MAAILMAN MAHTAVIN HENKILÖ OSA 3
Kiina on väkiluvultaan maailman suurin valtio. Väkiluku vuonna 2013 oli 1 357 000 000 ihmistä ja sen lasketaan kasvavan vuonna 2022 1,4 miljardiin. Kiinan talous on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen. Ostovoimakorjattuna se on todennäköisesti maailman suurin. Talouden kasvuvauhti on viime vuosina ollut maailman nopeimpia, mutta maailman talouden viimeaikainen taantuma on vaikuttanut myös Kiinan talouteen. Monet pitävät hyvin todennäköisenä, että Kiinan talous ohittaa Yhdysvaltojen talouden jossain vaiheessa kaikin kriteerein.
Kiinan armeija on maailman suurin. Kiinalla on yli 2,8 miljoonaa sotilasta. Sotilaan ammatti on Kiinassa hyvin haluttu ja sotavoimiin pääsy on vaikeaa. Sotilaskoulutus on hyvin perusteellista ja rankkaa. Kiina on suuri ydinasevalta. Ydinaseiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Kiina modernisoi parhaillaan aseistustaan. Kiinalla on paljon yhteistyötä Venäjän kanssa. Mm. taisteluhävittäjien moottoreita toimitetaan Venäjältä. Joissakin aseissa Kiina on maailman edistyksellisin. Monet sanovat, että kiinalaiset uuden mallin hävittäjäkoneet ja sukellusveneet ovat kehittyneempiä kuin Yhdysvaltojen nykyiset vastaavat. Ääntä nopeampia torpedoja on vain Kiinalla ja Venäjällä. On laskettu, että hätätilassa Kiina saa kokoon yli 400 miljoonan armeijan, joka on enemmän kuin koko Yhdysvaltain väkiluku.
Kiinalla on maailman kaunein armeija. En malta olla leikittelemättä asialla.
Mm. näistä seikoista johtuen pidän henkilökohtaisesti Kiinan nykyistä johtaja Xi Jinpingiä maailman eräänä vaikutusvaltaisimpana henkilönä. Kaikissa tilastoissa Xi Jinpingiä on pidetty maailman kolmanneksi tai neljänneksi vaikutusvaltaisimpana, mutta jos katsotaan Yhdysvaltojen nykytilaa ja Trumpia presidenttinä, hänen vaikutusvaltansa ei ole kyllä sitä luokkaa, että kohoaisi Jinpingin tasolle. Sisäiset ristiriidat Trumpin kannatuksessa USA:ssa ja poliittinen vastustus heikentävät oleellisesti hänen vaikutusvaltaansa paitsi Yhdysvaltojen sisällä, myös ulkopoliittisesti. Ristiriidat hänen päätöksissään ja erimielisyydet mm. EU:n kanssa vaikuttavat myös hänen vaikutusvaltaansa. Yhdysvaltojen presidentin kannatus on romahtanut siis myös ulkomailla. Monesti myös paavi Franciscus on nostettu kolmannelle tilalle maailman vaikuttajien joukossa, mutta nämä tilastot on aina tehty katolista uskoa tunnustavissa maissa, joten hänen karismansa on yliarvostettu näissä tilastoissa. Henkilökohtaisesti nostan Kiinan nykyisen johtajan Xi Jinpingin toiselle tilalle maailman vaikutusvaltaisimpana henkilönä tällä hetkellä heti Venäjän presidentin Vladimir Putinin jälkeen.
Kiinan johtajat ovat aina pitäneet matalaa profiilia näkyvyydessä maailmalla. Näin myös Jinping. Hän käyttäytyy hyvin vaatimattomasti eikä pyri puhumaan tai pitämään puheita. Sanotaan, että hän ei pidä puheita mielellään ja puhuu harvoin ja valitusti. Hän myös esiintyy harvoin julkisesti. Xi Jinpingin vaimo Peng Liyuan on hyvin kaunis ooppera- ja kansanlaulaja, joka on esiintynyt myös näyttelijänä. Xi esiintyy hyvin mielellään vaimonsa kanssa julkisissa tilaisuuksissa. G20-kokouksessa Hampurissa 7. heinäkuuta Jinping esiintyy virallisessa yhteiskuvassa kunniapaikalla heti kokouksen emännän Merkelin vieressä. Tämä osoittaa, miten tärkeitä Kiina ja sen johtaja ovat maailman silmissä. Kiina on toiseksi tärkein kauppakumppani EU:lle. Kiinan kauppa EU:n kanssa on kasvussa, koska sen edellytyksiä rakennetaan hyvin tehokkaasti.
