli välittömästi. Lautakunta tunnisti ohjuksen BUK 9M38-sarjan
ohjukseksi.
Venäjällä ei kuitenkaan enää ole
kyseistä järjestelmää käytössään. BUK 9M38 on vanhentunut ja poistettu käytöstä
jo 1980 luvulla. Käytössä on uudempi malli BUK
9H314M, joka on rakenteeltaan erilainen. Se on tehokaampi ja sillä on
erilainen räjähdyskuvio. Sen räjäytyssirpaleet ovat eri mallisia. Ne ovat
perhosmaisia ja luovat erilaisen kuvion, kuin vanhemmassa 9M38 mallissa, jossa
sirpaleet ovat neliön mallisia. Lisäksi uudemmat sirpaleet ovat painavampia,
kuin vanhemmassa mallissa. Ukrainalla on yhä käytössään vanhempaa 9M38 mallia.
Venäjä pitää hollantilaisen
lautakunnan tutkintaa puolueellisena. He suorittivat oman tutkimuksensa. He
suorittivat kaksi koeräjäytystä, joiden tulosten perusteella voitiin vahvistaa
teorioita. Almaz-Antei yhtiön (joka valmistaa kyseisiä ohjuksia) tekemät
tukimukset osoittavat, ettei Boeing lentokoneen hylyssä ole sellaisia reikiä,
jotka olisivat syntyneet Venäjän armeijan Buk 9H314M ohjuksen käytöstä, mutta
kylläkin sellaisia reikiä, kuin mallista 9M38 syntyy.
Vasemmalla turmakone, oikealla
koeräjäytyksessä käytetty kone. Reikien muodossa huomattava ero.
Toinen seikka on ohjuksen lentosuunta
ja räjäytyksen kuvio ja osumat koneessa. Jos ohjus olisi tullut Snezhnoesta,
kuten ukrainalaiset ja amerikkalaiset väittävät olisivat koneessa olleet
vauriot aivan toisenlaisia. Myös oikea puoli olisi saanut vakavia vaurioita.
Nyt niissä ei ollut merkkejä ohjusvaurioista. Ohjuksen oli siis pakko
tulla Zaroshenskoesta, joka
oli siis tuolloin ukrainalaisten joukkojen hallussa ja jossa sijaitsi Buk-ohjusten
patteristoja, kuten edellä nähdyt satelliittikuvat näyttävät.
Ei siis näin: Snezhnoesta!
Oikeansuuntainen ohjuksen reitti
Zaroshenskoesta, josta siis on satelliittikuvia ohjuksista!
Asiaan liittyy paljon epäselvyyttä, spekulointia.
Turman tutkimukset tehtiin huonosti, vajavaisesti. Turmakoneen kaikkia osia ei
kerätty talteen maastosta. Normaaleina pidettäviä kemiallisia ja fysikaalisia
kokeita ei joko tehty ollenkaan tai ne tehtiin vajavaisesti. Tuloksia on
manipuloitu, usein jälkeenpäin. Lisäksi turmakoneen osia on Etyjin tarkkailijoiden mukaan käpälöity. Mm.
ohjuksen sirpaleiden mitattuja painoja on muutettu jälkeenpäin. Joidenkin
väitteiden mukaan koneen ohjaamo olisi jopa sahattu kahtia Tutkimuksissa on ilmennyt tietoista
johdattelua.
Venäläisten suorittamien tutkimusten mukaan hollantilaisessa
tutkimuksessa on osoitettavissa ainakin kuusi vakavaa virhettä. Venäläisen
ohjuksen valmistajayhtiö kyseenalaisti monia tutkimusten yksityiskohtia. Venäjä
Almaz-Anteinin antamia tietoja ei huomioitu tutkimuksessa. Tietoja ohjuksen
laukaisupaikasta – Zaroshenskoen kylästä – ei huomioitu, vaikka siitä oli
selvät todisteet. Tutkimustuloksia on jälkeenpäin manipuloitu, mm. ohjuksen
sirpaleiden painoarvoja muutettu (ilmoitettu aluksi 8 grammaa, väärennetty
myöhemmin 6,1 grammaksi). Kemiallisia koostumuksia ei ole otettu huomioon. Hollantilaisten tutkimuksessa räjähdyspaikka suhteessa
lentokoneeseen oli ilmoitettu alussa väärin. Tutkanauhoitteita ei ole huomioitu.
