SANAT JA KUVAT
Usein kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa
Kaksi asiaa on herättänyt suurta huomiota meillä ja maailmalla. Ensimmäinen oli USA:n välivaalit, jossa valittiin USA:n kongressin edustajainhuoneen ja senaatin jäsenet. Toinen asia oli G20 kokous Indonesiassa Balilla. On tietenkin loogista, että aloitan USA:n välivaaleista, jotka pidettiin tänä vuonna 8.11.2022. Yhdysvaltain demokratia on omituinen historiallinen jäänne joltain menneiltä vuosisadoilta. Lopputulokseksi on muodostunut semmoinen demokratian muoto, jossa voi äänestää vain kahta puoluetta demokraatteja tai republikaaneja. Ei niin kuin meillä monipuoluejärjestelmässä voi valita monesta eri puolueesta ketä äänestää.
Näissä vaaleissa odotettiin niin sanottua "punaista aaltoa" jota sitten ei tullutkaan. Tämä tarkoitti sitä, että odotettiin rökälevoittoa republikaaneille molemmissa edustajainhuoneissa. Vaikka kongressin edustajainhuoneessa enemmistö meni republikaaneille se menetti kuitenkin paikkoja. Senaatissa äänet menivät melko tasan, mutta lopputuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni, joka on nyt demokraatti. Sanoisin kyllä, että vaalit olivat hyvin sekavat ja kaikenlainen vaalivilppi mahdollinen. Puhuttiin paljon "kuolleista sieluista" kuten jo pari vuotta aikaisemmin presidentinvaaleissa. Jo kuolleina olleet henkilöt saivat edustaa ja jopa äänestää näissä vaaleissa. Käytännössä presidentti Joe Biden voitti, mutta tulevaa loppukautta ennustetaan hänelle hyvin vaikeaa. Hävinnyt republikaani entinen presidentti Trump on ilmoittanut taistelevansa seuraavan presidentin paikasta. Tosin muitakin republikaaneja on ilmestynyt. Yksi tällainen oli Floridan kuvernööri Ron DeSantis, joka sai valtavan äänivyöryn. Biden alkaa olla jo niin vanha, että en näe järkeväksi hänen yrittää jatkokautta seuraavana presidenttinä.
Minusta Yhdysvaltojen vaalimenetelmät ovat kuin menneiltä vuosisadoilta eivätkä edusta nykyajan demokratia-ajatusta. Jos on vain kaksi puoluetta, joita voi käytännössä äänestää on tämä aika epädemokraattista toimintaa. Myös koko yhteiskunnassa on jyrkkiä vastakohtia. Yhdysvalloissa elää pieni eliittien joukko, jotka ovat maailman rikkaimpia ihmisiä ja sitten on taas valtava joukko köyhiä, joilla ei ole asuntoa eivätkä rahat riitä edes ruokaan. He elävät kaduilla eikä heillä ole minkäänlaista terveydenhoitoa. Kuolleet sielut (Мёртвые души) on Nikolai Gogolin kuuluisa romaani vuodelta 1842, jossa kuolleita sieluja ostettiin taloudellisen hyödyn tarkoituksessa ja näitä nimiä pyrittiin käyttämään hyväksi aivan kuten näissä vaaleissa. Jokaisella osavaltiolla omat äänestyssäännöt. Yhteisiä äänestyssääntöjä ei ole.
Yhdysvaltojen yhteiskunta on hyvin moneen osaan jakaantunut tällä hetkellä. Paitsi että yhteiskuntaa jakaa demokraattien ja republikaanien välinen juopa myös molempien puolueiden sisällä käydään repiviä riitoja. Yksi tuleva tendenssi on värillisten määrän kasvu valkoisten ohi. Tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa.
Oikeusjärjestelmä on hirveä. Monikaan ei tiedä, että Yhdysvalloissa on maailman eniten vankiloita ja vankilat ovat maailman suurimpia joissa on maailman eniten vankeja. Vankiloihin suljetaan myös alaikäisiä. Menetelmät ovat sellaisia, että rikokset pyritään aina ratkaisemaan keinolla millä hyvänsä. Siksi vankiloihin joutuu niin paljon viattomia ihmisiä. Joka viikko löytyy vankeja, jotka todetaan syyttömiksi tehtyihin rikoksiin ja heidät joudutaan vapauttamaan. Jotkut vangit ovat istuneet jopa vuosikymmeniä viattomina, ennen kuin heidät huomataan syyttömiksi. Maailman Elinkautisvangeista yli puolet on Yhdysvalloissa. Se mikä on kuvottavaa, että jotkut rikolliset voivat saada moninkertaisia elinkautisia tuomioita. Heidän vankeustuomionsa voivat kestää jopa satoja vuosia. Jos vanki halutaan pitää kuolemaansa saakka lukkojen takana, on hänelle annettava mahdollisimman pitkä tuomio. Se tarkoittaa satoja tai jopa tuhansia vuosia vankeutta. Kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa elinkautinen ilman mahdollisuutta vapauteen ei ole laillinen, joten jos vanki halutaan pitää kuolemaansa saakka lukkojen takana, hänelle annetaan mahdollisimman pitkä tuomio. Se voi tarkoittaa satoja tai jopa tuhansia vuosia vankeutta. Siis onko tämä demokratiaa maailman demokratian kehdossa? Onko tässä mitään järkeä, että joku tuomitaan tuhansiksi vuosiksi vankilaan tai istumaan satoja peräkkäisiä elinkautisia?
