DEMOKRATIAA
Meillä Suomessa vallitsee ns. länsimainen demokratia. Meillä sitä pidetään edistyksellisimpänä poliittisena järjestelmänä maailmassa. Asiaa voidaan tarkastella syvällisemminkin. Suoraan sanottuna syvällisesti ajateltuna ns. "länsimainen demokratia" on vain rahan valtaa. Mitä enemmän sinulla on rahaa sitä enemmän sinulla on valtaa. Länsimaisen demokratian kehto on Yhdysvallat. Siellä elävät maailman rikkaimmat ihmiset. Tämän demokratian mukaan Yhdysvallat pyrkii hallitsemaan maailmaa. Demokratian mukaan jokaisella kansalaisella pitäisi olla yleinen ja yhtäläinen äänoikeus. Mutta Yhdysvalloissa vain rikkailla on mahdollista päästä presidenttiehdokkaaksi. Hämmästyttävästi siellä on vain kaksi presidenttiehdokasta joita voi äänestää. Heidän takanaan on rikkaita jotka yrittävät asettaa semmoiset ehdokkaat, jotka miellyttävät heitä, joista heille on etua, taloudellista etua. Demokratia pitäisi merkitä kansan valtaa. Länsimainen demokratia merkitsee rahan valtaa.
Yhdysvalloissa jos on rikas voi käytännössä elää miten haluaa. Ei tarvitse noudattaa mitään sääntöjä tai lakipykäliä. Voi palkata asianajan suurella rahalla, joka löytää aina sopivan lakipykälän, joka vapauttaa vaikkapa jopa murhasyytteestä. Tämä on nähty jo lukuisia kertoja. Jos on köyhä ja asuu kadulla ei ole mitään oikeuksia. Voi äänestää vain näitä kahta ehdokasta. Omia ehdokkaita et voi äänestää. Jos mennään syvällisemmin asioihin ei ole asuntoa, ei voi kouluttautua, ei ole terveydenhoitoa, käytännöllisesti katsoen ei ole mitään peruselinehtoihin kuuluvaa. Kaikki maksaa. Sanotaan, että länsimaiseen demokratiaan kuuluu sananvapaus. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarvitsee mainita vain kaksi nimeä: Julian Assange ja Edward Snowden. Jopa entiseltä presidenttiehdokkaalta Donald Trumpilta estettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan julkinen tiedottaminen hänen hävittyään edelliset vaalit. Jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin voi häntä uhata jopa 175 vuoden tuomio. Olisipa mielenkiintoista nähdä, minkä näköinen hän olisi 175 vuoden kuluttua. Ei tuo ole vielä mitään. Joku on saanut siellä jopa yli 30 000 vuoden tuomion. Toisaalta on siellä jaettu moninkertaisia kuolemantuomioitakin. Herätetäänkö heidät jälleen henkiin tuomion jälkeen? Edward Snowdenin pelasti vain se, että hän pakeni Venäjälle.
On mielenkiintoista verrata länsimaisia demokratioita toisiinsa. Yhdysvaltojen valtiomuoto on federalistinen, presidenttijohtoinen tasavalta, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä ja useista erillisalueista. Se on siis perustuslaillinen liittotasavalta. Jokaisella osavaltiolla on rajoitettu itsehallinto, mutta liittovaltion laki ylittää osavaltioiden lait. Perustuslaki koostuu lainsäädäntö- , toimeenpano- ja tuomiovallasta. Lainsäädäntövaltaa pitää Kongressi, joka on kaksikamarinen ja koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Toimeenpanovalta on presidentillä ja hänen hallinnollaan. Se on siis todella vahva. Hän voi veto-oikeudellaan estää kongressin hyväksymän lain, mutta yksimielinen kongressi voi riittävällä enemmistöllä estää presidentin vedon. Presidentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lakia tulkitseva elin on korkein oikeus. Mutta osavaltioilla on erilainen äänioikeus. Tämä johtaa siihen, että jopa vähemmän ääniä saanut voi päästä presidentiksi. Näin on käynytkin muutaman kerran. Tällainen on siis suurin piirtein tämä länsimainen demokratia.
