KAKSI KOKOUSTA
Hei minne olet menossa?
Tällä kertaa käsittelen kahta kokousta, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ne sattuivat vain olemaan lähekkäin toisiaan sijainniltaan ja ajankohdaltaan. Ensimmäinen oli Naton juhlakokous, jossa Nato juhli 70-vuotispäiväänsä 3. - 4.12.2019 Lontoossa. Toinen kokous pidettiin Pariisissa 9.- 10.12.2019 eli Normandian nelikon tapaaminen. Tässä tapasivat Venäjän presidentti Vladimir Putin, Saksan kansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Ukrainan uusin presidentti Vladimir Zelenski. Tapaaminen herätti huomiota sikäli, että ensimmäistä kertaa Putin ja Zelenski tapasivat toisensa kasvokkain. He ovat kyllä puhuneet puhelimitse lukuisia kertoja, mutta henkilökohtainen kohtaaminen oli ensimmäinen kerta.
Virallinen kuva Naton kokouksesta. Kylläpä kuningatar näyttää mitättömältä ja pieneltä!
Natokokousta leimasi vähintäänkin eripuraisuus ja epävarmuus. Nato syntyi 70 vuotta sitten vastustamaan Neuvostoliittoa. Kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa Nato menetti merkityksensä. Piti hätätilassa keksiä uusia merkityksiä Naton olemassaololle. Venäjä otettiin uudeksi kohteeksi ja ruvettiin levittämään "russofobiaa". Kiina keksittiin seuraavaksi kohteeksi. Neuvostoliittoa ei enää ole, mutta Nato juhlii syntymäänsä. Natoa vaivaa hajanaisuus. Asiaa ei yhtään auttanut Ranskan presidentin ennakkokommentti, että Nato on "aivokuollut". Tämä herätti Trumpissa raivoa, mutta olen henkilökohtaisesti samaa mieltä Macronin kanssa. Saksaa Trump haukkui siitä, että tämä ei osallistu kylliksi Naton kustannuksiin. Nato on nykyään hyvin hajanainen ja sekava yhteisö, mutta päällepäin yritetään näyttää tehokkaalta ja yhtenäiseltä liitolta. On siinä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergillä johtamista. Jo ennen juhlakokousta hän sai vastat suoriin kysymyksiin esimerkiksi siitä onko Natoa hänen mielestään ylipäätään olemassa viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Monet pitävät Natoa amerikkalaisten rahantekokoneena, jolla yritetään myydä amerikkalaisia aseita mahdollisimman kalliiseen hintaan. Trump on kehittänyt Natosta markkinakohteen sotilastuotteilleen. Mitä enemmän valtioita on Natossa sitä enemmän on ostajia amerikkalaisille aseille. Mitään turvallisuustakuita liitto ei tule antamaan. Esimerkiksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti jo ennen kokousta, että jos Baltian maita tai Puolaa uhkaa sota Turkki ei osallistu niiden puolustamiseen. Tosin myöhemmin hän on pyörtänyt sanojaan. Viron sisäministeri Mart Helme sanoi jo marraskuussa, että Viron on tehtävä varasuunnitelma siltä varalta, että Macron olisin oikeassa - siis siitä aivokuolemasta. Ja tämä voi tarkoittaa juuri sitä, että liittoutuma ei tosipaikan tullen puolustaisikaan Baltiaa, koska sitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä. Tässä Suomen on varottava työntämästä päätään joka helvetin tuleen. Huomionarvoinen seikka on, että jos yksikin jäsenvaltio jää ilman sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan, niin se olisi todennäköisesti Naton loppu. Miksi turhaan maksaa jäsenmaksuja?
Lontoossa osoitettiin mieltä kokousta vastaan.
Turkki on Naton toiseksi suurin jäsenmaa Yhdysvaltojen jälkeen. Kuitenkin sen asenne on voimakkaasti erilainen verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Turkki on liitossa Venäjän ja Iranin kanssa Syyrian sodassa terroristeja vastaan. Se pitää kurdeja terroristeina kun taas Yhdysvallat pitää kurdeja liittolaisinaan. Tässä on selkeä vastakkainasettelu. Lisäksi Turkki on ostanut Venäläisiä S-400 ilmatorjuntaohjuksia ja tämä on nostanut Trumpin ja liittolaisten niskakarvat pystyyn. S-400 on huomattavasti kehittyneempi ase, kuin amerikkalaisten Patriot-ohjukset. Toisaalta Turkki sijaitsee maantieteellisesti tärkeässä paikassa heti Euroopan jälkeen. Natolle olisi vaikea korvata Turkin menetys.