Tällaisia tuomioita ovat saaneet mm, Terry Nichols kärsii 161 peräkkäistä elinkautistuomiota pommi-iskun suunnittelusta, Charles Robinson sai 30 000 vuotta vankeutta lasten seksuaalirikoksista, Allan McLaurin tuomittiin 21 250 vuodeksi ja hänen rikoskumppaninsa Darron Anderson 11 250 vuodeksi vankeuteen erilaisista rikoksista.
Myös muissa maissa on annettu ylipitkiä tuomioita, mutta näissä tuomioissa on se ero, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan vankeustuomio alenee kuitenkin aina 40 vuoteen tuomiosta riippumatta. Kuolemantuomiot ovat edelleen voimassa monissa osavaltioissa. Maailman pisimmät vankeustuomiot ovat täysin järjettömiä, sillä miksi ketään pitäisi tuomita tuhansiksi vuosiksi vankilaan tai istumaan satoja peräkkäisiä elinkautisia? Otan esille vielä maailman pisimmän tuomion, jonka sai thaimaalainen nainen Chamoy Thipyason 141 078 vuotta, mutta hän pääsi ehdonalaiseen jo 8 vuoden jälkeen.
Se, miksi olen ottanut tämän asian esille on se, että olemme melkein käytännöllisesti katsoen unohtaneet erään henkilön. Brittiläisessä vankilassa istuu yhä eräs kuuluisa vanki, jota odottaa Yhdysvalloissa ylipitkä tuomio vaikka hän ei ole tehnyt mitään rikosta. Julian Paul Assangea (syntyään Hawkins) odottaa Yhdysvalloissa jopa 170 vuoden vankeustuomio vaikka hän ei ole tehnyt käytännössä mitään rikosta. Assange perusti vuonna 2006 WikiLeaks -sivuston, joka julkaisi todellisia uutisia maailmalta, joita eri valtiot yrittivät pitää salaisina. Tämä koski varsinkin Yhdysvaltojen salaisia laittomia operaatioita eri puolilla maailmaa. Assange on vedonnut sananvapauteen ja lehdistönvapauteen, koska kaikki hänen julkaisemat juttunsa olivat tosia. Mutta kuten olemme jo monta kertaa havainneet Yhdysvalloissa ei ole sananvapautta eikä lehdistönvapautta. Yksi hänen paljastuksistaan oli Guantanamo Bayn raportit, joissa vankeja kidutettiin ja osa vangeista oli lapsia, vanhuksia ja kehitysvammaisia. Käytännöllisesti katsoen viimeiset vuodet Assange on istunut brittiläisessä vankilassa. Tämä on tätä länsimaista sananvapautta ja lehdistönvapautta.
Assange teki vakavan virheen matkustaessaan Ruotsiin, jossa hänestä tehtiin seksuaalirikollinen, jotta hänet olisi voitu vangita ja toimittaa Yhdysvaltoihin. Paljon viisaammin teki Edward Joseph Snowden, joka paljasti vuonna 2013 miten Yhdysvallat käytännöllisesti katsoen vakoilee meitä jokaista eri valtioiden päämiehiä myöten. Snowden pakeni Venäjälle. Hän työskenteli aikoinaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuspalvelun (NSA) työntekijänä ja päätti omantunnon syistä paljastaa miten Yhdysvallat vakoilee maailman kansalaisia ja johtajia. Snowden paljasti huippusalaisia asiakirjoja, jotka koskivat joukkovalvontaa. Snowdenin tietovuotoa on kutsuttu merkittävämmäksi Yhdysvaltain historiassa. Snowden on saanut Venäjän kansalaisuuden, on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan ja tekee työtä Venäjällä kuten tavallinen kansalainen. Hän pitää itseään onnellisena. Laura Poitras on ohjannut Snowdenista Oscar-palkitun dokumentin Citizenfour ja Oliver Stone ohjasi elokuvan Snowden.
