maanantai 29. heinäkuuta 2019





UKRAINAN PARLAMENTTI



Lupasin palata Ukrainan parlamenttivaaleihin vaikka tuskin monikaan Suomessa on kovin kiinnostunut niistä. Suomalaisille Ukraina on kovin kaukainen asia. Mutta kaikesta huolimatta päätin kirjoitta ihan muutamista seikoista, joihin kiinnitin huomiotani näissä vaaleissa. Vaalithan pidettiin siis sunnuntaina 21.7.2019. Tulos oli odotetunlainen ja presidentti Vladimir Zelenski pääsi juuri siihen tulokseen, johon pyrkikin. Mutta aluksi muutamia ihan yleisiä seikkoja näistä vaaleista. Kuten presidentinvaaleissakin itäukrainalaisilla 3 miljoonalla Donetskin ja Luhanskin asukkailla ei ollut äänioikeutta. Samoin 3 miljoonalla ukrainalaisella, jotka käyvät töissä Venäjällä ei ollut äänioikeutta. Venäläisiä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei päästetty maahan, mikä on kansainvälisten säännösten vastaista. Muita kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei aina laskettu joillekin vaalipaikoille. Tätä tapahtui varsinkin Kiovassa. Vaaleista tehtiin yli 2 000 valitusta. Oikeuskäsittelyyn joutuu ainakin 71 tapausta. Vaalivilppiä havaittiin monenlaista. Esimerkiksi joissakin paikoissa nuorten miesten havaittiin pudottavan pinokaupalla äänestyslippuja ääniuurniin eivätkä virkailijat puuttuneet asioihin. Äänestyslistoja oli tahallisesti töhritty, joten niitä ei voinut lukea. Pokrovskin kaupungissa järjestettiin mielenosoitus äänestyspaikalla, koska äänestäjät havaitsivat, että tuloksia väärennettiin.

Vanhaa rouvaa estettiin äänestämästä, joten hän repi äänestyslipukkeen ja yritti syödä sen. Hänet ajettiin ulos. Kuvakaappaus videolta.

Toista vanhaa rouvaa estettiin äänestämästä. Hän heittäytyi lattialle ja kieltäytyi lähtemästä ennen kuin saisi äänestää. Hänet kannettiin ulos. Kuvakaappaus videolta

Äänestyslipukkeita oli sotkettu värillä, joten niitä ei voitu laskea. Kuvakaappaus videolta.

Mutta kaikesta huolimatta presidentti Zelenski voitti ylivoimaisesti nämä vaalit. Hänen puolueensa Sluga Narodu sai 43,16 % äänistä. Puoluetta parlamentissa johtaa Dimitri Razumkov. Toiseksi eniten sai Juri Boikon johtama Za Zhittja 13,05 %. Julia Timoshenkon johtama Batikivshina sai 8,18 %. Petro Poroshenkon johtama Europeiska Solidarnanst sai 8,10 % äänistä. Rocklaulaja Svjatoslav Vakarshukin johtama Golos sai 5.82 % äänistä. Tiedot ovat vasta alustavia ja lopulliset tulokset saadaan tarkistuslaskennan jälkeen joskus tulevaisuudessa. Mutta se ei muuttane tulosta. Tulos merkitsee sitä, että Zelenskin puolue saa yli puolet  450 paikkaisesta parlamentista, joista täytetään nyt 424 paikkaa ja näin ollen hän voi yksin päättää asioista. Puolue saanee 254 paikkaa Tämä merkitsee myös sitä, että Ukrainan kansa on voimakkaasti kahtia jakaantunut. Vaalitulosta pidetään vanhojen puolueiden vastaisena protestina.

Ukrainan parlamentin 450:stä paikasta täytetään siis 424 paikkaa. Sluga Narodu saa 254 paikkaa, Za Zhittja saa 43 paikkaa, Batikkivshina 26 paikkaa, Europeiskaja Solidarnast 25 paikkaa,  ja Golos 20 paikkaa. Muut puolueet saavat 10 paikkaa ja puolueisiin kuulumattomat 46 paikkaa. Mutta kaikesta huolimatta Zelenskin puolue saa yli puolet äänistä, joten periaatteessa hän voi yksin päättää Ukrainan asioista.

 Parlamenttipaikat.


Zelenski lupasi paljon päästessään Ukrainan presidentiksi. Hän lupasi palauttaa rauhan Itäukrainaan, vapauttaa kaikki sotavangit, pistää entisen presidentin Poroshenkon vankilaan jne. Yhtäkään näistä lupauksistaan hän ei ole toteuttanut. Nyt hänellä olisi kaikki mahdollisuudet toteuttaa lupauksensa. Aikaisemmin voitiin sanoa, että parlamentti oli häntä vastaan, joten hän ei kyennyt toteuttamaan lupauksiaan. Nyt koko parlamentti on hänen käsissään. Toisaalta entisellä koomikolla ei ole mitään poliittista kokemusta. Hänellä voi olla vaikeuksia poliittisessa elämässä. Samoin hänen puolueensa jäsenillä ei ole poliittisia kokemuksia. Tämä voi muodostua ongelmaksi. Toisaalta Zelenskiä on verrattu USA:n presidenttiin Donald Trumpiin ja britannian uuteen pääministeri Boris Johnsoniin, jotka ovat kuin kaksosia. Puhuvat toista ja tekevät toista ja valehtelevat sen kun kerkiävät. Muodostuuko tämä uudeksi ilmiöksi valtioiden päämiesten joukossa?

Boris Johnson ja Donald Trump vai oliko se toisinpäin? Tuleeko Zelenskistä samanlainen?