En ole koskaan laskenut mitkä maat kuuluvat poliittisesti ns. länsimaisen demokratian piiriin, mutta monissa Euroopan maissa ajatellaan, että he ovat länsimaisen demokratian edustajia. Kun verrataan esimerkiksi Britannian demokratiaa Ruotsin demokratiaan on niissä huomattavia eroja. Ensinnäkin molemmat ovat kuningaskuntia eivätkä demokratioita kuten esimerkiksi Saksa ja Ranska. Kuitenkin niitäkin hallitaan valtiollisesti aivan eri tavalla. Britanniassa on ns. parlamentaalinen monarkia. Toimeenpanovalta kuuluu varsinaisesti pääministerin johtamalle ministeriölle, joka kootaan ylähuoneen ja alahuoneen jäsenistä. Sanotaan, että he ovat vastuussa kuninkaalleen eli Hänen majesteetilleen ja toimivat hänen nimissään. Missä on siis kansan valta? Ruotsin kuningaskunnan hallitus on Ruotsin korkeinta toimenpanovaltaa käyttävä valtioelin. Se koostuu pääministeristä ja 23 muusta ministeristä. Sen täytyy nauttia valtiopäivien luottamusta. Siis molemmat Britannia ja Ruotsi ovat kuningaskuntia, mutta niitä hallitaan aivan eri tavoilla. Mutta molemmat lukeutuvat kuuluvansa länsimaisen demokratian piiriin.
Entäpä Saksa ja Ranska? Netissä lukee Saksasta näin: Saksan liittotasavalta on edustuksellinen demokratia, jonka valtionpäämies on liittopresidentti. Liittopresidentti valitaan viiden vuoden välein, ja hänen asemansa on seremoniallinen. Lainsäädäntövalta on käytössä joka neljäs vuosi valittavilla liittopäivillä sekä liittoneuvostolla. Toimeenpanovaltaa käyttää liittokanslerin johtama hallitus. Saksa koostuu kuudestatoista osavaltiosta joilla on laaja päätösvalta. Osavaltioita johtaa ministeripresidentti.
Entäpä sitten Ranska? Netissä lukee näin: Ranskan hallitus on Ranskan tasavallan hallintojärjestelmän toimeenpaneva valtioelin, joka ohjaa kansakunnan politiikkaa. Hallituksen jäsenet nimittää Ranskan tasavallan presidentti nimittämänsä pääministeri ehdotuksesta, ei siis kansa. Hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista lähdettä. Missä on kansan ääni?
Kaikki nämä valtiot katsovat kuuluvansa ns. länsimaisen demokratian piiriin. Ja näin myöskin Suomi. Mutta kaikki valtiot ovat hyvin erilaisia. Siis yhtä ainoaa ns. "länsimaista demokratiaa" ei ole olemassakaan. Jos ottaa kaikki Länsi-Euroopan valtiot, Kanadan ja Australian tulee lisää erilaisia versioita. Siis mikä niistä on oikea? Näin ollen on mahdotonta elää länsimaisen demokratian mukaisesti. Se on puhtaasti määrittelijän arvojen varassa - ei yleinen käsite ns. "länsimainen demokratia". Näissä kaikissa on yksi yhtäläinen piirre. Päästäkseen järjestelmään mukaan päättämään asioista täytyy olla rahaa. Se näkyy varsin hyvin nykyisestä hallituksestamme. Länsimainen demokratia näkyy selvästi hallituksemme päätöksissä. Ne ovat tyyppiä "köyhät kyykyyn". Heikosti hoidetun taantuvan taloutemme suurimmat kärsimykset saavat kärsiä aina kaikkein köyhimmät ja heikoimmassa olevat ihmiset. Heiltä otetaan asumistuesta, toimeentulotuesta ja kaikesta muustakin mistä voidaan ja näin kavennetaan heidän elinehtojaan. Työttömiltä otetaan työttömyyskorvauksesta ja pakotetaan toimimaan kaikenlaisten epämääräisten sääntöjen mukaan. Eläkeläisiltäkin viedään. Tämä on sitä suomalaista länsimaista demokratiaa. Esimerkiksi Suomen puolustusvoimilta surutta voitaisiin saada rahaa taloutemme kunnon parantamiseen. Tällöin ei tarvitsisi kajota köyhimpien elinehtoihin. Esimerkiksi voitaisiin tilata muutama hävittäjä vähemmän ja näin saada Suomen budjetti tasapainoon.
