ENTÄPÄ EUROOPPA?
Ranskalaiset mellakat.
Kun puhutaan Euroopasta puhutaan usein EU:sta eli Euroopan unionista. EU:hun kuuluu 28 jäsenvaltiota. EU:ta on jälleen kuohuttanut terrori-isku Strasbourgissa ja koko EU on ollut hälytystilassa. Keskityn kuitenkin Euroopan pitkäaikaisiin ilmiöihin. En paneudu kovinkaan tarkkaan asioiden yksityiskohtiin, mutta otan esille muutamia seikkoja. Viime aikoina EU:ssa on kuohunut aika paljon. Varmaan eniten puhuttanut asia on brexit Eli Britannian ero EU:sta. Asia ei suju todellakaan kivuttomasti. Neuvotteluja on käyty pitkään ja hartaasti ja tuntuu siltä, että molempia osapuolia tyydyttävää sopimusta ei tulla koskaan saamaan aikaan. Ero tulee kuitenkin aika varmasti. Mutta brexit ei ole ainoa asia, joka kuohuttaa ja sekoittaa EU:ta.
Myös Saksa on ollut aika sekavassa tilassa. Saksan kansleri Angela Merkel on kohdannut maassaan suuria poliittisia vaikeuksia. Saksa on taloudellisesti suurin EU:n valtioista, mutta Angela Merkelin poliittiset vaikeudet maassaan ovat aiheuttaneet EU:n sisällä myös sekaannusta. Saksa suurimpana talousmahtina on suurin nettomaksaja EU:ssa.
Ranskan on toiseksi suurin EU:n jäsenistä. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin asema presidenttinä on kuitenkin vaikeuksissa. Hän nosti polttoaineveroa ja muita elinkustannuksia nostavia tekijöitä, yritti pienentää palkkoja ja eläkkeitä. Tämä nosti ns. Keltaisten liivien liikkeen (Muvement des gilets jaunes) valtavat mielenosoitukset lähinnä marraskuusta alkaen, jotka kasvoivat hyvin väkivaltaisiksi monessa Ranskan kaupungeista. Liikkeen Nimi johtuu siitä, että mielenosoittajat kantavat keltaisia liivejä. Mielenosoituksiin yhtyivät myöhemmin opiskelijat. Näin suuria mellakoita ei olla nähty 1960 luvun opiskelijamellakoiden jälkeen. Väkivallan takia suljettiin mm. Eiffel-torni ja Louvren museo. Tuli siellä ruumiitakin. Mielenosoituksiin yhtyivät myös mielenosoittajia Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa. Vaaditaan presidentti Macronin eroa, ja hänen asemansa on tällä hetkellä hyvin heikko. Hänen kannatuksensa on enää 23 prosenttia. Vaaditaan myös Ranskan eroa EU:sta. Ranska on yksi suurimmista nettomaksajista Monien mielestä näiden mellakoiden takana ovat amerikkalaiset salaiset organisaatiot. Viimeaikoina on myös Venäjää ehdotettu mellakoiden aiheuttajaksi. EU:ssa. Kyselyjen mukaan 72 prosenttia Ranskan kansalaisista tukee mielenosoituksia. Lopulta Macron perääntyi korotuksista, mutta tämä ei riittänyt mielenosoittajille vaan vaatimuksia tuli lisää. Ei olla varmoja mikä tulee olemaan Ranskan presidentin asema kaiken tämän seurauksena. Tämä on myös vaikeuttanut EU:n toimintaa. Ranskassa on jopa ehdotettu Ranskan eroa EU:n jäsenyydestä samoin, kuin Britannia teki. Tätä kutsutaan "Frexitiksi". Tämä helpottaisi Ranskan asemaa itsenäisenä valtiona.
Italia on kolmanneksi vahvin taloudellisesti EU:n jäsenistä. EU:ssa puhutaan kuitenkin Italian kriisistä. Kriisi on muuttumassa taloudellisesta poliittiseksi. Italian velka on yli 2,3 biljoonaa euroa. Tämä on EU:ssa monien mielestä liikaa. Italian talouden heikko kehitys näkyy esimerkiksi siinä, että se on heikentänyt euron arvoa. Lisäksi viime parlamenttivaaleissa kahden puolueen, Viiden Tähden Liikkeen ja Pohjoisen liiton, voitto on aiheuttanut monelle EU:ssa harmaita hiuksia. Liikkeet ovat EU-vastaisia. Ihan yleisesti vaaditaan eroa EU:sta. Kannatus erosta on todella suurta ja on todennäköistä, että tulee lisääntymään EU:n taloudellisista vaatimuksista johtuen.
