LEHDISTÖTILAISUUS
Kommentoin vähän Venäjän presidentti Putinin lehdistötilaisuutta 20.12.2018. Tilaisuus on ainoalaatuinen koko maailmassa. Kerran vuodessa joulukuussa presidentti Putin pitää lehdistötilaisuuden, johon saavat osallistua sekä kotimaiset, että ulkomaiset tiedotusalan ammattilaiset. Tämä oli 14. lehdistötilaisuus, jonka Putin on pitänyt. Tänä vuonna osallistujia oli virallisten lukujen mukaan ennätysmäärä 1702 osallistujaa. Kysyä saa mistä vaan maan ja taivaan väliltä. Tilaisuus kesti lähes neljä tuntia ja se alkoi klo 11.00 Suomena aikaan (klo 12.00 Venäjän aikaan) ja loppui klo 15.00 Suomen aikaan.. Tänä aikana Putin ehti vastata 66 kysymykseen. Suomessa tilaisuudesta on kerrottu ja kommentoitu hyvin vähän ja aika kehnosti. Itse sain järjestettyä vapaa-aikaa sen verran että katsoin tilaisuuden suorana lähetyksenä alusta loppuun. Tämä oli jo neljäs kerta, kun katsoin lähetyksen suorana Venäjän television lähettämänä. Olen aikaisemminkin kommentoinut näitä tilaisuuksia. Minusta tilaisuus on aina hyvin mielenkiintoinen. Ne, joita asia ei kiinnosta voivat jättää tämän väliin.
Tilaisuus antaa hyvän barometrin, käsityksen maasta ja sen kansasta. Mitä kansa ajattelee, mistä pitää huolestua, mikä menee hyvin, mikä ei mene hyvin, mitä naapurissa tapahtuu juuri nyt. Putin ei arkaile vastata hankaliinkaan kysymyksiin, kuten olen aikaisempina vuosina huomannut. Käsitellään sekä kotimaisia, että ulkomaisia kysymyksiä. Tietysti suurin osa kysymyksistä koskettelee Venäjän kotimaan asioita, mutta kysytään myös ulkomaisia ja poliittisia kysymyksiä. Presidentti ei arkaile vastata jopa häntä vastustaville tahoille. Kirjoitan niistä asioista, jotka itseäni lähinnä kiinnostavat. Myös kysymysten ja vastausten sanamuoto on itseni valitsema, koska sanatarkka käännös olisi liian pitkä. Tärkeintä, että asiasisältö tulee esille oikein. On aivan mahdotonta käydä läpi kaikkia 66 vastausta. Myös kysymysten järjestys on itseni valitsema, ei siis kronologinen eivätkä ne ole tärkeysjärjestyksessä.
Aluksi Putin piti avauspuheen, joka käsitteli lähinnä Venäjän sisäistä tilannetta tällä hetkellä. Venäjän talous kasvaa hitaasti, mutta tasaisesti, Venäjän kauppa kasvaa, pyritään parantamaan hyvinvointia, eläkeiän nostamisen pakollisuutta (niin kuin meillä Suomessakin ja kaikkialla maailmassa tapahtuu). Venäläisten iän pituus on kasvanut 72,9 vuoteen ja on yhä voimakkaasti kasvava. Työttömyys tällä hetkellä on Venäjällä 4,8 prosenttia (meillä Suomessa vissiin jotain 8 prosentin vaiheilla, todellinen luku varmaan lähellä 9 tai 10). Venäjällä se on lisäksi voimakkaasti yhä aleneva. Suurissa kaupungeissa työttömyys on 3 prosenttia. Teollisuus on voimakkaassa kasvussa ja samoin maatalous. Kysymyksiä ohjasi Dmitri Peshkov Venäjän presidentin lehdistösihteeri, mutta välillä Putin itse otti komennon käsiinsä. Mutta nyt siis kysymysten ja vastausten pariin.