Herää kysymyksiä. Miksi venäläisiä ei otettu mukaan
tutkimuksiin vaikka ohjusten valmistaja oli venäläinen ja sillä on parhaat
tiedot ohjuksesta? Miksi USA ei ole julkaissut tietojaan. Yhdysvalloilla on
Mustallamerellä kattava satelliitti- ja tutkavalvonta, joka kertoo joka hetki mitä
Ukrainan alueella tapahtuu maalla, merellä ja ilmassa. Mitään tietoja USA:lta
ei ole saatu. Venäjä julkisti omat satelliitti- ja tutkakuvansa ja kehotti
amerikkalaisia tekemään samoin. Nämä eivät tehneet niin. Miksi kone ohjattiin
sotatoimialueelle ja miksi sen korkeutta käskettiin laskea? Miksi Ukrainan
lennonvalvonta ei ole julkaissut yhtään nauhoitetta tai minkäänlaista tietoa
asioista? Miksi Ukraina ei luovuta hallussaan olevaa tietoa? Pyritäänkö jotakin
tarkoituksella salaamaan?
Pakostakin syntyy dilemma kenelle on hyödyksi olla
antamatta tietoja? Syntyykö Venäjälle ja kapinallisille hyötyä siitä, että
annettaisiin faktatietoja julkisuuteen. Ja kenelle on hyötyä siitä, että ei
anneta tieoja julkisuuteen? Kuka hyötyi ja kuka kärsi tästä. Ainakin Venäjä sai
lisää pakotteita.
Tulee tunne, että hollantilaisen komission
tarkoituksena oli vain vahvistaa jo etukäteen valitut syytteet ja syylliset, ei
etsiä objektiivisia todisteita. Pyrittiin todistamaan oikeaksi USA:n, Ukrainan
ja EU:n mielipide, joka luotiin heti onnettomuuspäivänä ja seuraavana
päivänä. Syylliset oli jo etukäteen päätetty. Tutkimuksella pyrittiin
osoittamaan Venäjä ja kapinalliset syyllisiksi. Vastakkaisia todisteita ei
juuri otettu huomioon. Lopullisessa lausunnossa on kaikesta huolimatta jätetty syyllinen
pois. Päätös vaikuttaa kuitenkin selkeästi poliittiselta.
Venäläiset ovat toistuvasti vedonneet kansainväliseen
siviili-ilmailujärjestöön, jotta avattaisiin uusi kattava ja puolueeton
tutkimus. Heidän mielestään oli ennen aikaista julkistaa tuloksia. Mutta oli
tulos mikä tahansa pääsyyllinen on Ukrainan lennonjohto, joka salli lentämisen
sotatoimialueella. Tämä on kansainvälisten lakien vastaista.
Ja sitten vielä eräs juttu!
Kuala
Lumpurista Pekingiin matkalla ollut Malaysian Airlinesin lento MH370 katosi
mystisesti 8. päivänä maaliskuuta 2014. Vaikka tapauksesta on jo lähes kaksi
vuotta, 239:n ihmisen kohtalosta ei tiedetä julkisesti mitään. Alueella oli
tuolloin Yhdysvaltojen ja Thaimaan yhteiset merisotaharjoitukset. Nigel
Cawthorne kirjassaan "Flight MH370 The Mystery" esittää, että kone
ammuttiin vahingossa alas mereen. Sitten se salattiin.
Proteus Airlinesin entinen toimitusjohtaja Mac Dugain
on esittänyt, että amerikkalaiset ampuivat MH370:n tahallisesti alas Intian
valtamerellä koska pelkäsivät terrori-iskua Diego Garcian sotilastukikohtaa
vastaan, joka sijaitsee alueella.
Sen me ainakin opimme, että politiikka vaikuttaa aina
oikeiden vastausten hakemiseen. Objektiivisuutta on turha hakea.