sunnuntai 15. lokakuuta 2017



KAKSI KUNINGASTA 





Shakkipelissä on kaksi kuningasta, valkoinen kuningas ja musta kuningas. Moskovassa tapasivat 5.10.2017 Vladimir Putin ja Saudi-Arabian kuningas Salman bin  Adul-Aziz Al Saud. Sikäli vertaukseni ontuu, että Putin ei ole kuningas vaan presidentti. Hänestä puhun kuninkaana eräänlaisessa shakkipelissä. Sinänsä vihaan kaikenlaisia kuninkaita. Ne ovat menneen ajan jäänne ja toivottavasti poistuvat historian unholaan mahdollisimman pian. Salmanin tulo Moskovaan 5.10. kaksipäiväiselle vierailulle tuli maailmalle suurena yllätyksenä. Henkilökohtaisesti kuningas nykyään ei juuri vieraile missään. Tämä oli kuningashuoneen ensimmäinen vierailu historiansa aikana Venäjälle. Siksi tämä vierailu saa erittäin suuren merkityksen. Tällainen korkean tason valtiovierailu Venäjälle on historiallinen kautta aikojen. Salmanin seurueeseen kuului yli 1000 jäsentä.


Yleensä Saudi-Arabiaa on pidetty Yhdysvaltojen liittolaisena. Mutta onko nyt lehti kääntynyt? Saudi-Arabia luo suhteita myös Venäjään. Saudi-Arabia on yksi maailman rikkaimpia valtioita. Sillä on suuria omistussuhteita Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoilla. Se on yksi päätekijä OPEC-maiden kartellissa, joka on päätekijöitä öljyn maailmanmarkkinahinnan määrittelyssä. Näin ollen suhteet molemminpuolisesti Venäjän ja Saudi-Arabian välillä ovat oleellisia taloudellisia tekijöitä, koska Venäjälle öljyn  ja kaasun hinnat ovat tärkeitä. Öljyalan yhteistyö nousikin yhdeksi tärkeäksi tekijäksi vierailulla. Salman osti kolmella miljardilla myös sotatarvikkeita, joiden joukossa myös S-400-ohjuksia. Tämä kohahdutti maailmaa. Sovittiin myös venäläisen atomivoimalan rakentamisesta Saudi-Arabiaan. Salman kutsui Putinin vierailulle Saudi-Arabiaan. Putin lupasi tulla.


Maailman shakkipelissä Putin teki loistavan siirron ryhtyessään puolustamaan sotilaallisesti Syyriaa. Tulos on ollut loistava. Jo yli 92 prosenttia pinta-alasta on Syyrian hallituksen hallussa. Maailmalla puhutaan ihan yleisesti, että Venäjä voitti pelin Syyriassa, Yhdysvallat hävisi pelin Syyriasta. Tällä on ollut oleellinen merkitys Lähi-idän alueella. Moni asia on muuttunut tämän kahden vuoden aikana. Tällä pelilaudalla Putin voitti. Obama ja "Rakettimies" Trump hävisivät. Liittoutuma Venäjä, Syyria, Iran ja Turkki on osoittanut kyvykkyytensä. Yhdysvaltojen yli 50 valtion liittoutuma hävisi. Se on vieläkin sekaisin Irakissa ja tappaa surutta siviilejä tuhansittain. Loppua ei näy. Näyttää siis siltä, että diplomatia heidän kanssaan ei toimi. On pakko käyttää voimaa.