Mielenkiintoista on verrata länsimaista demokratiaa Venäjän demokratiaan. Venäjä ei edes väitä olevansa länsimainen demokratia. Wikipedia sanoo Venäjästä, että viralliselta nimeltään se on Venäjän federaatio (Росси́йская Федера́ция). Se on perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Presidentti on valtion päämies ja pääministeri on hallituksen johtaja. Liittovaltio on rakennettu edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan. Hallintoa säädellään vallan kolmijako-opin mukaan perustuslain määrittelemällä tavalla. Perustuslaki toimii maan ylimpänä laillisena dokumenttina sekä yhteiskuntasopimuksena kansalle. Venäjä on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosta on maailman suurin valtio. Maassa on lukuisia eri kasvillisuus- ja maatyyppejä. Venäjällä on maailman suurimmat mineraali- ja energiavarat: kaasuvarat ovat maailman suurimmat, kivihiilivarat toiseksi ja öljyvarat kahdeksanneksi suurimmat. Maalla on maailman suurimmat metsävarat ja sen järvissä on noin neljäsosa maailman sulasta makeasta vedestä.
Asukkaita venäjällä on noin 139 miljoonaa (vuonna 2011) ja koostuu yli 160 eri kansallisuudesta. Silti kansa on ällistyttävän yksimielinen. Suurin osa rakastaa maataan yli kaiken. Poliittisesti venäläiset ovat hyvin yksimielisiä, kuten havaittiin viimeisissä presidentin vaaleissa. Jopa muiden presidenttiehdokkaiden kannattajat rakastavat maataan samalla tavalla kuin presidentti Putinin kannattajat. Onhan siellä myös vastaääniä, mutta he ovat mitätön vähemmistö. He saavat olla rauhassa, jos eivät aiheuta valtiolle tai muulle kansalle harmeja. Tällainen toiminta on voimakkaasti kielletty. Esimerkiksi meillä lännessä sukupuolinen poikkeavuus normaalista heterosukupuolisuudesta on politisoitu, mutta Venäjällä sitä rajoitetaan lasten ja nuorten suojelemiseksi. Se ei ole kielletty, mutta sen esittäminen julkisesti erilaisissa tilaisuuksissa on kiellettyä, jos se voi tulla esiin alaikäisille lapsille tai nuorisolle. Myös sateenkaariliput ovat kiellettyjä. Näin suojellaan lapsia ja nuoria kunnes he ovat aikuisia ja voivat itse päättää miten suhtautua asiaan. Kannatan ehdottomasta tällaista suhtautumistapaa. Näin pitäisi olla meilläkin.
