VOI SUOMI VOI VOI!
Maailman tilanteesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi ajattelin kirjoittaa tähän väliin Suomesta ja tilanteesta täällä. Mutta aloitan kuitenkin Maailman talousfoorumista Davosista. Näytti kuin syttyisi sota Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kiistasta Grönlannin omistamisesta. Suurta huomiota herätti jostain syystä Venäjän ja presidentti Putinin ajatukset tilanteesta. Putin ilmoitti kuitenkin, että asia ei kuulu hänelle. Venäjällä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Arvelen, että Kiinan kanssa on samoin.
Euroopassa ja varsinkin Suomessa asiat ovat todella huonosti. Suomi joutui tarkkailuluokalle. Johtuu liiallisesta alijäämästä. Taloustilanne Euroopassa on todella huonossa jamassa. Suomessa vieläkin huonommassa. Sanoisin, että Suomi on pohjalla. Tästä syytän nimenomaan Suomen hallitusta ja Suomen presidentti Stubbia. Jo edellinen hallitus aloitti Suomen alasajon, mutta varsinkin nykyinen hallitus on ajanut Suomen nykyiseen tilaan, josta on mahdottoman vaikea päästä pois, nostaa Suomi jälleen sivistyneiden hyvinvointivaltioiden joukkoon.
Oli aika, jolloin Suomesta saattoi olla ylpeä. Suomi kuului maailman eliittijoukkoon. Suomalaiset koululaiset olivat useissa asioissa maailman parhaita. Työttömyyttä ei käytännössä juuri ollut tai no mitätöntä nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsi ennen käytännössä heti tai jopa samana päivänä. Lääkäreitä sai kutsuttua jopa kotiin ja vieläpä kohtuuhintaan. Vanhuksia hoidettiin tai he elivät kotona lastensa perheissä. Lasten syntyvyys oli suurta ja Suomen kansa kasvoi. Jopa ruokaa riitti yleensä kaikille. Ennen kaikkea Suomi oli itsenäinen ja Suomella ei ollut vihollisia. Suomen ei tarvinnut varautua sotimaan käyttämällä huomattavaa osaa varoistaan aseisiin. Ennen kaikkea ei tarvinnut pelätä kenenkään hyökkäävään maahamme. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. No en paneudu liiallisiin yksityiskohtiin. Jotkut voivat olla toista mieltä.
Nyt asiat ovat toisin. Ecofin päätti liiallisen alijäämänkäynnistämisestä hävittäjähankinnoilla ja puolustusmäärärahojen lisäämisellä. Siis aseisiin riittää rahaa, mutta työttömyyden, sairaiden, vanhusten ja köyhyyden hoitamisesta vähennetään. Nykyisin rahaa ei riitä edes enää kouluihinkaan. Eli juuri sinne minne pitäisi lisätä rahaa sieltä vähennetään ja juuri sinne mistä pitäisi vähentää rahaa sinne lisätään rahaa. Päätökset ovat täysin nurinkurisia ja huonontavat entisestään Suomen taloustilannetta. hallitus on tehnyt sopeutustoimia yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen, mikä on merkittävä määrä. Näin paljon Suomen pitää sopeuttaa julkista talouttaan seuraavina kolmena vuotena, siis 2026 - 2028. Jos tätä noudatetaan, alijäämä laskee alle kolme prosenttia vuonna 2028. Jos sitä ei pystytä noudattamaan tilanne tulee olemaan entistä huonompi. Noudattaminen tulee merkitsemään Suomelle entistä huonompia aikoja. Sopeutumissumman oletetaan olevan 1,4 miljardia euroa. Silti rahaa riittää esimerkiksi Ukrainan sodan rahoittamiseen.