Tiedätkö mitä yhteistä on Suomella, Saudi-arabialla ja Israelilla? Yhteistä niillä on se, että niiden itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä maailmassa Neuvostoliitto. Suomen itsenäisyyden 1917, Saudi-Arabian itsenäisyyden 1926 ja Israelin itsenäisyyden 1948. Venäjä on Neuvostoliiton perillinen. Maailman arvostetuin talouslehti Bloomberg kirjoitti, että nykyään israelilaiset, egyptiläiset, turkkilaiset ja jordanialaiset matkustavat Venäjälle ratkaistakseen keskinäisiä ongelmiaan. Ennen niitä ratkaistiin Washingtonissa. Putin on uusi hallitsija Lähi-idässä. Puhutaan, että presidentti Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on suuri lahja Putinille. Valta on vaihtunut Lähi-idässä. Moskovalla on hyvät suhteet Teheraniin, Riadiin, Tel Aviviin ja Ankaraan. Samalla tavalla kirjoittavat muutkin länsimaiset lehdet. Venäjä on pystynyt luomaan hyvät suhteet niinkin erilaisiin ja erilaista uskontoa harjoittaviin valtioihin kuin Syyria, Iran, Turkki, Egypti, Saudi-Arabia, Israel, Jordania, Libanon ja Qatar. Kuningas Salmanin vierailua pidetään todellisena käännekohtana maiden suhteissa ja sen ajatellaan vievän yhteistyön uudelle tasolle, joka ehkä turvaa vakauden Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Lähi-idän kartta. Punaisella merkityt perinteisesti venäjämielisiä ja sinisellä merkityt amerikkalaismielisiä valtioita.


Erilaisten tutkimusten mukaan Saudi-Arabiasta on tullut rahoitusta, aseistusta ja ennen kaikkea taistelijoita Isisiin ja erilaisiin terroristijärjestöihin. Nämähän harjoittavat samaa uskontoa ja raakaa saria-lakia kuin Saudi-Arabiassa. Venäjän toiminta Syyriassa on muuttanut tilannetta niin, että Saudi-Arabiassa on mietitty asioita uudelleen ja muutetaan parhaillaan mahdollisesti käytäntöjä terroristien avustamisessa. Venäjä taistelee kaikkia terroristeja  vastaan eikä jaottele heitä "hyviin" tai "pahoihin" terroristeihin niin kuin Yhdysvallat tekee. Yhdysvalloille terroristit on ns. "hihasta vedetty kortti". Yhdysvallathan synnytti varsinaisesti terrorismin ilmiönä maailmaan, jota se alkoi rahoittamaan ja aseistamaan.

Terroristeilla amerikkalaista rautaa.

Syyriassa terroristeilta saatuja amerikkalaisia aseita



On olemassa myös toinen peli, jossa on kuninkaita. Korttipeleissä esimerkiksi pokerissa on peräti neljä kuningasta ja sitten vielä jokereita. Rakettimies Trump on ajanut itsensä umpikujaan Kaukoidässä omilla korteillaan. Pakotteiden ja sanktioiden linja  ei useimmiten johda mihinkään haluttuun lopputulokseen. Toisaalta se voi vahvistaa ja kehittää kohdettaan. Näin on käynyt mm. Venäjälle, joka on joutunut kehittämään sanktioiden kohteena omaa teollisuuttaan ja tuotantoaan, siis myös aseistustaan. Näin on käynyt myös Pohjois-Korealle, joka on joutunut kehittämään ydinaseistustaan puolustuksekseen Yhdysvaltojen painostuksen ja sanktioiden takia. Parempaan tulokseen olisi päästy Venäjän ja Kiinan ehdottaman neuvottelutien kautta. Mutta Rakettimies on uskonut vain omiin kortteihinsa. Tämä voi johtaa myös Iranin käyttämään samoja kortteja kuin Pohjois-Korea ja Venäjä. Venäjällä ja Iranilla on paljon yhteistyötä mm. ohjusalalla.




Kolmas pelaaja Kaukoidässä on Kiina. Yhdysvaltojen aggressiivisen uhittelun takia Kiina on ryhtynyt aktiivisesti kehittämään laivastoaan ja ilmavoimiaan. Kiina käyttää maailman toiseksi eniten varoja puolustusvoimiensa kehittämiseen. Teknisesti Kiinan ja myöskin Venäjän sotavoimat ovat monilla alueilla kehittyneempiä kuin Yhdysvaltojen sotavoimat. Tämän ovat monet tutkimuslaitokset esimerkiksi Yhdysvalloissa todenneet. Ainoa missä Yhdysvaltojen kortit ovat todella edellä on sotakaluston määrässä. Toisaalta Venäjän valttikortti tai sanoisinko jokeri on ydinaseet. Kiinan valttikortti on armeijan suuruudessa, joka on aivan omaa luokkaansa. Venäjä ja Kiina järjestävät säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia ja ovat ystävällisissä väleissä ja voivat jopa pelata yhteen. Niiden yhteinen etu on myös pitää Pohjois-Korean alue rauhallisena. Näin Yhdysvaltojen ja Rakettimiehen kortit Kaukoidässä ovat varsin heikot, sanoisinko umpikujassa.