Kreikalla menee taloudellisesti huonosti. Suomi on "lainannut" Kreikalle 4,52 miljardia euroa, joita se tuskin koskaan tulee saamaan takaisin. Nämä rahat Suomi olisi tarvinnut itsekin. Kreikalle on annettu lainaa noin yli 270 miljardia euroa. Muuten Kreikka olisi joutunut eroamaan eurosta ja todennäköisesti myös EU:sta. Lainatoimenpiteellä pyrittiin estämään Kreikan ero ja mahdollinen dominoilmiö EU-eroista. Kreikka oli alunperin vääristellyt tietoja päästäkseen EU:hun. Todellisuudessa Kreikka on tullut entistä velkaisempi, koska se on maksanut vain korkoja lainoista. Viidesosalla kreikkalaisista on vailla työtä ja väkiluku on pienentynyt syntyvyyden pienentymisen ja maasta paon vuoksi.
Sitten meillä on Puola, josta on sanottu, että se on matkalla kohti diktatuuria. Puolan valtapuolue Laki ja oikeus (PiS) pyrkii murentamaan demokraattisen yhteiskunnan elinehtoja. Yksi tämmöinen on uusi laki, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit Puolan tuomioistuimiin. Siis Laki ja oikeus-puolueella on enemmistön päätöksen mukaisesti nimitysoikeus itsellään. Puolue ajaa myös lakia abortin täyskiellosta. Puolueen toiminta nostatti suuria mielenosoituksia hallitusta vastaan. EU on harkinnut , että Puolalta vietäisiin äänioikeus EU-maiden päätöksenteossa. Päätökseen on johtanut Unkarin toiminta jo aikaisemmin, johon EU ei ole pahemmin reagoinut. Tämä voi johtaa Puolan eroamiseen tai erottamiseen EU:sta. Puolassa tätä kutsutaan "Polexitiksi". Tällä on laajaa kannatustakin Puolassa. Unkarissakin esiintyy laajahkoja mielenosoituksia ja EU on harkinnut myös evätä Unkarin äänioikeus EU:ssa.
Puolassa on ollut myös hallituksen vastaisia mielenosoituksia
Usein EU:ssa kysytään, että miksi entiset Neuvostoliiton ja ja sen entiset liittolaiset liitettiin niin nopeasti EU:hun? Monien mielestä näin ei olisi pitänyt tehdä. Niiden taloudellinen ja demokraattinen asema ei olisi antanut edellytyksiä liittymiselle. Poliittisesti ne eivät olisi vastanneet EU:n tasoa ja taloudellisesti ne ovat EU:n avun varassa. Tämän rahallisen tuen joutuvat maksamaan EU:n paremmassa taloudellisessa asemassa olevat jäsenet, joihin Suomikin kuuluu. Suomi maksaa EU:lle vuosittain ainakin 300 miljoonaa euroa, kun taas esimerkiksi Viro saa EU:lta ainakin miljardi euroa joka vuosi, Puola jopa 3 miljardia euroa. Yhtenä syynä pidetään, että näin saatiin halpatyövoimaa. Suomessakin on liikkunut paljon mm. virolaista ja puolalaista halpatyövoimaa. Tärkeimpänä syynä pidetään politiikkaa. Suurin osa EU:n jäsenistä kuuluu sotilasliitto Natoon ja haluttiin liittää mukaan myös loput Euroopan Natoliittolaiset. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta poliittinen painostus Natoon liittämiseksi on kova, vaikka esimerkiksi Suomen kansasta yli 75 prosenttia on liittymistä vastaan.
Euroopan suurimmat valtiot ovat kuitenkin Venäjä, Ukraina ja Valkovenäjä. Nämä eivät kuulu EU:hun eikä sotilasliitto Natoon. Lisäksi Venäjän ja Ukrainan välit ovat varsin kireät. Venäjä on yksi kolmesta suurvallasta ja on nousemassa voimakkaaksi tekijäksi maailmassa. Tätä pyrkii vastustamaan Yhdysvallat, joka on menettänyt hegemoniansa maailmassa. USA käyttää hyväkseen Eurooppaa sodassa Venäjää vastaan. Tätä taustaa vasten on helppo katsoa Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti. Yhdysvallat pyrkii käyttämään Ukrainaa välineenä Venäjää vastaan poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvallat on järjestänyt Ukrainan johdon mieleisekseen ja suurin tekijä on tietenkin oligarkki, Ukrainan presidentti Petro Poroshenko. Mutta Ukrainan kansalaisten kannatus Poroshenkolle on varsin pieni. Ukrainan presidentin vaalit ovat tulossa ja Poroshenkon kannatuksen vähyyden vuoksi on pitänyt keksiä keinoja nostaa hänen kannatustaan ja pitää hänet Yhdysvaltojen haluamalla linjalla. Tätä taustaa vasten on helppo nähdä viimeaikaiset provokaatiot Kertsinsalmella ja sotatilan julistaminen juuri niille Ukrainan alueille, joilla Poroshenkon kannatus on tasan nolla. Lisäksi valtavan propagandasodan luominen Venäjää vastaan vähän joka puolella on tarkoitettu estämään Venäjän kasvamista yhdeksi maailman valtatekijäksi. Mutta Yhdysvallat on auttamatta jo myöhässä.
Poroshenkon julistamat sotatila-alueet ovat juuri niitä, joissa hänen kannatuksensa on tasan nolla (0).