Ja sitten siihen toiseen asiaan. Balilla Indonesiassa pidettiin G20 maiden kokous. Siihen kuuluu 19 maailman rikkainta maata sekä EU. Avauspuheenvuorossa Indonesian presidentti Joko Widodo puhui maailman tilanteesta ja pelosta uudesta kylmästä sodasta. Suurinta kiinnostusta herätti kuitenkin Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ensimmäinen tapaaminen. Jinpingin ja Bidenin tapaamiselta ei odotettu suuria. Yhteistä julkilausumaa ei tullut, koska Kiinan ja USA:n näkökannat eroavat niin suuresti toisistaan. Xi Jinping on jo aikaisemmin ilmoittanut ryhtyvänsä rakentamaan maailman suurinta ja nykyaikaisinta armeijaa. Ydinkärkien lukumäärä kasvatetaan yli 1 000 kärkeen. Lisäksi Taiwan liitetään ennemmin tai myöhemmin emämaahansa. Yhdysvallat on taas kerännyt liittoutumaa tätä vastaan ja yrittääkseen pitää Taiwanin erillään Kiinasta. Keskinäisissä puheissa yritettiin kuitenkin olla sovinnollisia. Xi Jinping on hyvin kärsivällinen ja kokenut presidentti eikä näitä asioita juuri otettu esille. Biden on vanha sekopää, joka sekoittaa ja unohtaa asioita helposti. Hyvin yleisesti oltiin sitä mieltä, että Yhdysvallat kärsi Balilla fiaskon.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei saapunut kokoukseen vaan Venäjää edusti ulkoministeri Sergei Lavrov. Oli selvää, että tämä G20 kokous ei antaisi mitään Venäjälle. Siksi presidentti Putinin ei kannattanut osallistua kokoukseen. Ulkoministeri Sergei Lavrov hoiti asian erinomaisesti Venäjän kannalta. Yhteen aikaan Lavrov katosi näköpiiristä ja tahallaan alettiin levittää huhua, että hän olisi joutunut sairaalaan. Todellisuudessa hän vietti vapaa-aikaa kirjoittamalla puhetta hotellissaan. Tästä on olemassa video, joka julkaistiin ja sai paljon huomiota osakseen. Venäjällä on tärkeä rooli G20 maiden kokouksessa. Venäjää ei voi jättää pois kokouksesta. Kiinan pääministeri Wang Yi tapasi Venäjän pääministeri Lavrovin ja neuvotteli hänen kanssaan. Venäjän ja Kiinan välit on nostettu aivan uudelle tasolle juuri ennen G20 kokousta.
Lavrov tapasi myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholtzin kahdenvälisissä neuvotteluissa. Länsi lupasi, että venäläistä viljaa saa kuljettaa laivoilla venäläisistä satamista millä laivalla tahansa, siis myös venäläisillä. Tämä oli aikaisemmin sanktioilla kielletty. Pitääkö länsi lupauksensa jää nähtäväksi. Kolme neljäsosaa maailman kansoista ei kannata mitään sanktioita Venäjää vastaan. Venäjän eristäminen kokouksessa kärsi täydellisen tappion.
Ensimmäisenä päivänä kukin jäsen sai puheenvuoron kolmeksi minuutiksi. Tästä oli yksi poikkeama. Eräiden maiden toivomuksesta Ukrainan presidentti Zelenskyi sai videopuheenvuoron, joka kesti yli 20 minuuttia vaikka Ukraina ei edes kuulu G20 maihin. Puheenvuoro oli perin aggressiivinen ja sotainen ja aiheeltaan täysin G20 kokouksen hengen vastainen. Kukaan ei kuitenkaan esittänyt protestia asiasta. Kokouksen loppulausumaan ei kuitenkaan laitettu mitään Ukrainasta vaikka länsimaat sitä yrittivät. Sinne yritettiin myös ujuttaa Ukrainan ja Puolan tapahtumia, mutta näitä ei tullut. Indonesian presidentti Yoko Widodo sanoi, että G20 kokous on kaupallinen kokous, ekonomistinen foorumi, finanssifoorumi ja diplomaattinen foorumi. Se ei ole poliittinen foorumi. Kokouksen lopputulos oli perin laiha ja onkin esitetty ajatus onko G20 kokouksella enää mitään merkitystä maailmassa? Toisaalta G7 kokouksella on vielä vähemmän merkitystä maailmalle. Se on täydellisesti poliittinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!