Venäjä on voimakkaiden länsimaiden pakotteiden alla. Nämä ovat odottaneet Venäjän talouden romahtamista jo pitkän aikaa. Mutta Venäjän talous vain kasvaa, mikä saa lännen tyrmistyksen valtaan. Viime vuonna se kasvoi +3,6 %. Teollisuus kasvoi 3,5 % ja kahdessa vuodessa 4,2 %. Samaan aikaan valmistava teollisuus kasvaa ensisijaisen nopeasti. Vuonna 2023 avattiin noin 290 uutta heikentävää (tuontia korvaavaa) toimialaa jne. Tämän vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta osoittavat, että Venäjän talous ei jälleen ennusteiden vastaisesti hidastu, vaan päinvastoin kiihtyy. BKT kasvoi 6,0 %. Teollisuustuotanto kasvoi 8,5 %. Tätä taustaa vasten Eurooppa, Japani ja muut Venäjää vastaan pakotteita asettaneet maat (paitsi Yhdysvaltoja) ovat pysähtyneet ja pääosin ajautuneet taantumaan. Tämä näkyy selvästi Suomessakin. Ja näissä valtioissa kriisi alkaa näkyä yhä selvemmin.
Ja Venäjä on asettanut itselleen tavoitteen: vuoteen 2030 mennessä ohittaa Japani bruttokansantuotteella mitattuna (ostovoimapariteetilla mitattuna). Mutta näyttää siltä, että jos ylivoimaista estettä ei tapahdu, se tapahtuu jo tänä vuonna... Ja tämä tapahtuu Yhdysvaltojen ja länsimaiden ennennäkemättömien pakotteiden vuoksi. Venäjällä puhutaan yleisesti, että ehkä heidän pitäisi kiittää niistä? Venäjällä on huutava työvoimapula. Työttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole ollenkaan. Mutta oleellista on, että sairaanhoito on ilmaista. Tosin on myös erilaista maksullista hoitoa, mutta pääosa ihmisistä käyttää maksutonta. Myös koulutus on ilmaista ala-asteelta yliopistoihin saakka. Mutta maassa on toki myös erilaista maksullista koulutusta. Terveys ja koulutus ei ole siis rahoista kiinni kuten länsimaisissa demokratioissa yleensä on.
Euroopassa on yksi voimakkaasti poikkeava valtio, joka väittää olevansa länsimainen demokratia, mutta sitä se ei missään nimessä ole. Ukraina, jossa on ryhdytty vuoden 2014 jälkeen kohtelemaan venäjänkielistä vähemmistöä hyvin raa'asti. Vaikka alunperin heitä oli Ukrainassa lähes kolmasosa kansasta he eivät saa käyttää edes omaa äidinkieltään. Opetusta ei enää järjestetä heille, venäjänkielisiä radio ja televisio-ohjelmia he eivät saa seurata, kirjallisuutta tuhottiin jne. Ennen Ukraina oli kaksikielinen, enää se ei ole. Tämä on yksi tekijä Ukrainan nykytilaan. Se on Venäjän sotaoperaation kohteena. Venäjän sotaoperaatio etenee hyvin. Ukrainalla se ei mene kovinkaan hyvin.
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi toisessa käsittelyssä uuden moraalittoman skandaalimaisen lain mobilisaatiosta. Demobilisaation käsite on poistettu laista. Aikaisemmin siinä ehdotettiin armeijassa olleen vapautettavaksi siviilielämään 36 kuukauden jälkeen. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Ainoastaan vakava loukkaantuminen voi olla peruste demobilisaatiosta. Konsulipalvelujen rajoitus on otettu käyttöön 18 - 60 -vuotiaille miehille, joilla ei ole sotilasrekisteriasiakirjoja. Sotilashenkilöllisyystodistus tarkistetaan rajalla, asiakirjan puuttuminen voi olla syynä maasta lähtemisen tai maahantulon kieltämiseen. Auton käyttöä on rajoitettu maahan tulon tai maasta lähdön kohdalla. Vammaisten tulee käydä uudelleen lääkärintarkastuksessa palvelusopivaisuuden selvittämiseksi (vammaisia on otettu palvelukseen vaikka eivät sovellu siihen. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin).