Sotilasmenot valtioittain miljardia dollaria.


Siksi näyttää siltä, että Trump, tämä rakettimies, on kohdistanut katseensa Eurooppaan ja kokeilee korttejaan nyt Ukrainassa. Viimeaikaiset toimenpiteet näyttävät siltä. Shakkipelivertauksena voisi käyttää ilmaisua heittänyt ratsunsa tuleen. Amerikkalaiset voivat olettaa, että tämä on se "musta hevonen". Ratsu on helppo uhrata, jos luulee, että siitä seuraa muuta hyötyä seuraavalla siirrolla. Mutta siinä voi käydä huonosti, jos uhraa ratsunsa turhaan.  Tässä kärsivät kuitenkin ennen kaikkea ukrainalaiset. Venäjä on nykyään paljon vahvempi kuin Georgian sodan aikana. Jos ratsu lähtee laukkaamaan, sille voi käydä huonosti. Mutta Yhdysvalloille ja Rakettimiehelle se on vain ratsu, joka on uhrattu. Uhreista viis. Ukrainalaisista viis. Pelissähän voittaminen on tärkeintä.



Yhdysvaltojen ässä on sotilasliitto Nato. Tällä hetkellä sen tärkein tehtävä näyttää olevan kohdemaa Venäjä. Natomaat käytännössä piirittävät Venäjää suoraan sen rajanaapureina. Tähän yritetään saada mukaan Suomi ja Ruotsi. Suomelle tämä olisi kohtalokasta, koska siitä tulisi suoraan kohdemaa ja suurin taistelutanner, jos tapahtuu jokin konflikti. Suomen arvo pelikorttina on siinä, että se sijaitsee lähellä Venäjän toiseksi suurinta kaupunkia Pietaria. Suomi olisi sopiva alustaksi hyökkäykselle Pietaria vastaan. Silloin se muodostuu myös vaaralliseksi kohteeksi Pietarin puolustamisessa. Yhdysvaltojen on helppo uhrata Suomi taistelutantereeksi tässä siirrossa. Tätä Suomessa ei haluta ymmärtää joissakin piireissä. Natomaat ovat pelkkiä vasalleita ja välineitä - siis pelkkiä pelikortteja Yhdysvaltojen poliittisessa pelissä. Sinänsä niillä ei ole arvoa eikä päätäntävaltaa missään asiassa. Tosin Natokorttien tulokset ovat suoraan sanottuna surkeita tai oikeastaan kauhistuttavia. Esimerkkeinä Afganistan, Irak ja Libya. Sotaa niissä on käyty jo vuosikymmeniä ja sota näyttää jatkuvan loputtomiin. En ihmettele yhtään Pohjois-Korean tai Iranin halua hankkia oma ydinase turvakseen. Naton jälki on ollut niin hirveää. Onneksi Yhdysvallat hävisi Syyrian pelin korteillaan. Jos Yhdysvallat tai joku menee liian pitkälle, se voi kaataa koko pelilaudan. Kaikki pelit loppuvat. Ymmärtänette mitä tarkoitan!



Mutta nykyään pelien säännöt ovat muuttuneet ja on ilmestynyt jopa kokonaan uusia pelaajia ja pelejä. Yhdysvallat on jäänyt jälkeen eikä ymmärrä tätä. Maailma ei ole enää yksinapainen vaan muuttuu moninapaiseksi. Pelilaudalle ovat ilmestyneet varsinkin Venäjä ja Kiina. Hyvin todennäköisesti lisää on tulossa. 