Venäjä ja Kiina solmivat 16. heinäkuuta 2001 strategisen yhteistyösopimuksen. Sopimus linjaa taloudelliset ja geopoliittiset yhteistyöt ja sisältää myös yhä lisääntyvän sotilaallisen yhteistyön. Sopimus vahvistaa myös sen, että Taiwan on erottamaton osa Kiinaa. Putin ja Jinping tapasivat toisensa Moskovassa 3. - 4. heinäkuuta 2017. Tämä oli jo kolmas kerta tämän vuoden aikana. Molemmat totesivat, että Venäjän ja Kiinan väliset suhteet ovat lämpimämmät kuin koskaan historian aikana. Tapaaminen oli jo 23. ja tapaamisia on ollut normaalisti joka vuosi, kaksi kertaa vuodessa. Jinping itse sanoo, ettei tapaa ketään muuta valtionpäämiestä niin usein ja mielellään kuin Putinia. Henkilökohtaiset suhteet ovat molemmin puolin lämpimät ja välittömät. Tapaamisessa keskusteltiin maiden välisestä yhteistyöstä ja kansainvälisestä tilanteesta. Todettiin myös tilanne, että USA:n ja Venäjän välit ovat kylmemmät kuin koskaan aikaisemmin (tapaaminen oli ennen G20-kokousta). Putin antoi Jinpingille Venäjän korkeimman kunniamerkin.
Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kasvamassa. Venäjä on siirtämässä kauppansa painopistettä itään ja Kiina on tässä huomattavassa osassa. Kiinalla on pulaa energiasta. Pääosa sen energiasta tuotetaan yhä hiilellä. Venäjällä on energiaa - siis öljyä ja kaasua runsaasti yli oman tarpeen varastoissaan ja se haluaa myydä siitä. Kiina ostaa Venäjältä paitsi öljyä myös kaasua, jota varten rakennetaan mm. uusi kaasuputki Venäjältä Kiinaan. Venäjä toimittaa myös uusia atomivoimaloita Kiinalle. Yhteistyötä atomivoima- ja energiatuotannossa, teknillistä yhteistyötä, avaruuden valloitusta, lentokoneteollisuudessa, maataloustuotannossa ja korkeateknologiassa lisätään voimakkaasti. Molemmat valtiot kuuluvat SCO- ja BRICS-järjestöihin, joiden vaikutus maailmassa on kasvamassa. Kiina pyrkii myös lisäämään kauppa Eurooppaan. Parhaillaan rakennetaan ns."Silkkitietä" ja suoraa rautatieyhteyttä Kiinasta Eurooppaan.
Silkkitie Kiinasta Eurooppaan.
Suora rautatieyhteys Kiinasta Eurooppaan. Osa rautatiestä on jo valmiina.
Viime aikoina on mm. YK:ssa puhuttu paljon Pohjois-Koreasta. Kiina on Pohjois-Korean suurin kauppakumppani ja naapuri ja on näin avainasemassa Pohjois-Korean suhteen. Pohjois-Korea käy 90 prosenttia ulkomaankaupastaan Kiinan kanssa. Kiinan kauppa Pohjois-Koreaan on kasvanut tänä vuonna jo 10,5 prosenttia. Varsinkin Yhdysvallat on yrittänyt lisätä pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. Pohjois-Korean varasuurlähettiläs Kim In-ryong on sanonut, että on "kohtalokas virhearviointi" uskoa, että pakotteet estäisivät Pohjois-Koreaa kehittämästä ydinaseitaan. Päinvastoin se lisää sitä. Kiina ja Venäjä vastustavat pakotteita eivätkä hyväksy sotilastoimia Pohjois-Koreaa vastaan. Pohjois-Koreaa pitäisi lähestyä rauhallisin menetelmin eikä USA:n tapaan aggressiivisesti. Venäjän YK:n varalähettiläs Vladimir Safronkov on muun muassa sanonut, että kaikkien täytyy tiedostaa, etteivät pakotteet ratkaise mitään ongelmaa.