Suomi on Euroopan pahin työttömyysalue. Suomessa on Euroopan pahin työttömyystilanne muun surkeuden keskellä. Tämä on nykyhallituksen aikaansaannos. Eurostatin tilastojen mukaan Suomi on ponnahtanut työttömyysluvuissa Euroopan ykköseksi ja virallinen työttömyysaste on noussut jo 10,6 prosenttiin. Todellisuudessa luku on paljon suurempi. Luku on häpeällinen ja jää historiaan. Jopa Espanjan, entinen huonoin virallinen työttömyysaste on parempi 10,4 prosenttia. Jo nyt on selvää, että Petteri Orpon hallituksen lupaukset 100 000 uudesta työpaikasta siirtyvät samaan roskakoriin kuin puheet talouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä. Suomi ei ole koskaan aiemmin ollut EU:n työttömyystilastojen kärjessä.
Suomessa vuonna 2025 tehtiin eniten konkursseja yli 30 vuoteen. Vuonna 2025 Suomessa haettiin konkurssiin yhteensä 3 906 yritystä, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa konkursseja pantiin vireille 360 kappaletta, mikä oli 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Viime vuoden konkurssiluku oli suurin sitten vuoden 1996. Edeltävään vuoteen verrattuna konkurssihakemusten määrä kasvoi 12 prosentilla. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla konkurssien vuosikeskiarvo oli noin 2 700. Kolmen viime vuoden aikana konkurssiin on haettu keskimäärin 3 600 yritystä vuodessa.
Talouden käännettä kasvuun on odotettu kuin kuuta nousevaa ja luvattu kaiken, työttömyyttä ja julkista taloutta myöten, kohenevan ja korjaantuvan sitten, kunhan vielä ”orastava” kasvu vauhdittuu. Orastavaa kasvua ei kuitenkaan ole nähty, ja kansan puheissa toistuvasta toiveesta on tullut jo vitsi (mutta ei se ole vitsi). Rakentamisessa, palveluissa että vähittäiskaupassa luottamus laskee edelleen. Optimistit väittävät, että työllisten määrän laskeminen ei enää jatkuisi, vaan että määrä alkaa olla tasapainossa. En usko tähän. Siihen ei ole mitään todistetta, kyllä se jatkuu.
IMF suosittaa Suomelle jättisopeutuksia. Näitä ovat leikkaukset koulutuksesta, sosiaaliturvasta, ja terveydenhuollosta. Suomen pitää sopeuttaa julkista taloutta vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Näin suosittaa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) tuoreessa raportissaan. IMF:n mukaan julkisen talouden sopeuttamista täytyy jatkaa tuolla tahdilla, kunnes julkisen talouden tasapaino on saavutettu ja velka on laskevalla uralla. Puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta merkitsee selvästi yli miljardia euroa. Mitä tämä tulee merkitsemään kansalle, tavalliselle ihmiselle?
Siis IMF ”julkisten menojen prioriteetteja tulisi uudelleen arvioida” erityisesti edellisessä luvussa mainituilla aloilla. Ottaen huomioon finanssipoliittisen haasteen koon, sekä tulo- että menotoimia tulisi tutkia, mutta jo valmiiksi korkean verotaakan vuoksi mahdollisuudet vähentää menoja ovat sen mukaan mahdottomat. Tehostamisen ja priorisoinnin tulisi keskittyä sosiaaliturvaan sekä koulutuksen ja terveydenhuollon menoihin, raportissa sanotaan. Myös yritystuista voisi IMF:n mukaan leikata. Verotuksessa pitäisi raportin tekijöiden mielestä poistaa fossiilisten polttoaineiden verotukia ja nostaa alennettu 14 prosentin arvonlisäverokantaa yleiseen 25,5 prosentin verokantaan. Raportissaan IMF kehuu Suomea uudesta finanssipoliittisesta sääntelystä ja niin sanotusta velkajarrusta. Kyse on parlamentaarisesta sovusta, jonka myötä puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta käytännössä määrittelevät yhdessä, kuinka paljon Suomella voi olla velkaa. Tämä Suomen hallitus on vienyt suomen kahdelle tarkkailu luokalle ja nostanut suomen Euroopan työttömyys tilastojen ykköseksi. No ollaanhan me edes jossain ykkösiä!