Kaikki poliisin, syyttäjäviraston, valtion hätäpalvelun, Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston työntekijät, virkamiehet on vapautettu mobilisaatiosta. Lykkäystä myönnetään valtion viranomaisten ja kuntien päämiehille, sotatilauksia toteuttavien strategisten yritysten työntekijöille sekä suuryrittäjille. Lisäksi jokainen Verkhovna Radan jäsen tai varajäsen voi varata kaksi avustajaa itselleen, joiden ei tarvitse astua mobilisaatioon. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiova päätti seurata pakotuksen polkua motivoimisen sijaan. Ukrainalaisilta suljettiin kaikki porsaanreiät, joiden kautta he saattoivat välttää asepalveluksen. Edes vammaisia, jotka lähetetään toiseen lääkärintarkastukseen, eisäästetä. Ja on hyvin todennäköistä, että sen tulokset ovat sellaisia, joita sotilaskomissaari haluaa nähdä. On kyliä, joista kaikki miehet on mobilisoitu armeijaan. Kuka viljelee maata? Kuka kaivaa hautoja? Katso video pakkomobilisaatiosta:
Ukrainan uusi mobilisaatiolaki tyrmäsi liikekannalle pantujen odotukset pääsystä kotiin. Ukrainan joukot toivoivat kotiutumista kolmen vuoden kuluttua liikekannallepanoon joutumisestaan, ovat tyrmistyneet sen jälkeen, kun aiempi säännös, jolla heille myönnettiin vapautus 36 kuukauden palveluksen jälkeen, jätettiin pois hyväksytystä uudesta mobilisaation laista, joka evää heiltä pääsyn kokonaan takaisin kotiin. Kiovan parlamentti hyväksyi pitkään odotuttaneen uuden liikekannallepanon laajennusta koskevan lain, mutta ilman demobilisaation lauseketta. Tämän muutoksen kerrotaan tapahtuneen Ukrainan asevoimien ylipäällikön, kenraali Aleksandr Syrskyn kehotuksesta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen asevoimiin kutsutun on palveltava asevoimissa, kunnes konflikti on ohi. ”Se on katastrofi”, AFP lainasi 46-vuotiasta Donetskin rintamalla olevaa tykistön sotilasta, jonka nimi on Aleksander. ”Kun henkilö tietää, milloin hänet kotiutetaan, hänellä on erilainen asenne kuin jos hän on kuin orja, se ei johda mihinkään hyvään”, hän lisäsi. Sotilas Jegor Firsov julkaisi kommentin uudesta laista Facebookissa väittäen, että jo palveluksessa olevat joukot ovat ”demotivoituneet” muutoksesta ja tuntevat itsensä ”huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi”. ”Se sanoo, että ponnistelujamme ei arvosteta”, Firsov kirjoitti Politico-lehden mukaan, joka totesi ”sodasta väsyneiden joukkojen” tyytymättömyyden tilanteeseensa.
Ukraina on mobilisoinut satoja tuhansia sotilaita sen jälkeen, kun konflikti Venäjän kanssa kärjistyi vuonna 2022. Kiovalla on kuitenkin ollut vaikeuksia pitää etulinjan joukot yli 35 % vahvuudessa lisääntyvien tappioiden vuoksi. Presidentti Vladimir Zelenski allekirjoitti äskettäin lain, joka sallii 25-vuotiaiden asevelvollisuuden mahdollisesta väestörakenteen romahduksesta huolimatta. Ukrainan puolustusministeriön tiedottaja Dmitri Lazutkin vahvisti, että kotiuttaminen jätettiin laista Syrskyn pyynnöstä ja hyväksyi hänen päätöksensä, koska hän ”ymmärtää operatiivisen tilanteen” ja ”valtiota kohtaavat uhat ja riskit”, New York Times raportoi. Lazutkin on aiemmin myöntänyt, että vuodesta 2022 lähtien taistelleet joukot ”ovat väsymässä ja uupumassa”, mutta sanoi, että ”nyt ei ole hätäisten päätösten aika”. Hän lisäsi, että hallitus laatii erillisen lakiesityksen rotaatiosta ja demobilisaatiosta, mutta tämä voi kestää jopa kahdeksan kuukautta. Se pakottaa kaikki 18–60-vuotiaat miehet, mukaan lukien maan ulkopuolella asuvat Ukrainan kansalaiset, ilmoittautumaan asevelvollisiksi. Haasteet mobilisaatioon automatisoituisivat ja rangaistukset niiden uhmaamisesta muuttuvat entistä kovemmiksi. Aluehallintojen on autettava prosessissa. Kiova ei ole julkistanut, kuinka monta sotilasta se aikoo pakkomobilisoida uusilla toimenpiteillä. Washington Post huomautti, että satojen tuhansien sotilaiden ”epäsuosittu mobilisointi herättää vaarallista paniikkia”.