TASS:n toimittaja Veronika Romanenkova kysyi valtion tavoitteiden toteutumista
Aloitetaanpa vaikkapa sisäpolitiikan vastauksista. Putin vastaa lähinnä, että tarvitaan uutta teknologiaa ja tehokkuutta. Meillä tarvitaan siinä suurta harppausta. Budjetti on 2,1 prosenttia ylijäämäinen. Venäjän kasvuluvut vuosien 2008 - 2018 välillä on ollut keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 oli kriisi, joka johtui öljynhinnan laskusta. Tänä vuonna talouskasvu on ollut 1,8 prosenttia. Eläkeiän kohottaminen aiheuttaa Venäjällä paljon polemiikkia, mutta siihen on pakko mennä. Sen korottamista ei voi peruuttaa valitettavasti. Tärkeimmiksi tapahtumiksi vuonna 2018 Putin pitää vaaleja ja jalkapallon MM-kisoja. Urheilussa on käytetty dopingia, mutta se ei ollut valtiojohtoista. Dopingia käytetään kaikkialla maailmassa. (oma huomautukseni tässä on, että amerikkalaiset menevät lääkäriin ja saavat erilaisia lääkereseptejä, jotka sitten hyväksytään. Norjalaiset käyttävät astmalääkkeitä aivan uskomattomat määrät).
Tietotoimiston Venäjä tänään toimittaja Elena Glushakova kysyi sanktioista
Sanktioista kysyttäessä Putin vastaa, että Venäjä on aina ollut sanktioiden kohde ja jo Neuvostoaikana. Venäjä on täysin sopeutunut näihin ja niistä on ollut myös etua. Teollisuutta ja varsinkin maataloutta on ollut pakko kehittää (Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin viljan viejä) Talouspakotteet ovat pikemminkin kurjistaneet niiden maiden taloutta, jotka ovat niissä mukana (Suomihan on yksi eniten kärsineistä). Pakotteet johtuvat siitä, että Venäjä on voimakkaassa nousussa maailman politiikassa ja jotkut eivät pidä siitä. Esimerkiksi Skripalien juttu on hyvä esimerkki siitä, miten Venäjää pyritään lannistamaan. Jos ei olisi ollut Skripaleita olisi kyllä keksitty jotain muuta. Kaksi kolmasosaa venäläisistä kaipaa Neuvostoliiton paluuta. Putin vastasi, että paluu on käytännössä mahdotonta, mutta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen pyritään. Oma käsitykseni on, että venäjän kansa tunsi elävänsä turvallisemmassa maailmassa Neuvostoliiton aikana. Lisäksi työttömyyttä ei ollut, kaikki koulutus oli ilmaista, kaikki terveydenhoito oli ilmaista ja ihmisten yhteiselo oli paljon sosiaalisempaa. Monet ihmiset, jotka elivät silloin muistelevat suurella haikeudella Neuvostoliiton aikaa.
Jegor Sozajev-Gurer Izvezstia-lehdestä kysyi Kertsinsalmen sillan tapahtumista.
Roman Tsimbaljuk ukrainalaisen UNIANI:n toimittaja kysyi sodasta Itäukrainasta.