Tavalliset ihmiset kirjoittavat: Mitä sopeutustoimia Orpon hallitus on tehnyt? Veroale rikkaille joka kustannetaan köyhien, opiskelijoiden ja sairaiden kustannuksella. Keinoina vois olla listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristäminen, suurien ja keskisuurten yritysten ja puoluetukien leikkaaminen, hyvätulosten verotuksen kiristäminen, tiemaksut, väylämaksut jne. Eiköhän oikeitakin säästökohteita etsimällä löytyisi. Aloitetaan vaikka puoluetukien poistamisella. Puolueet kyllä pärjäisivät tarpeeksi suurilla jäsenmaksuilla, ja tarvittaessa sopeuttamalla kulujaan.
Koulutustaso Suomessa on kansainvälisesti katsoen laskenut. Vain joka kolmas eli 34 prosenttia Suomessa asuvista suhtautuu lasten ja nuorten tulevaisuuteen optimistisesti. Taloustutkimus kysyi, millaisista asioista lasten ja nuorten arjessa ollaan tällä hetkellä huolissaan. Huolien kärjessä ovat muun muassa liiallinen ruutuaika, mielenterveys, kiusaaminen ja julkisen talouden tilanne, mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen sekä koulutuksen laatu ja resurssit. Huolet ymmärtää täysin Suomen nykytilanteessa. Koko yhteiskunnan ja erityisesti päättäjien on nyt tärkeää pysähtyä tulosten äärelle. Voidaanko moni lasten, nuorten ja koko Suomen tulevaisuutta varjostava huoli ratkaista huolehtimalla laadukkaasta ja riittävästi resursoidusta koulutusjärjestelmästä sekä opettajien jaksamisesta ja mahdollisuudesta tehdä työtään mahdollisimman hyvin?
Koulutusleikkaukset huolettavat Suomessa. Kahdeksan kymmenestä on huolissaan perustaitojen heikkenemisestä ja oppimistulosten laskusta. Seitsemän kymmenestä kantaa huolta koulutuksen rahoituksesta ja koulutusleikkauksista sekä liian matalasta vaatimustasosta, eli siitä, että opinpolulla pääsee eteenpäin ilman riittävää osaamista. Omakohtaisesti sanon suoraan, että koulutustaso Suomessa on laskenut siitä kun itse kävin koulua. Taloustutkimus kysyi, mikä loisi Suomessa asuville toivoa paremmasta tulevaisuudesta lapsille ja nuorille. Kärkeen kyselyssä nousee satsaaminen perheiden toimeentuloon ja työllisyyteen, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä mielenterveyspalveluihin. 92 prosenttia vastaajista pitää lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeänä erityisesti koulutettuja ja päteviä opettajia ja sitä, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta yliopistoon olisi laadukas. On selvää, että Suomeen ei kannata synnyttää lapsia, jos heillä ei ole tulevaisuutta. Jos he eivät saa koulutusta, työtä, rahaa ruokaan, asuntoa tai minkäänlaista tulevaisuutta.
Uudet muutokset työttömille aiheuttavat kohtuuttomia rangaistuksia ihmisille. Työttömien keskusjärjestö sanoo, että säälimättömien leikkausten sarja jatkuu. Hallitus on runnonut säästötavoitteitaan läpi työttömien ja muiden yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Nyt on vuorossa sanktioiden lisääminen, järjestö sanoo kannanotossaan. Maaliskuusta alkaen jo yksi työnhaun laiminlyönti johtaa heti seitsemän päivän karenssiin ilman huomautusta. Karenssista tulee välitön rangaistus, kuuden viikon työssäoloehto rankaisee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ja että toimeentulotuen perusosan alentaminen on sen mielestä kohtuutonta.