Kiina on esittänyt ratkaisuksi, että Yhdysvallat ja Etelä-Korea lopettaisivat yhteiset ainaiset sotaharjoituksensa alueella ja Pohjois-Korea jäädyttäisi vastavuoroisesti ydinaseohjelmansa. Sotatoimet alueella voisivat olla varsin tuhoisia. Kiina on aina vastustanut tiukasti kaaosta ja konflikteja Korean niemimaalla. Kiinan YK-lähettiläs Liu Jieyi on sanonut, että sotilaskeinoja ei saa käyttää. Esimerkiksi Etelä-Korea on yksi maailman merkittävimmistä ydinvoiman käyttäjistä. Jos yksikin ydinvoimala tuhoutuu, siitä saattaa tulla suuri katastrofi alueelle. Tätä pitäisi Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean ajatella toiminnassaan. Iänikuiset Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotaharjoitukset lähellä Pohjois-Koreaa ovat selvää provosointia, mutta se voi muuttua arvaamattoman vaaralliseksi.
Paitsi Pohjois-Korean konfliktia Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on toinenkin konflikti. Jatkuvasti Yhdysvallat on pyrkinyt rikkomaan Kiinan aluevesirajoja joko ilmasta käsin tai mereltä. Ihmettelen yleensäkin mitä Yhdysvallat tekee Etelä-Kiinan merellä! Välillä Kiina on joutunut ajamaan yhdysvaltalaisia sotalaivoja aluevesiltään. Kolmas konfliktin kohde on Taiwan. Kiina katsoo alueen kuuluvan Kiinaan, kun taas Yhdysvallat katsoo, että Taiwan on itsenäinen valtio. Yhdysvallat tavoittelee laivastotukikohtaa Taiwanilta, vaikka Yhdysvalloilla on satoja tukikohtia ympäri maailmaa ja myös Kiinan lähivesillä. Kiina on varoittanut, että sota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä voi olla tuhoisa koko maailmalle.
Kuten jo kirjoitin tuossa aikaisemmin Kiina haluaa kehittää ja modernisoida armeijaansa. Venäjän sotilasteknologia auttaa nopeuttamaan modernisointia. Kiina ja Venäjä ovat järjestäneet säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia. Nyt ensimmäistä kertaa kiinalainen laivasto-osasto tulee tänne Itämerelle sotaharjoituksiin Venäjän kanssa. Venäjän ja Kiinan yhteisharjoituksen nimi on Joint Sea 2017. Harjoitus jatkuu syyskuussa Japaninmerellä ja Ohotanmerellä. Pyrkimyksenä on sovittaa toimintoja yhteen. Näitä harjoituksia tehdään joka vuosi. Tämä on tulosta siitä, että Yhdysvallat liittolaisineen järjestää jatkuvasti sotaharjoituksia Kiinanmerellä, Välimerellä, Mustallamerellä ja Itämerellä. Kiina ja Venäjä tuntevat, että oman turvallisuuden vuoksi heidän on myös tehtävä jotain. Jos Yhdysvallat pysyisi omalla mantereellaan ja omilla aluevesillään maailma olisi paljon rauhallisempi.