Lain puolesta äänesti 283 edustajaa 450-paikkaisessa parlamentissa. Laki on suututtanut monet sotilaat ja heidän perheensä. Aiempi lakiluonnos sisälsi kohdan, joka olisi antanut 36 kuukautta armeijan palveluksessa olleille sotilaille mahdollisuuden saada vapautus palveluksesta. Kohta kuitenkin poistettiin lopullisesta laista asevoimien johdon toivomuksesta. Lakiluonnoksesta poistettiin myös useita taloudellisia etuja sotilaille. –Hyökkäys jatkuu pitkin koko rintamalinjaa. Tällä hetkellä on mahdotonta heikentää puolustusvoimia, sanoi Ukrainan puolustusministeriön edustaja Dmytro Lazutkin keskiviikkona valtiontelevisiossa. Ukraina on yrittänyt löytää keinoja miespulansa helpottamiseen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainalaisia on vähemmän kuin venäläisiä, ja monet Ukrainan parhaista sotilaista ovat uuvuksissa oltuaan rintamalla pitkään. Ukrainalaisen sotilaan mediaani-ikä (siis keski-ikä) on noussut jo yli 40:n.
Pitkään palvelleiden sotilaiden pitäminen rintamalla on herättänyt suuttumusta, ja sen on pelätty heikentävän sotilaiden taistelutahtoa. Keskiviikkona monet sotilaat ja aktivistit ilmaisivat tyytymättömyytensä lain muuttamiseen. Muutosta kuvailtiin muun muassa julmaksi. Lain muokatun version on arvioitu lisäävän esimerkiksi luvattomia poissaoloja, lomilta palaamatta jättämistä sekä ostettuja sairaslomatodistuksia. Donetskin alueella taisteleva 46-vuotias tykkimies Oleksandr sanoi uutistoimisto AFP:lle päätöksen olevan katastrofi. Hänen mukaansa tieto kotiin pääsemisen päivämäärästä antoi monille sotilaille intoa taistella. – Jos ihminen on kuin orja, se ei johda mihinkään hyvään. Jotkut sotilaat ovat ilmaisseet huolensa myös siitä, että perheet hajoavat, kun puolisot eivät näe toisiaan pitkään aikaan. Ukrainan puolustusministeriö on kertonut ymmärtävänsä, että pitkään rintamalla olleet sotilaat ovat hyvin väsyneitä. Ministeriö lupasi etsiä keinoja sotilaiden tilanteen helpottamiseksi, vaikka nyt hyväksytty laki ei sallikaan vapauttamista palveluksesta. Venäjä aloitti sotaoperaationsa Ukrainassa helmikuussa 2022. Osa ukrainalaissotilaista oli kuitenkin rintamalla jo ennen sitä, sillä sotiminen Venäjän tukemaa Itä-Ukrainaa vastaan alkoi jo 2014.