Työttömyystuen karenssi tarkoittaa ajanjaksoa, jolta työtön menettää työttömyystuen. Maaliskuun alusta lukien ensimmäisestä virheestä ei enää lähetetä huomatusta työttömälle, vaan jo yksi työnhaun tai työllisyyspalveluihin osallistumisen laiminlyönti johtaa heti seitsemän päivän karenssiin. Työttömien keskusjärjestö arvioi, että käytännössä tämä poistaa työttömän mahdollisuuden selvittää tai korjata tehty virhe ennen rangaistuksen saamista. Käsittelyajat valituksissa ja oikaisuissa voivat nykyisellään kuitenkin olla työllisyyspalveluissa useamman kuukauden pituiset. Tämä on vähävaraiselle työttömälle kohtuuton aika, sillä tukien maksu saattaa keskeytyä selvittelyjen ajaksi. Pahimmillaan suurta vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua, vaikka karenssi olisi aiheeton, järjestö sanoo. Edelleen toisesta laiminlyönnistä työttömälle voidaan asettaa työssäoloehto, joka tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä siihen asti, että on ollut töissä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun vähintään kuuden viikon ajan.
Työssäoloehto ja siitä koituva työttömyysetuuden menetys on kohtuuton rangaistus, jos arjen toimintakyky on sairauden tai muutoin vaikean elämäntilanteen vuoksi niin heikentynyt, etteivät voimavarat riitä osallistua työllisyyttä edistäviin toimiin. Se pahentaa vaikeaa elämäntilannetta täysin kestämättömäksi, järjestö sanoo. Helmikuun alussa voimaan tulee muutos, jonka seurauksena toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jos työttömyystuen maksu on keskeytetty esimerkiksi karenssin tai työssäolovelvoitteen vuoksi. Ensimmäisen kuukauden ajan perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia ja siitä eteenpäin 40 prosenttia. Jopa tuen puolittaminen on mahdollista, järjestö sanoo. Toimeentulotuen perusosaa voidaan siten alentaa entistä useammin, Työttömien keskusjärjestö moittii. Alentamista ei sen mukaan kuitenkaan tulisi tehdä, mikäli se vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän välttämättömän toimeentulon. Tiukentuvat rangaistukset ovat hyvin vahingollisia työttömille, etenkin kun työllistymismahdollisuuksia nykytilanteessa Suomessa ei ole. Lisäksi rangaistukset luovat työllisyyspalveluihin pelon ilmapiirin, joka rapauttaa työttömän uskoa ja luottamusta saatavilla olevaan apuun, järjestö sanoo.
Köyhyys kasvaa Suomessa ja lehtitietojen perusteella myös hyväosaisilla. Pienituloisiin asuntokuntiin kuului viime vuonna 782 300 henkilöä, mikä on yli 14 prosenttia asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 13,4 prosenttia. Pienituloisten lukumäärä kasvoi 45 500 henkilöllä edellisvuodesta. Samalla kun pienituloisuus yleistyi se syveni. Tampereen yliopistosta arvioidaan, että muutokset edellisvuoteen ovat vielä kohtuupieniä, mutta kyse onkin vasta hiljaisista signaaleista, ”esijäristyksistä”. Hallituksen leikkaukset syyperustaiseen sosiaaliturvaan ajavat ihmisiä toimeentulotuelle, mutta tämä etenee odotettua hitaammin kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että säästöjen syönti oli vielä viime vuonna tavanomaista, eivätkä ihmiset olleet oikeutettuja toimeentulotukeen. Näyttää siltä, että tilastossa tuen käyttö alkaa merkittävästi kasvaa. Erityisesti yhden hengen taloudet tulevat olemaan aikamoisissa vaikeuksissa. Julkaisen jälleen Suomen velkakellon osoitteen, jotta jokainen lukija tietää osuutensa Suomen velasta:
Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin määritelmän mukainen pienituloisuuden raja oli yhden hengen taloudelle kuukauden nettotuloina eli käteen jäävinä tuloina noin 1 530 euroa. Näin suuria siirtymiä ei ole ollut viimeiseen 20 vuoteen. Toisekseen köyhien osuuden kasvua on toistaiseksi hidastanut puoliso tai muu läheinen, jolla on tuloja. Uudet luvut käsittelevät tulomuutoksia. Vielä ei tiedetä, mitä on tapahtunut kulutusluvuille eli mihin raha on riittänyt erityisesti asuinmenojen kasvun jälkeen. Vaikka pienituloisuus oli yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä, yksinasuvat nuoret pitkäaikaistyöttömät ovat erityisen haavoittuva ryhmä, kun tarkastelussa mukana on menopuolikin. Heillä on usein velkoja ja maksuhäiriöitä, ja työmarkkinoille pääsy on vaikeaa, eikä myöskään ole välttämättä lähipiirin tukea.