Ja sitten kansainvälisiin tapahtumiin ja Putinin kommentit niihin. Krimistä ja Kertsisalmen tapahtumista kysyttiin jonkin verran, mutta palaan aiheeseen seuraavassa kirjoituksessani. Samoin Venäjän kirkon ja Ukrainan kirkon väliseen konfliktiin palaan seuraavassa kirjoituksessani. Yksi kysymys oli tietenkin Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen. Putin sanoi, ettei osaa sanoa koska tapaa Trumpin seuraavan kerran. Hän toivoo kuitenkin suhteiden normalisoituvan. Trumpilla on vaikeuksia sen tähden, että kaikki eivät halua hyväksyä vaalien tulosta (itselläni henkilökohtaisesti on semmoinen tunne, että Trump pelkää Putini tapaamista. Sen verran epäonnistunut oli hänen tapaamisensa Helsingissä). Kysyttiin onko Putini tavoitteena maailman herruus. Tämä herätti Putinissa suurta huvittuneisuutta. Hän sanoi, että Yhdysvaltain puolustusbudjetti on yli 700 miljardia dollaria, Venäjän puolustusbudjetti on 46 miljardia ja on laskenut jo kahtena vuotena peräkkäin. Suhteissa Britanniaan Putin sanoi toivovansa suhteiden normalisoituvan. Theresa Maylla ja Trumpilla on yksi yhteinen ahdinko ja se on kansan mielipiteiden kahtiajako. Ranskan tapahtumiin Putin kommentoi, ettei kansa pitänyt Ranskan hallituksen päätöksistä.
Herald Tribunen toimittaja kysyi amerikkalaisten poistumisesta Syyriasta.
Terroristit Syyriassa on käytännöllisesti katsoen voitettu, mutta naapurimaissa voi tästä aiheutua konflikteja. Edellisenä päivänä (19.12) Trump oli ilmoittanut lähtevänsä Syyriasta. Putin sanoi, että täytyy katsoa mitä tapahtuu. Yhdysvallat on laittomasti siellä, Venäjä on laillisen hallituksen kutsumana. Afganistanissa Yhdysvallat on taistellut jo yli 17 vuotta ja ilmoittanut melkein joka vuosi jo voittaneensa ja lähtevänsä sieltä, mutta yhä he ovat siellä. (Hämmästyttävästi Trump ilmoittikin seuraavan päivänä, siis 21.12 lähtevänsä Afganistanista, poistavansa 7 000 miestä jo heti seuraavalla viikolla). Turkin ja Venäjän kanssa on yhteisiä intressejä ja myös Syyriassa. Jostain syystä suomalaisia medioita on kiinnostanut Wagner yhtiö ja sen toiminta. Putin sanoi, että venäläisillä turvayhtiöillä on oikeus toimia ulkomailla. Hän itse ei käytä niitä eikä myöskään Venäjän valtio. Putin käyttää aina vain Venäjän omia sotavoimia. Wagner on yksityinen aivan samoin kuin lukuisat amerikkalaiset vastaavat yhtiöt. Tärkeintä on, että se noudattaa Venäjän lakia.
Ann Maria Simmons Wall Street Journal kysyi Venäjän ja Yhdysvaltojen asevarustelusta.
Kysytään Maria Butinasta. Olen kirjoittanut hänestä jo aikaisemminkin ja tulen varmasti kirjoittamaan lisää. Hän on nuori venäläinen nainen, joka yllättäen otettiin kiinni ja ruvettiin syyttämään vakoilusta. Japanilainen toimittaja kysyi Kuriilien saariryhmän kiistasta. Putin sanoi, että nykyinen tilanne ei ole normaali, mutta saamme joskus sopimuksen aikaiseksi. Toisaalta Yhdysvalloilla on Okinawan sotilastukikohta, jota japanin kansa vastustaa ja jopa alueen japanilainen pormestari vastustaa sitä. Siitä huolimatta Yhdysvallat pitää sotilastukikohtaa yhä edelleen hallussaan ja alueella voi olla jopa ydinaseita vaikka sodasta on pitkä aika ja Japania on pommitettu ydinasein. Koska amerikkalaiset aikovat poistua alueelta? Kiinnostavimpia kysymyksiä on Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta. Tämä voi merkitä uutta ydinaseiden kilpavarustelun uudelleenaloittamista. Yhdysvalloissa on esitetty, että voitaisiin käyttää pieniä ydinaseita paikallisissa kohteissa, mutta Putinin mielestä käsitys on vaarallinen, koska se voi kasvaa todelliseksi ydinsodaksi ja tämä merkitsisi maailmanloppua. Venäjän on pakko varautua tulevaan tilanteeseen. Ennen kaikkea tämä merkitsee Euroopan joutumista kohteeksi.