Natolla on ainakin kolme suurta probleemaa: Trump, Macron ja Erdogan. Libya, Afganistan ja Irak ovat enemmän tai vähemmän Naton operaatioita. Nato hävisi taistelun terroristeja vastaan Lähi-Idässä. Yhdysvallat neuvottelee rauhasta Afganistanissa talebanien kanssa - ei Afganistanin hallituksen kanssa. Nyt Nato ei löydä todellista kohdetta itselleen. Euroopan turvallisuutta ei rakenneta taistelemalla Venäjää vastaan tai ottamatta huomioon Venäjän mielipidettä. Aivan hyvin tiedetään, että mitään probleemaa maailmassa ei ratkaista ilman Venäjää. Ns. "PAX Americana" merkitsee yritystä ajaa Venäjä ja Kiina pois Euroopasta. Macron on sitä mieltä, että Venäjästä ei saa tehdä vihollista vaan sen kanssa täytyy tehdä yhteistyötä. Hänellä on sama idea, kuin Ranskan entisellä presidentillä Charles de Gaullella. Yhteistyö pitäisi ulottua Marseillesta Vladivostokiin saakka. EU:lle ovat tärkeitä kauppasuhteet Venäjän kanssa. Myös Saksan Angela Merkel on havainnut tämän. Kaasuputki Nord Stream 2 on Saksalle elintärkeä. Nato on Yhdysvaltojen instrumentti, joka alkaa käydä tarpeettomaksi. Yhdysvallat asetti12.12.2019 sanktiot niitä saksalaisia firmoja vastaan, jotka osallistuvat putken rakentamiseen. Saksasta Heiko Maas ulkoasiainministeriöstä ilmoitti, ettei Yhdysvalloilla ole oikeutta puuttua Euroopan sisäisiin asioihin. Hän lupasi vastata ankarilla sanktioilla Yhdysvaltoja kohtaan..
He puhuivat Trumpista pilkallisesti. He eivät tienneet, että puheet tulivat nauhoitetuksi. Kuvassa Hollannin Mark Rutte, Kanadan Justin Trudeau, Ranskan Emmanuel Macron ja Britannian Boris Johnson. Ei ihme, että Trump häipyi ennenaikaisesti Lontoosta.
Lontoossa Trump sai huonon kohtelun, ja hänen selkänsä takana häntä pilkattiin, josta osa tuli sattumalta ilmi. Seurauksena Trump haukkui Kanadan pääministeri Justin Trudeaun kaksinaamaiseksi. Yhtenäisyys kokouksessa oli kaukana. Nato on koko vuoden elänyt sisäisen hajaannuksen tilassa. Yhdysvaltain sitoutuminen siihen on selkeästi vähentynyt ja sisäinen eripuraisuus merkillepantavaa. Yhdysvaltain fokus on siirtynyt merkittävästi Euroopasta kohti Tyyntämerta. Jäsenmaissa spekulointi Naton tulevaisuudesta ja merkityksestä on ollut varsin vilkasta niin julkisuudessa kuin liiton sisällä. Tämä olisi Suomenkin hyvä ottaa huomioon. Pysymällä poissa Natosta ja kaikenlaisista yhteistyösopimuksista luomme paremman turvallisuuden Suomelle. Luomalla hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihin saavutetaan paljon enemmän. Tämän ovat monet Natomaatkin huomanneet. Trump lähti Lontoosta jo ennen kokouksen loppua. Kotona häntä odottavat oikeudenkäynnit. Tosin Trumpin kannatusluvut ovat kasvaneet. Jos vaalit olisivat nyt hänet valittaisiin presidentiksi uudelleen.
Pariisin kokous 9.12.2019
Varsin kuvaava kuva Pariisin kokouksesta.