Paras vakuutusjärjestelmä, jonka voi keksiä, on oma puoliso. Vaikka molemmat olisivat työttömiä, yhdessä asuminen mahdollistaa mittakaavaedut, kuten yhteisen keittiön, pesutilat, ruuan ja laskut. Lisäksi synkkä tilastoluku saatiin siinä, että pienituloisten kotien lasten lukumäärä merkittävästikin kasvoi. Tarkkaa tietoa ei ole, ovatko syynä leikkaukset, kasvava työttömyys vai sotaa Suomeen paenneiden ukrainalaisperheiden lasten määrä tässä joukossa. Suomessa 137 400 lasta eli köyhissä asuinkunnissa viime vuonna, mikä on 14 300 lasta enemmän kuin edellisvuonna.
Muutos syvenevässä köyhyydessä eli siinä, että jäädään yhä syvemmälle köyhyysrajan alapuolelle, oli odotetulla tasolla. Koska kyse on viime vuoden luvuista ja vuosituloista, niin ikään vasta ensi vuoden lopulla nähdään hallituksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sairausvakuutuksen leikkausten täysimääräinen vaikutus. Nämä leikkaukset keräävät nyt voimaansa, ja vuosien 2025–2026 tiedoissa nähdään sitten erittäinkin selvä vaikutus. Nyt näkyy heikkoja signaaleja, esijäristyksiä, ja vaalikauden viimeiset luvut tulevat vuoden 2027 vaalien jälkeen. Hallituksen leikkaukset eivät liity vain pienituloisuuteen vaan ne heijastuvat sosiaaliseen statukseen. Se ryhmä on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2023–2025.
Toisaalta myös hyväosaisimpien eli 8–10 luokissa olijoiden määrä on merkittävästi laskenut, mikä kertoo yhteiskuntaa läpäisevästä muutoksesta. Näin suuria siirtymiä ei ole ollut viimeiseen 20 vuoteen. Meillä on siis tapahtunut sitä, että ihmiset menettävät jalansijaa yhteiskunnassa. Heidän rahansa ovat loppuneet, ja he ovat usein myös masentuneita. Nykyhallituksen aikana pienituloisten osuus siis kasvaa, mutta myös laajempi huono-osaisuus. Se määritellään yhdistelmänä taloudellista niukkuutta, sosiaalisen aseman heikkoutta ja emotionaalista yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan nämä kolme kulkevat hämmästyttävän tiiviisti käsi kädessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja aiheuttavat toimintakykyä merkittävästi alentavaa psykososiaalista stressiä.
Viime vuonna Suomessa päätyi viime vuonna ulosottoon noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua, kertoo sotealan järjestöjä edustava Soste. Sosten mukaan ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on yli tuplaantunut 2010-luvun alkuvuosista. Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on peräisin sotepalveluista. Maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta.
Maa ei ohjaa resursseja kansalaisten auttamiseen, vaan sotilaallisiin seikkailuihin. Suomen kriisi voi muuttua taloudelliseksi katastrofiksi, jos viranomaiset jatkavat "itsemurhapolitiikkaa", sanoi RUDN-yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Sergei Zainullin. Hänen mukaansa Helsinki ohjaa merkittävän osan resursseistaan yritysten ja kansalaisten auttamisen sijaan sotilaallisiin seikkailuihin. Esimerkiksi ensi vuonna Suomi osoittaa 6,3 miljardia euroa puolustukseen, ja vuoteen 2035 mennessä Nato-maat nostavat nämä menot 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuten valtionyliopiston talouspolitiikan ja taloudellisen mittaamisen laitoksen apulaisprofessori Maksim Tširkov korosti, maan talousongelmat vain pahenevat. "Vaikka pakotteet jotenkin poistettaisiin, paluu vuoden 2022 edeltävälle tasolle ei ole enää mahdollista. Luottamus rahoitus- ja talousinfrastruktuuriin on menetetty", asiantuntija totesi Prime-agentuurin haastattelussa.