Japanilainen toimittaja kysyi Kurillien saariryhmistä
Anton Vernitskij Venäjän ykköskanavalta kysyi ydinaseista ja ydinsodanuhasta.
Putinilta kysytään myös onko hän menossa naimisiin. Putin vastaa, että varmasti ennemmin tai myöhemmin. Sitten yksi huomionarvoinen seikka. Koska kysyjiä oli niin paljon ja kaikkiin oli mahdotonta vastata varsinkin naiset yrittivät käyttää vanhaa kikkaa. Tutkimuksissa on huomattu, että punainen väri herättää kaikkein eniten huomiota, joten naiset yrittivät pukeutua punaisiin vaatteisiin. Varsinkin punaiset puserot olivat hyvin edustettuina tilaisuudessa. Tämähän oli yleinen puheenaihe sekä ennen tilaisuutta, että tilaisuuden jälkeen Venäjällä.
Marina Kim oli yksi heistä, joilla oli punainen pusero. Hän on ajankohtaisohjelman Большая игра (Suuri peli, The great Game) juontaja. Tämä on Venäjän TV1:n ohjelma, jonka aina pyrin katsomaan. Se esitetään joka arki-ilta hyvin myöhäiseen ajankohtaan ja on noin tunnin pituinen. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia Venäjän ja Yhdysvaltojen tai muidenkin valtioiden välisiä suhteita ja esitetään aina suorana lähetyksenä. Ohjelmassa on asiantuntijoita (usein politiikan) ja ohjelmalla on yleensä suora yhteys Washingtoniin (tai muualle), jossa on joku amerikkalainen asiantuntija kommentoimassa. Ohjelmassa on simultaanitulkkaus, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan. Kim oli hän, joka esitti Putinille kysymyksen tapaako hän Trumpin ja koska mahdollisesti tapaaminen tapahtuu.
Mielenkiintoinen ohjelma Большая игра (Suuri peli, The great Game), jonka pyrin aina katsomaan. Marina etualalla.
Putinin ohjelma ei suinkaan päättynyt tähän neljän tunnin maratoniin. Heti ohjelman jälkeen hän tapasi nuoren 17 vuotiaan tytön Regina Parpijevan, joka on vapaaehtoistyöntekijä ja kotoisin Nizhny Novgorodista Putin oli myöntänyt tytölle yksityisen haastattelun. Tyttö on vaikeasti sairas. Hänelle on tehty kaksi luuydinsiirtoa ja tyttö on sokea. Hän on aina haaveillut toimittajan urasta ja pyysi Putinilta yksityistä haastattelua. Putin myöntyi tähän.
Regina Parpijeva on vaikeasti sairas ja sokea. Tässä hän äitinsä kanssa.
Regina on vaikeavammainen ja sokea.
Tyttö kysyi Putinilta mm. Oletteko aina haaveillut ryhtyvänne presidentiksi? Putin vastasi, ettei hän koskaan haaveillut nuoruudessaan presidentin urasta. Hän halusi tulla lentäjäksi ja sitten urheilijaksi, mutta valitsi sitten agentin uran. On täysin puhdasta sattumaa, että hänestä tuli presidentti. Tyttö kysyi oletteko koskaan katunut presidentin uraa. Putin vastasi, että ei ole katunut. Haastattelu kesti noin 30 - 45 minuuttia. Regina lahjoitti presidentille itse tekemänsä koiraveistoksen. Putin lahjoitti tytölle musiikkiin liittyviä lahjoja. Sitten tyttö pyysi nähdä presidentin. Koska Regina on sokea näkeminen tapahtui käsin tunnustelemalla.
Sitten tyttö sanoi, että te olette komea. Putin vastasi te olette hyvin kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!