Siviiliautojen ja -työkoneiden massiiviset pakko-otot rintamalle käynnistyvät. Takavarikot mahdollistaa tämä Ukrainan uusi liikekannallepanolaki, jonka myötä asevoimien alueelliset rekrytointikeskukset pääsevät käsiksi maan ajoneuvotietokantoihin. Lain myötä rekrytointikeskuksille annetaan myös lupa takavarikoida yksityisten kansalaisten omistamia ajoneuvoja Ukrainan asevoimien tarpeisiin kaikkialta Ukrainasta. Aiemmin siviilien ajoneuvoja on voitu ottaa asevoimien käyttöön vain varsinaisella rintama-alueella ja sielläkin ainoastaan absoluuttisessa hätätilanteessa. Ukrainalaismedioiden mukaan paikalliset sotilasviranomaiset päättävät kullakin alueella mobilisoitavien ajoneuvojen lukumäärästä tyypeittäin ja merkeittäin. Henkilö- ja pakettiautojen ohella rintamalle viedään siviilipuolelta myös kuorma-autoja, traktoreita ja erikoisajoneuvoja kuten puskutraktoreita ja kaivinkoneita. Pakko-ottomahdollisuus koskee myös kaikkia moottoripyöriä, perävaunuja, veneitä sekä kaikentyyppisiä ilma-aluksia koko maassa.
Seurauksena ukrainalaisista miehistä 80 prosenttia ei halua armeijaan, 75 prosenttia pitää nykyisiä säännöksiä täysin epäoikeiden mukaisina. Syntyvyys on laskenut Ukrainassa alhaisimmalle tasolle kuin koskaan, vähän kuin meillä Suomessa. 40 -vuotiaita miehiä on kaksinkertainen määrä verrattuna 20 -vuotiaisiin miehiin. Siis missään nimessä Ukraina ei ole länsimainen demokratia.
Sotaoperaatio etenee Venäjän kannalta hyvin. Se etenee kaikilla rintamilla. Kirjoitin aikaisemmin Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin Harkovan väkiluvun laskeneen alle puoleen alkuperäisestä. Nyt Venäjä on alkanut yhä enenevässä määrin tehdä sinne myös ilmaiskuja infrastruktuuria kohtaan. Myös maavoimia on alettu kohdistaa Harkovaa kohti. Onko tarkoituksena valloittaa Harkova? Myös Kiovaan, Zaporizhzjaan, Odessaan sekä Lviviin on kohdistettu ilmaiskuja. Venäjä on viime kuukausina tehnyt massiivisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Venäjän puolustusministeriö kertoi asevoimien tehneen kostoiskuja Ukrainan energialaitoksiin, koska Ukraina on iskenyt viime aikoina Venäjän öljynjalostamoihin. Yhdysvallat on kieltänyt Ukrainaa tekemästä iskuja Venäjän öljynjalostamoihin, koska se pelkää tämän nostavan öljyn hintoja. Se nostaa esimerkiksi bensan hintoja. Tämä on sisäpoliittisesti arka aihe Yhdysvalloissa.
Lopuksi jatkan vanhaa sarjaani ukrainalaisista venäläisille antautuneista vangeista. On hyvin todennäköistä, että tämä Ukrainan uusi mobilisaatiolaki lisää huomattavasti ukrainalaisten antautumisten määrää ja kasvattaa sarjaani. Heillähän ei juuri ole muita keinoja päästä pois rintamalta. Nimiä ja muita henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä. Ukrainalainen sotavanki V... kertoo: " Tämä tapahtui, kun hänet ja hänen kumppaninsa lähetettiin toimittamaan akkuja Ukrainan asemiin. Kumppani joutui venäläisen droonin alle ja kuoli, ja hän itse vaelsi metsässä, kunnes saavutti venäläisten asemat. V... väittää, että Ukrainan asevoimilla on katastrofaalinen pula ihmisistä: lännestä siirretään reservejä etelään, mutta se ei auta". Ukrainalainen sotavanki kehottaa kansalaisiaan piiloutumaan mobilisaatiolta kaikin mahdollisin keinoin. Hänen kuvaansa ei ole näiden kuvien joukossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!