sunnuntai 25. lokakuuta 2020

 



UUSI RAUTAESIRIPPU?



Poliittisissa piireissä maailmalla puhutaan nykyään paljon uudesta rautaesiripusta Venäjän ja Lännen välillä. Se on muodostunut viime vuosina ja näyttää syvenevän yhä. Hyvänä esimerkkinä oli viime kirjoituksessani Helsingissä käyty neuvottelu 5.10.2020. Neuvoteltiin jatkoa Uusi Start -ydinasesopimukselle, jonka Yhdysvallat yksipuolisesti hylkäsi. Sopimus loppuu vuonna 2021 helmikuussa. Tämä on viimeinen aseidenrajoitussopimus, joka on enää jäljellä, kaikki muut Yhdysvallat on sanonut yksipuolisesti irti.  16. lokakuuta 2020 Vladimir Putin ehdotti ratkaisua, että sopimusta jatkettaisiin vuodella, jonka aikana siitä voitaisiin neuvotella. Yhdysvaltojen vastaus oli suoralta kädeltä ei. He eivät aio neuvotella. Olen kirjoittanut asiasta osoitteessa:

http://uuuusi.blogspot.com/2020/10/helsinki-jalleen-sunnuntaina-4.html

Amerikkalaiset haluaisivat liittää tähän sopimukseen Kiinan, mutta Kiina on kategorisesti kieltäytynyt siitä. Amerikkalaiset ovat pyytäneet venäläisiä kääntymään kiinalaisten puoleen, jotta he pyytäisivät Kiinaa sopimaan asioista, mutta venäläiset ilmoittivat, että tämä on puhtaasti kiinalaisten sisäinen asia eikä venäläisillä ole oikeutta puuttua siihen. Kiinalla on maailman suurin armeija ja sillä on valtava potentiaali kehittää sitä. Kiina modernisoi parhaillaan aseistustaan ja sillä on paljon yhteistyötä venäläisten kanssa. Monet laskevat, että Kiinan kokonaistalous on jo nyt suurempi kuin Yhdysvaltojen. Kiinan varallisuus kasvaa ja on melko varmaa, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa Kiina ohittaa amerikkalaiset tietenkin armeijan koossa ja myös aseistuksen määrässä - siis myös ydinaseiden määrässä. Näin tapahtunee myös laadullisesti. Maailmassa vallitsisi silloin kolmen ydinasesuurvallan tasapaino. Tässä tulee olemaan merkittävässä asemassa Taiwan, jonka Kiina laskee kuuluvan omaan alueeseensa. Maailman rauhan kannalta oleellista olisi, että Yhdysvallat ymmärtäisi poistua Kiinanmereltä ja lähialueilta, muuten asia voisi olla aika tuhoisaa varsinkin jos ryhdytään käyttämään ydinaseita.

On selvää, että Venäjä ei halua ajautua uuteen kilpavarusteluun. Yhdysvallat käyttää asevarusteluun varoja, johon Venäjä ei voi vastata kuin laadulla. Jo nykyiset ydinaseet riittävät tuhoamaan koko maapallon elämän moninkertaisesti. Venäjällä on enemmän ydinaseita kuin Yhdysvalloilla ja laadullisesti ne ovat uudempia.  Presidentti Trump on ilmoittanut, että nyt Yhdysvallat ryhtyy valmistamaan niin paljon uusia ydinaseita, että kellään ei ole mitään sanomista heille. Toisaalta on selvää, että Venäjä tuntee paljon suurempaa kiinnostusta Kiinaa kohtaan liittolaisena ja partnerina, jonka kanssa on hyvät suhteet kuin Yhdysvaltoja kohtaan. Paljon on keskusteltu Kiinan ja Venäjän välisestä sotilasliitosta. Varsinkin nyt Valdain konferenssissa 23.10.2020 kiinalaiset ottivat asian esille. Presidentti Putin vastasi, että se on ihan varteenotettava vaihtoehto. Näkemys on hieno ja jo nyt meillä on paljon yhteistyötä. Tämä olisi mielenkiintoinen yhdistelmä maailmanrauhan kannalta. Itse henkilökohtaisesti täytyy myöntää, että olen ajatellut paljon tätä asiaa.


Mutta palataan varsinaiseen asiaan. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti 16.10.2020, että Venäjä vetäytyy neuvotteluista, joissa on selvitelty Ukrainassa 2014 pudotetun malesialaisen matkustajalentokoneen putoamissyytä. Hollanti ja Australia ovat kritisoineet päätöstä. Hollanti, Australia ja Venäjä ovat vuodesta 2018 saakka käyneet neuvotteluja, joiden tarkoituksena on ollut selvittää koneen tuhon syytä. Näissä neuvotteluissa Venäjää on yksipuolisesti syyllistetty matkustajakoneen alas ampumisesta eikä Venäjä näe enää aiheelliseksi osallistua näihin selvittelyihin. Selvitykset eivät ole puolueettomia eikä venäläistä todistusaineistoa ole otettu lainkaan huomioon. Esimerkiksi Venäjä on viety yksipuolisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Venäjän ulkoministeriö ilmoitti kuitenkin, että on valmis olemaan vuorovaikutuksessa Alankomaiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. 