Sotilaallisesti Yhdysvallat on ylivoimainen maailmalla. Yhdysvaltalaisia sotilastukikohtia on laskettu olevan 761 eri puolilla maapalloa. Varmasti salaisia on vielä lisää. Venäjän ainoat sotilastukikohdat ovat Syyriassa. Nyt Kiina on perustamassa ensimmäistä sotilaallista tukikohtaansa Afrikkaan Djiboutiin. Kaupallista toimintaahan Kiinalla on ollut Afrikassa jo varsin runsaasti. Djibouti sijaitsee varsin strategisella paikalla Punaisen meren suulla. Kiina on kertonut, että tukikohtaa käytetään ennen muuta rauhanturvaoperaatioihin, joihin kuuluvat mm. sotilasyhteistyö, sotilaalliset yhteisharjoitukset, evakuointi- ja pelastustehtävät, ulkomailla asuvien kiinalaisten turvaaminen sekä meriväylien suojaaminen. Global Times -lehti ilmoitti, että kyseessä on Kiinan asevoimien ensimmäinen tukikohta, joka on sotilaallinen eikä kaupallinen huoltopiste.
Yhdysvaltojen jo pitkään jatkunut aggressiivinen toiminta Etelä-Kiinan merellä aiheuttaa epävakautta alueella. Jo Barack Obaman kaudella alkanut toiminta jatkuu edelleen. Mm. 2.7.2017 Yhdysvallat lähetti sota-aluksen kohti Kiinan aluevesiä, jolloin Kiina joutui lähettämään omia sota-aluksiaan hätistelemään Yhdysvaltain alusta pois. Kiina on luonnehtinut sota-aluksen tuloa Etelä-Kiinan merelle "vakavaksi poliittiseksi ja sotilaalliseksi provokaatioksi". Itse asiassa kyseessä oli jo toinen samanlainen operaatio Trumpin virkaanastumisen jälkeen. Lisäksi 7.7.2017 kaksi yhdysvaltalaista B-1B Lancaster -pommikonetta lensi Etelä-Kiinan merialueen yli, jonka Kiina katsoo kuuluvan itselleen. Lento tapahtui juuri ennen presidentti Trumpin ja Xi Jinpingin tapaamista G20-huippukokouksessa Hampurissa. Vaikka alueella olisi aluekiistoja Yhdysvalloilla ei ole oikeutta käyttää aseistustaan niihin. Tapaukset voivat muodostua vaarallisiksi.
Venäjällä ja Kiinalla on läheistä sotilaallista yhteistyötä. Voisi olla hieno ajatus muodostaa sotilasliitto molempien valtioiden välille. Tähän voisivat myös liittyä Valko-Venäjä ja Iran, sekä muutama muu valtio, joilla on muutenkin läheistä sotilaallista toimintaa. Venäjällä, Kiinalla ja Intialla on muutenkin sotilaallista yhteistyötä. Voisi olla hieno idea luoda sotilasliitto, joka on vastapaino Natolle. Yhteistoimintaa voisi laajentaa myös muille alueille, kuten Välimerelle, Mustallemerelle ja Itämerelle. Tämä rauhoittaisi alueita oleellisesti. Tämä tasapuolistaisi ja normalisoisi alueita maailmassa.
Trump on romahduttanut Yhdysvaltain imagon kautta maailman. Valtaosa maailman ihmisistä ei luota hänen kykyynsä johtaa maataan. Paitsi, että tämä näkyy sisäpoliittisesti ja ulkopoliittisesti on tästä tehty myös ihan virallisia tutkimuksia. Yhdysvaltain suosiolukujen romahdus on laaja-alaista Pew:n tutkimuksen mukaan. Romahdusta on tapahtunut lukuisissa maissa Latinalaisessa Amerikassa, Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Afrikassa. Rajuimmin se on tapahtunut Kanadassa, Meksikossa, Saksassa ja Espanjassa. Tutkimusten mukaan vain 22 prosenttia uskoi Trumpin kykyyn toimia oikein ulkopoliittisissa kysymyksissä. Sen sijaan Kiinan Johtajan Xi Jinpingin kunnioitus maailmalla on kasvanut Kiinan talouden ja sotilaallisen kasvun myötä ja se on suurempi kuin Trumpin. Tästä syystä olen sitä mieltä, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan maailmalla toiseksi eniten heti Venäjän presidentti Vladimir Putinin jälkeen.
Sarjan edelliset osat julkaistu mm. osoitteissa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!