Päivän selvää on, että hallitus on luovuttanut ja hyväksynyt tilanteen! Itselleen ja muille keksineet loputtomat selitykset miksi näin on tapahtunut. Loputtomat ennusteet paremmasta ovat seuranneet Orpon sanoissa alusta lähtien vailla mitään todellisuutta. Hallitus lienee pystystä vain loistavien puhujalahjojen ja eliitin varassa joka rikastuu oikeistohallituksentekojen tähden. Muutoin olisi jo painettu hätänappia. Nyt lähinnä lomaillaan ja kauhistellaan maailman murheita. Mitään ei muuteta, kun rikkailla rahat pursuavat taskuista.
Pörssit ovat olleet laskussa ympäri Eurooppaa Maailman talousfoorumi Davosista johtuen. Foorumia tarkkaillaan erityisesti tullivihjeiden ja geopoliittisen tilanteen kannalta. Ranskan CAC 40 -indeksi, Saksan DAX ja Lontoon FTSE 100 laskivat vastaavasti 1,8, 1,4 ja 0,4 prosenttia. Sosiaalisen kehityksen ”tarkkailuluokalle” on joutunut Suomen lisäksi kahdeksan maata: Romania, Kreikka, Italia, Bulgaria, Espanja, Luxemburg, Latvia ja Liettua. Suomi on aiemmin ollut sosiaalisen kehityksen mittareilla EU:n mallioppilaiden joukossa, sanoo neuvotteleva virkamies Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). No ei ole enää.
Bruttokansantuote kasvaa Saksassa yhtä heikosti kuin Suomessa vaikka työttömyys ei ole yhtä suurta. tulevaisuudessa jopa suurin EU-maa Saksa voi joutua alijäämämenettelyyn. Kaikki riippuu siitä, miten Saksan valtavissa infrastruktuuri-investoinneissa lopulta käy. Ranskan Macronin ja Italian pääministeri Giorgio Melonin mielestä Euroopan pitäisi jatkaa suoria neuvotteluja Venäjän kanssa. Saksan liittokansleri Friedrich Merz totesi, että Euroopan unionin on palautettava jossain vaiheessa tasapaino suhteissa Venäjän kanssa. "Jos onnistumme palauttamaan rauhan ja vapauden Eurooppaan ja jos löydämme jälleen tasapainon suhteissamme suurimpaan eurooppalaiseen naapurimme, Venäjään, niin sekä EU että Saksa voivat katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen vuoden 2026 jälkeen".
Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Suomen pelastus olisi suhteiden palauttaminen naapurimaamme Venäjän kanssa. Suhteet olisi normalisoitava, raja olisi aukaistava, kaupankäynti palautettava. Venäjä on valtavien mahdollisuuksien täysin omavarainen maa. Sieltä saa halpaa öljyä, kaasua, halpaa sähköä, hiiltä, erilaisia raaka-aineita, puuta suoraan rajan takaa. Natoon liittyminen oli kallis virhe ja F-35 kaupat suuri erehdys, nykytekniikka on mennyt jo sen ohi. Ukrainan oligarkkien rahoittaminen olisi lopetettava. Näin voitaisiin saada Suomen talous vähitellen kuntoon. Ymmärrän hyvin, että nykyisen hallituksen ja presidentti Stubbin aikana tämä on todella vaikeaa. Suomessa Venäjän vastainen hysteria on ajettu niin syvälle suomalaisten sydämiin, että siihen on vaikea vaikuttaa. Mutta palaan vielä asiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!