Hollannissa alkoi maaliskuussa oikeudenkäynti koneen alas ampumisesta, jossa syytteeseen pantiin kolme Venäjän kansalaista ja yksi Ukrainan kansalainen. Heistä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus. Kenenkään heistä ei kuitenkaan epäillä olevan ohjuksen varsinainen laukaisija. Malesialainen Boeing 777 MH17 oli lentämässä Amsterdamista Kuala Lumpuriin 17. heinäkuuta 2014 kun se ammuttiin alas ja 298 ihmistä sai surmansa. Jo puolen tunnin kuluttua turmasta Venäjää syytettiin tapahtumasta. Näin teki mm. silloinen Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja kaikki tapahtui ilman minkäänlaisia todisteita. Koottiin yhteinen tutkintaryhmä (JIT) johon Venäjää kaikista sen pyynnöistä huolimatta ei hyväksytty. Tämä tutkintaryhmä päätyi mielikuvitukselliseen tulokseen, että kone ammuttiin Kurskin Venäjän  armeijan 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluvasta Buk ilmatorjuntajärjestelmästä. Yksi tämmöinen Buk-lavetti olisi raahattu Itä-Ukrainaan ja sillä ammuttu alas MH17.

Venäläisissä satelliittikuvissa näkyy, että alueella ukrainalaisten puolella oli useita (vähintään neljä Buk M1 järjestelmää) ja nimenomaan Zaroshenskoessa. Tässä kuvassa yksi niistä.

Venäjä ryhtyi itse tutkimaan tapausta ja päätyi aivan vastakkaisiin tuloksiin kuin JIT. Ensinnäkin ohjus, jolla kone mahdollisesti pudotettiin oli vanhempaa mallia, jota Venäjän armeija ei enää tuohon aikaan käyttänyt. Venäjällä tehtiin jopa koeräjäytys, joka osoitti, että uudempi malli aiheuttaa aivan toisenlaista jälkeä, kuin ohjus jolla kone ammuttiin. Kaikki Venäjän armeijan nauhoitetut tutkakuvat osoittavat, että ohjus ammuttiin Ukrainan Kiovan hallitsemalta puolelta. Kaikki JIT:n kuvat tapahtumasta on todettu kuvamanipulaatioilla väärennetyiksi. Kaikki ääninauhoitteet on todettu väärennöksiksi. Yhdysvallat ilmoitti, että sillä on satelliittikuvaa tapauksesta, mutta sitä ei koskaan ole esitetty julkisesti missään yhteydessä. Venäjä on sen sijaan näyttänyt lukuisia satelliittikuvia, joissa esiintyy nimenomaan Ukrainan puolella Ukrainan joukkojen Buk-järjestelmiä. Monet ukrainalaiset ovat suullisesti todistaneet, että ukrainalaiset joukot ampuivat ohjuksen. Pudotuspaikalta löydetyssä ohjuksen osassa on järjestysnumero, joka kuuluu nimenomaan Ukrainassa olleelle ohjukselle. Lisäksi Venäjän tuomat asiakirjat osoittavat, että ohjus kuului Ukrainalle. Ohjus on viety Ukrainaan vuonna 1986, mutta samana vuonna tämän ohjustyypin valmistus on lopetettu.  Myöhemmin on valmistettu muita tyyppejä, mutta kaikki nämä ohjukset vanhenivat jo vuonna 2011. Tuohon aikaan ainoastaan Ukrainalla oli enää jäljellä tätä mallia olevia ohjuksia. Tämän kaiken tutkijalautakunta on jättänyt huomiotta. Lisäksi paljon muutakin.

Ohjuksen osa, jonka järjestysnumero osoittaa sen kuuluneen Ukrainan armeijalle. Tutkijalautakunta ei kuitenkaan ottanut huomioon todisteita.



Jos etsitään pääsyyllistä alas ampumiseen on se ilman muuta Ukrainan lennonjohto, joka ohjasi matkustajakoneen taistelualueelle. Näin ei missään nimessä olisi saanut tehdä. Mitään lennonjohdon nauhoituksia ei olla esitetty. Lisäksi tiedettiin, että ukrainalaiset joukot olivat epäluotettavia tuohon aikaan. Yleensä kukaan ukrainalainen sotilas ei halunnut mennä rintamalle, joten käytettiin alkoholia ja rintamalla olleet sotilaat olivat useimmiten humalatilassa. JIT:n tutkinnan lopputulokselle en antaisi mitään painoarvoa. Mistään tasapuolisuudesta ei ole kyse, vaan Venäjä syyllistettiin jo ennakkoon ilman mitään tutkimuksia. Tutkimuksissa otettiin huomioon vain se, mikä vahvisti tätä ennakkoasennetta. Lisäksi tuloksia väärennettiin. Tutkimus oli puolueellinen. Venäjä syyllistettiin alas ampumiseen ja Venäjälle langetettiin sanktioita. Ymmärrän hyvin, jos Venäjä ei halua osallistua neuvotteluihin, jossa sen ainoa tehtävä on tunnustaa syyllisyys ja maksaa korvaukset.

Miksi Ukrainan lennonjohto ohjasi koneen kansainvälisen lentokäytävän ulkopuolelle ja käski alentaa korkeutta? Zaroshcenskoesta oli helppo ampua ohjus koneeseen. Myös täällä sijaitsi Ukrainan Buk-ohjuksia. Asiaa ei olla käsitelty missään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tarkistetaan!