Venäjällä on ylivoimaisesti maailman suurimmat luonnonvarat, joten sen tulevaisuuden näkymät ovat varsin valoisat. Ennen venäjän suurin kauppakumppani oli EU. Enää näin ei ole. Suurimmat kauppakumppanit löytyvät idästä ja Venäjä on nyt kohdistanut pääosiltaan toimintansa itään. Tämä johtuu pääasiassa Yhdysvaltojen säätämien sanktioiden takia, joita Eurooppakin on noudattanut. Sanktiot ovat olleet Euroopalle suuri tappio ja yksi suurin kärsijä on myös Suomi. Venäjän tämän hetken suurimmat kauppakumppanit ovat Kiina ja Etelä-Korea. Myös Intia lisää voimakkaasti Venäjän kauppaansa ja raaka-aineiden kysyntää ja ostoja.
Yhdysvallat käy kauppasotaa selvästi myös Eurooppaa vastaan. Näistä yksi keino on tullisota ja toinen on yritys estää Nord Stream 2 kaasuputken rakentaminen. Eurooppa kuitenkin tarvitsee kipeästi lisää kaasua ja venäläinen luonnonkaasu on halpaa ja erinomaista laatua. Sekä Euroopalle että Venäjälle kaasun toimittaminen tuottaisi suurta etua. Eurooppaan on toimitettu venäläistä kaasua jo yli 50 vuoden ajan. Yhdysvallat kuitenkin haluaa estää Nord Stream 2 putken valmistumisen ilmoittaessaan asettavansa sanktioita niitä eurooppalaisia firmoja vastaan, jotka ovat rakentamassa tätä putkea. Lisäksi Euroopassa on valtioita, jotka haluavat estää Putken valmistumista. Näitä ovat esimerkiksi Puola, Baltian maat ja Tanska. Saksasta on kuitenkin ilmoitettu, että putki on jo niin pitkällä ja siihen on laitettu jo niin paljon varoja, että mikään ei voi enää estää putken valmistumista. Toisaalta Mustan meren pohjaan on jo rakennettu kaksoisputki ns. South Stream Venäjältä Turkkiin ja parhaillaan rakennetaan sen maanpäällisiä osia. Tällä putkella johdetaan kaasua toisella putkella Turkkiin ja toisella putkella Kreikan kautta Eurooppaan. Putkesta on etua Venäjälle, Turkille, Kreikalle ja Euroopalle. Toisaalta Kiina ja Intia ovat ilmoittaneet, että ovat halukkaita ostamaan venäläistä kaasua niin paljon, kuin Venäjä vain pystyy toimittamaan. Sieltä aukenee uusia uria Venäjälle.
South Stream kaksoisputki on jo laskettu Mustallemerelle Venäjältä Turkkiin
Britannian lähdön jälkeen EU:hun jää vielä 27 valtiota. EU:ssa on yli 500 miljoonaa asukasta, Yhdysvalloissa 329 miljoonaa, Venäjällä 147miljoonaa. Maailmassa on parhaillaan käynnissä moninapaisen maailman muodostumisprosessi, joka pitää sisällään kansojen luonnollisen oikeuden päättää omista asioistaan. Tottumuksen voimasta eräät valtiot, kuten Yhdysvallat haluaa turvata globaalin johtajuutensa ja tarrautuu siihen epätoivoisesti kiinni. Siksi näemme uhkavaatimuksia, pakotteita ja kauppasotia. Miten käy Euroopan? Theresa May lähtee EU:sta. Euroopan vahva enkeli, Angela Merkel lähtee pian EU:sta. Ranskan Emmanuel Macron on liian heikko ja voi piankin lähteä Ranskan johdosta. EU:lle ei jää yhtään vahvaa johtajaa. Eurooppa kärsii syvällisistä kriiseistä ja on hyvin jakautunut. Eurooppa ei ole kyennyt luomaan yhtenäistä valtiota tai valtioliittoa, mutta monet sen jäsenet, Suomi niiden mukana ovat menettäneet itsenäisyytensä. EU on sekalaisten valtioiden liitto, joilla kaikilla tuntuu olevan oma päämäärä ja oman edun tavoittelu. EU:n hajoaminen olisi edullista Yhdysvalloille. Venäjälle on edullisempaa toimia yksittäisten valtioiden kuten esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan kanssa, kun taas Puolan ja Baltian maat tuottavat pelkkiä vaikeuksia. Yhdysvalloissa varsin useat poliitikot ennustavat EU:n ennen pitkään hajoavan. Tai ainakin muuttuvan nykymuodostaan. Yhdysvallat pyrkii siihen. Jotkut puhuvat viiden vuoden ajanjaksosta. Paljon on merkkejä siitä, että EU:n suuret vaikeudet tulevat kasvamaan. On selvää, että tämä koskee myös Suomea. Onko meidän pakko kuulua EU:hun, kun meillä ei ole enää itsemääräämisoikeutta? Suomi ei osaa olla itsenäinen. Olisi jo aika opetella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!