lauantai 1. helmikuuta 2020




KAKSI TAPAHTUMAA osa 1



125 grammaa leipää.


27.1.2020 Tuli tapahtuneeksi kaksi tärkeää tapahtumaa, joilla oli monta yhteistä tekijää. Tasan 75 vuotta sitten vapautettiin Auschwitzin keskitysleiri ja tasan 76 vuotta sitten vapautettiin Leningradin piiritys. Molemmat tapahtumat, Leningradin piiritys ja Auschwitzin keskitysleiri, olivat järkyttäviä ja tuottivat suuria inhimillisiä kärsimyksiä valtavalle määrälle ihmisiä. Molemmissa menehtyi suunnaton määrä ihmisiä. Yhteisiä tekijöitä olivat toinen maailmansota ja natsisaksan raakuus. Molemmissa tapauksissa vapautuksen toi Neuvostoliiton armeija. Mutta on ehkä järkevää aloittaa aikajärjestyksessä.


Leningradin piiritys alkoi 8. syyskuuta 1941 ja kesti 872 päivää. Leningrad vapautettiin siis 27. tammikuuta 1944. Leningradissa kuoli eri lähteiden mukaan lähinnä nälkään lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Mutta koskaan leningradilaiset eivät ajatelleet antautuvansa. Hitlerin oli tarkoitus tuhota kaupunki asukkaineen niin, "ettei kiveä jää kiven päälle". Ruokaa ja armeijan tarvikkeita toimitettiin kaupunkiin Laatokanjärven kautta, joka oli ainoa ns. "elämäntie", joka yhdisti Leningradin muuhun Neuvostoliittoon. Alimmillaan ruoka-annos oli 125 grammaa leipää päivässä yhdelle henkilölle. Pahimmillaan kahden kuukauden aikana 200 000 ihmistä kuoli kylmyyteen ja nälkään. Silti Leningradissa valmistettiin puolustajille aseita, panssarivaunuja, linnoitettiin alueita ja valmistauduttiin läpimurtoon. Siellä pidettiin konsertteja ja ihmiset tiesivät, että Neuvostoliitto tulee voittamaan sodan. Dmitri Sostakovits sävelsi sinfonia nro 7 eli Leningrad-sinfonian pääasiassa saksalaisten piirittämässä Leningradissa. Teos esitettiin Leningradissa 9. elokuussa 1942. Teoksella oli suuri merkitys liittoutuneiden mielialoille. Pelkästään Yhdysvalloissa teosta esitettiin sodan vuosina 1942 - 1943 ainakin 62 kertaa. Teos on Sostakovitsin pisin sinfonia ja esittäminen kestää yli tunnin.

Laatokan "elämäntie".

Saksa odotti, että Suomi osallistuisi Leningradin piiritykseen ja Suomi osallistuikin yhdeltä puolelta tähän. Lisäksi Suomi teki yhden epäonnistuneen yrityksen Laatokan kautta hyökätä Leningradin "elämäntien" sulkemiseksi. Laatokalle rahdattiin muutamia saksalaisia maihinnousualuksia, joilla yritettiin hyökätä alueelle, mutta hyökkäys epäonnistui täydellisesti. Aiheesta on pyritty vaikenemaan historiassa.  Mannerheim tiesi jo tuolloin, että Saksa tulee häviämään sodan eikä halunnut osallistua nuoruuden lempikaupunkinsa tuhoamiseen. Hänhän oli Nikolai II armeijan upseeri ja kotikaupunki oli tuolloinen Pietari eli myöhempi Leningrad. Paavo Rintala kirjoitti 1968 Leningradin piirityksestä dokumentaarisen kirjan "Leningradin kohtalonsinfonia", joka on todella upea teos. Olen lukenut kirjan ja suosittelen lämpimästi kaikille kirjan lukemista.



 He eivät koskaan luovuttaneet.

Tehtaat toimivat.

Aidassa lukee "Kulje varovasti. Vaarallista, räjähtämätön pommi!"




VOITTO! Läpimurto tuli!


Oli selvää, että Saksa häviää sodan. Ensin Saksa hävisi tammikuussa 1941 taistelun Moskovasta. Marraskuussa 1942 raskaiden taisteluiden jälkeen Saksa hävisi taistelun Stalingradista. Tästä alkoi Saksan häviön tie. Maailman kaikkien aikojen suurin panssaritaistelu käytiin Kurskissa 4. - 22. heinäkuuta 1943. Alkoi Euroopan kaupunkien vapauttaminen toinen toisensa jälkeen. Pietari vapautettiin siis 27. tammikuuta 1944. Suomi voitettiin syksyllä 1944. Ja Auschwitzin tuhoamisleirin neuvostojoukot vapauttivat  27. tammikuuta 1945. Nyt 27.1.2020 vietettiin Pietarin Piskarjovin hautausmaalla suuri muistotilaisuus, kuten joka vuosi on tapana. Piskarjovin hautausmaa on koko  toisen maailmansodan uhrien suurin hautausmaa ja sinne on haudattu yli 630 000 Leningradin piirityksen aikana kuollutta ihmistä. Viime vuonna Pietari äänestettiin maailman kauneimmaksi kaupungiksi.

Piskarjovin (Piskarjovkan) hautausmaa 27.1.2020.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tarkistetaan!