Pariisissa pidettiin 9.12.2019 neljän Eurooppalaisen valtion päämiehen kokous. Toisensa tapasivat Venäjän presidentti Vladimir Putin, Saksan kansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Ukrainan uusi presidentti Vladimir Zelenski. Asia oli sikäli mielenkiintoinen, että ensimmäistä kertaa Putin ja Zelenski kohtasivat toisensa kasvokkain. Yritettiin ratkoa Ukrainassa jatkuvaa sisällissotaa. Tämä tapahtui ns. Steinmeirin sopimuksen pohjalta, joka on Minskin sopimuksen taustalla. Minskin II:n sopimuksen olivat allekirjoittanee Ukrainan ja Itä-Ukrainan edustajat ja sen takaajina toimivat Venäjä, Saksa ja Ranska. Varsin usein erehdytään pitämään, että Venäjä olisi ollut sopimuksen osapuoli, mutta näinhän ei ollut. Venäjä toimi vain takaajana. Ukrainan silloinen presidentti Petro Poroschenko oli allekirjoittanut sopimuksen omalla nimellään, mutta ei koskaan pitänyt yhtäkään kohtaa sopimuksesta. Tämä oli yksi syy, miksi Zelenski oli luvannut haastaa Poroschenkon oikeuteen, mutta ei hänkään toistaiseksi ole pitänyt lupaustaan.
Kuten odottaa saattoi kokous ei tuonut Ukrainaan rauhaa vaikka neuvottelut kestivät kauan eli yli kahdeksan tuntia. Zelenskillä oli ennätyksellisen suuri seurue mukanaan. Jotkut sanovat, että sen tarkoitus oli kahtalainen. Ensimmäinen oli avustaa Zelenskiä, koska Zelenski on vielä melko ummikko diplomatian alalla ja toinen tarkoitus oli valvoa, että Zelenski ei tekisi "vääriä päätöksiä". Jäseniä oli myös ääriliikkeistä. Zelenski oli siis kahden tulen välissä. Toimittajat pidettiin suurimmaksi osaksi pimennossa. Putin ja Zelenzki keskustelivat kahdestaan suljettujen ovien takana pitkään. Tuloksena saatiin kuitenkin tavallaan rauhanprosessi liikkeelle. Sovittiin tulitauosta ja vankien vaihdosta. Sovittiin myös seuraavasta tapaamisesta Berliinissä neljän kuukauden kuluttua. Tärkein sopimus oli tulitauko, jota Ukraina ei tähän asti ole pitänyt vaikka Zelenski on käynyt rintamalla saakka puhumassa asiasta. Mutta ei sopimus pitänyt nytkään. Tulitus jatkuu yhä ja Itä-Ukrainassa on alettu kerätä todisteita tulitauon rikkomisesta, jotka on aikomus lähettää eri ihmisoikeustuomioistuimille esimerkiksi Haagiin. Kyseessä ovat ukrainalaiset äärimieliset ja natsit, jotka eivät haluakaan rauhaa Itä-Ukrainaan. Krimistä ei keskusteltu.
Staromihailovskan kylään siviilitaloon 9.12.2019 Ukrainan puolelta ammuttu räjähtämätön kranaatti. Kuva on Itä-Ukrainan lehdistötoimiston toimittama.
Suurin erimielisyys koski vaalien järjestämisen järjestyksestä Itä-Ukrainassa. Venäjä on Minskin sopimuksen kannalla, kun taas Ukraina haluaa päästä valvomaan vaaleja. Tämä voisi tietää verilöylyä Itä-Ukrainassa. On huomattava, että Ukrainassa venäjän kieli on kielletty ja tabu kun taas Itä-Ukrainassa se on määritelty kotikieleksi. Itä-Ukrainassa yli 80 prosenttia kansasta puhuu kotikielenään venäjää, mutta Ukrainassa vähän yli 30 prosenttia puhuu kotikielenään venäjää. Miten nämä sovitetaan yhteen? Olisiko Ukrainan syytä muuttaa ensin lainsäädäntöään?
Mielenkiintoinen oli kokouksen jälkinäytös. Putinilta kysyttiin myös miten hän suhtautuu siihen, että Saksa karkottaa kaksi venäläistä diplomaattia siitä syystä, että Venäjä ei ollut kiinnostunut osallistumaan terroristi Zelimhan Hangosvilin murhatutkimuksiin. Murha oli tapahtunut Berliinissä 23.8.2019. Putin vastasi suurin piirtein, että Hangosvili oli hyvin julma ja verinen tappaja. Pelkästään yhdessä iskussa Venäjällä hän oli tappanut yli 90 ihmistä pääasiassa siviilejä. Hän oli osallisena Moskovan metrossa tehtyihin terrori-iskuihin. Moskovalla ei ole mitään tekemistä Hangosvilin murhan kanssa. On epärehellistä karkottaa diplomaatteja, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Todennäköisesti kysymyksessä on eri terroristijärjestöjen tai rikollisten välienselvittelystä. Hangosvili oli jo aikaisemmin yritetty tappaa Georgian pääkaupungissa Tbilisissä, jolloin hän oli paennut Saksaan ja pyytänyt turvapaikkaa sieltä. Sitä hänelle ei kuitenkaan oltu myönnetty. Hänelle ei oltu myöskään myönnetty oleskelulupaa Saksaan, vaan hän oli luvatta siellä. Todellisuudessa Hangosvili oli terroristi, joka liikkui terroristien kanssa eri puolilla maailmaa. Hän oli osallisena Moskovan metrossa ja rautatieasemilla tapahtuneisiin pommi-iskuihin. Venäjä oli antanut kansainvälisen pidätysmääräyksen Hangosvilistä ja pyytänyt Saksaa luovuttamaan terroristin Venäjän oikeuslaitokselle, mutta Saksa oli kieltäytynyt. Vanhan tavan mukaan Venäjä karkotti vastaavasti 12.12.2019 kaksi saksalaista diplomaattia Venäjältä. Merkel ilmoitti, ettei tämä kuitenkaan vaikuta mitenkään Venäjän ja Saksan väleihin.