Yksi maailman pelilaudalla pelaajista on Euroopan Unioni. EU:n taloudellinen merkitys maailmassa on suuri, mutta sotilaallinen varsin pieni. Yhdysvaltojen mahdollisuus manipuloida EU:ta vähentynyt ja lisäksi EU on alkanut rakoilla. Yhteispeli ei oikein suju. Britannian ero EU:sta on ensimmäinen merkki tästä. Toinen merkki ovat erilaiset sisäiset erimielisyydet, joita ilmenee yhä enemmän. Itä-Euroopassa on monessa asiassa eri arvot kuin lännessä. Kaikenlaiset sanktiot, joita Yhdysvallat on ajanut, ovat tuottaneet Euroopalle pelkästään tappioita ja harmia ja niitä vastaan esiintyy yhä enemmän vastustusta. Niistä on etua vain Yhdysvalloille. Suomelle olisi ehdoton etu erota EU:sta, mutta meillä on voimakas sisäinen klikki, joka manipuloi kansaa EU:n taakse. Tavalliselle kansalaiselle olisi parempi erota EU:sta, mutta joillekin sijoittajille ja manipuloijille on etu olla EU:ssa. Eriarvoisuus vain lisääntyy Suomessa kuten näkyy.


Yksi suuri tekijä maailmassa on talousliitto BRICS. Siihen kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Pinta-alaltaan ja väestöltään se on maailman suurin talousliitto. Sen vaikutusvalta maailmassa tulee kasvamaan voimakkaan väestönkasvun vuoksi. Innokkaita uusia jäseniä olisi tulossa vaikka kuinka paljon. Yksi sen tärkeimmistä pyrkimyksistä on päästä irti dollarin hegemoniasta. Toinen liitto on Shanghain yhteistyöjärjestö eli SCO. Sen jäseniä ovat Kazakstan, Kirgisia, Venäjä, Kiina, Tadzikistan, Uzbekistan, Intia ja Pakistan. Lukuisat maat ovat olleet kiinnostuneita liittymään jäseniksi, joukossa Mongolia, Iran ja Valko-Venäjä. Väestöltään järjestö edustaa yli puolta maapallon väestöstä. Järjestön pääasialliset tavoitteet ovat terrorismin, separatismin ja ekstremismin vastustaminen. Järjestö on järjestänyt yhteisiä sotaharjoituksia ja tehnyt yhteistyötä BRICS-liiton kanssa.


 Euraasian talousunioni EAEU Sotshissa 11.10.2017


Itsenäisten valtioiden yhteisö CIS Sotshissa 11.10.2017


EAEU ja CIS yhteinen kokous Sotshissa 11.- 12.10.2017


Euraasian talousunioni (EAEU) ja Itsenäisten valtioidenyhteisö (CIS) pitivät 11. - 12.10.2017 yhteisen kokouksen Sotshissa Venäjällä. Sovittiin taloudellisista ja puolustuksellisista toimista mm. terroristeja vastaan ja ilmapuolustuksesta. Jäsenet ovat usein pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia. Alla luettelo molemmista järjestöistä ja maista jotka ovat halukkaita liittymään järjestöihin.



Kuten nähdään maailmassa alkaa olla erilaisia liittoumia, jotka ovat voimakkaassa kasvussa ja näin tulevia pelaajia on yhä enemmän. Yhteistä näille toistaiseksi on Venäjän ja Kiinan voimakas vaikutusvallan kasvu. Yksinapaisuus maailmasta on hävinnyt tai häviämässä. Yhdysvaltojen vaikutusvalta on vähentynyt voimakkaasti ja se muuttuu vähitellen vain yhdeksi pelaajaksi monien joukossa. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon paitsi Yhdysvalloissa myös piskuisessa Suomessa. On selvää, että vertaukseni shakkipelistä tai korttipelistä maailman politiikassa ontuvat. Mutta hyvin usein politiikasta kirjoitettaessa tai puhuttaessa käytetään näitä vertauksia. Puhutaan "seuraavista siirroista" tai "lyödään kortti pöytään" ikään kuin maailman politiikassa pelattaisiin peliä tai pelejä. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja laajempi. Minusta oli hauska kirjoittaa välillä näinkin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tarkistetaan!