Toiseksi Putinilta kysyttiin Wadan päätöksestä siitä, että Venäjä ei saa osallistua neljään vuoteen mihinkään merkittävään urheilutapahtumaan tunnuksillaan. Putin piti tätä epäoikeudenmukaisena. Jos jotkut yksittäiset urheilijat käyttävät kiellettyjä aineita siitä ei pitäisi asettaa koko maata vastuuseen. Miksei muita valtioita kielletä osallistumasta urheiluun, vaikka siellä käytetään kiellettyjä aineita? Päätös on poliittista sotaa ja pelkästään poliittinen.
Mielenkiintoista oli se, että Zelenski käytti venäjän kieltä vastatessaan toimittajien kysymyksiin ja kommentoidessaan asioita. Hänen kotikielensähän on venäjä. Kiivas kysymysten ryöppy tapahtui ihan kokouksen lopussa, kun venäläiset toimittajat kysyivät miksei venäläisiä toimittajia lasketa Ukrainaan? Heidäthän on ajettu Ukrainasta pois eikä heitä enää lasketa maahan. Zelenski lupasi, että tulkaa hänen vieraikseen, hän ottaa heidät vastaan. Saatte kysyä kaikilta ihmisiltä mitä haluatte. Hän lupasi tämän. Jää nähtäväksi toteuttaako hän lupauksensa? Venäläiset toimittajat lupasivat todella yrittää päästä jälleen Ukrainaan.
Sitä, että kokous yleensä saatiin aikaan, pidetään edistyksenä. Eurooppa on jo aika kyllästynyt Ukrainan tilanteeseen. Tätä voidaan pitää kulissitapaamisena. Putinilla ei ole ollut mitään intressiä tavata Zelenskiä. Zelenski taas selvästi pelkää Putinia. Zelenski on pitkälti pettänyt vaalilupauksiaan ja hänen kannatuslukunsa Ukrainassa ovat laskeneet voimakkaasti 73 prosentista 54 prosenttiin. Toisaalta on ymmärrettävä, että Zelenski on vaikeassa tilanteessa eikä ole vielä kyennyt toimimaan äärimielisten nationalistien ja eri oligarkkien puristuksessa. Toistaiseksi menestys on ollut aika heikko. Kokouksen tuloksia pidetään vaatimattomina. Mutta se voisi olla jonkinlainen alku. Yhdysvallat ei ota huomioon, mitä Pariisissa päätettiin. Sillä on aivan eri intressit Ukrainassa kuin Euroopalla. Keskellä Eurooppaa vallitsee sota, jossa ukrainalaiset tappavat toisiaan. Jo yli 13 000 ukrainalaista on kuollut. Eurooppalaiset haluaisivat jo rauhan alueelle, mutta Yhdysvallat pitää Ukrainaa yhtenä aseena Venäjää vastaan. Venäläiset haluaisivat hyvät suhteet Ukrainaan, mutta Ukraina ei voi mitään asemalleen. 13.12.2019 Zelenski ilmoitti julkisesti ukrainalaisella televisiokanavalla televisiossa, ettei aio täyttää Minskin sopimusta vaikka Ukraina on allekirjoittanut sen. Putin kommentoi tähän, että Pariisin kokouksessa kaikki olivat yhtä mieltä, että rauha saavutetaan Minskin sopimuksen pohjalta. Tätä voisi polemisoida lisää, mutta jääköön tähän.
Zelenski ilmoittaa 13.12. Ukrainan televisiossa, ettei aio noudattaa Minskin sopimusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!