Ukrainan suurin kauppakumppani on yhä Venäjä, ei Eurooppa tai Yhdysvallat (Yhdysvallat myy eniten aseita Ukrainalle). Venäläiset sijoittajat ovat yhä suurin ryhmä Ukrainassa, tosin huomattava osa heistä sijoittaa nimettömänä Kyproksen kautta. Uutena tulokkaana on Kiina. Ukraina on kuitenkin yhä Euroopan köyhin valtio, jolla on suurimmat kansainväliset velat. Korruptio on suuri ongelma. Vuoden 2016 julkaistussa Transperency International-järjestön maavertailussa Ukraina sijoittui korruption CPI-indeksillä arvioituna Euroopan alhaisimmalle sijalle ja jäi jaetulle 130. sijalle vertailluista 168 valtiosta. Tämä on johtanut siihen, että monet ulkomaiset sijoittajat ovat lopettaneet liiketoimintansa Ukrainassa byrokratian, korruption tai muun rikollisen toiminnan takia.

Ukraina on Euroopan köyhin valtio.

Mielipidetiedustelujen mukaan yli 70 % (joidenkin tietojen mukaan 77%) Ukrainan kansasta haluaa suoraa yhteydenottoa Venäjään ja Venäjä-suhteiden normalisoimista. 51% haluaa suoraa yhteyttä Itäukrainaan Donetskiin ja Luhanskiin. Zelenski ottikin yhteyttä soittamalla 11.7.2019 Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Puhelu kesti vain 20 minuuttia, mutta Zelenski puhui venäjää (virallisesti se on kiellettyä Ukrainassa). Se, että Zelenski otti puhelun Putinille pidetään tärkeänä seikkana. Toisaalta sanotaan, että hän kalasteli vain ääniä. Toisaalta Putin sanoi puhelusta, että ei koskaan kieltäydy kontakteista, jos niistä on jotain hyötyä. 7.7.2019 Zelenski oli netissä ehdottanut tapaamista, jossa olisivat mukana Venäjä, USA, Britannia, Saksa, Ranska ja Ukraina. USA:sta ilmoitettiin heti, ettei halua osallistua kokoukseen. Muut Euroopan maat eivät kommentoineet mitenkään ehdotusta. Putin vastasi, että Minskin sopimus on ihan hyvä, sitä pitäisi vain ruveta noudattamaan. Tätähän entinen presidentti Poroshenko ei tehnyt koskaan.

Toiseksi suurin parlamenttipuolue on Juri Boikon johtama Za Zhittja (Elämän puolesta). Puolue on venäjämielinen. Puolueen tärkeä jäsen Viktor Medvedsjuk tapasi Venäjän pääministeri Dimitri Medvedevin  14.7.2019 ja presidentti Putinin Moskovassa 18.7.2019. Puolueen suurin kannatus tulee Ukrainan itäosista. Julia Timoshenko ja Petro Poroshenko ovat meille jo ennestään tuttuja. Rocklaulaja Svjatoslav Vakarshukin johtama Golos sai eniten ääniä Ukrainan länsiosissa.

Za Zhittja puolueen edustaja Viktor Medvedsjuk tapasi 18.7.2019 Venäjän presidentti Vladimir Putinin.

Toisaalta näyttää myös siltä, että uuden presidentin ja parlamentin valitseminen vaikuttaa jopa uskontoon. Itse en ole ortodoksi, joten suotakoon anteeksi jos kirjoitan asiavirheitä. Kiovassa vietettiin 27. -  28.7.2019 uskonnollista Venäjän kasteen vuosipäivää. Tämä on suuri juhla ortodokseille. Ortodoksisen kirkon seurakunnat tekivät kulkueen, joka alkoi rauhankokouksella Vladimirin Suuren patsaalla. Kulkue jatkui Vladimirskaja Gorkista (Vladimirin vuorelta) Kiovan-Pecherskin Lavraan. Tämä oli osoitus uskonnollisesta yhtenäisyydestä. Ihmiset haluavat, että kirkko olisi yhtenäinen. Kulkueeseen osallistui yli 300 000 ihmistä. Monien mielestä kulkue oli hyvä todiste siitä, että ortodoksisen kirkon jakaminen on epäonnistunut. Perinteisesti Ukrainan ortodoksinen kirkko on aina kuulunut Moskovan patriarkaattiin.  Poroshenko oli yrittänyt jakaa kirkkoa perustamalla ukrainalaista patriarkaattia. Yritys epäonnistui sikäli, että kirkko on jakaantunut nyt ainakin kolmeen osaan. Yksi osa kuuluu entiseen tapaan Moskovan patriarkaattiin. Toinen osa kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin ja kolmas on puhtaasti ukrainalainen. Täyttä juhlaa vietetään Venäjän kasteen päivänä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 1031 Kiovassa tätä päivää pidetään Venäjän kristinuskon syntymänä. Hämmästyttävää oli se, että kaikki kulkueet ja uskonnolliset toimet saivat olla rauhassa. Niitä ei hajotettu eikä niitä vastaan hyökätty niin kuin aikaisempina vuosina oli tapahtunut. Mitään väkivaltaa ei esiintynyt ja kaikki sai toimia rauhassa. Ukrainalainen pappi sanoi "Me haluamme, että maamme olisi kuin yksi perhe, että meillä olisi aina rakkautta keskuudessamme, ja Jumala suojaa meitä kaikenlaisilta vaikeuksilta".

Rauhankokous Vladimirskaja Gorkilla.

Uskonkulkue jatkui Kiovan-Pecherskin Lavraan. Osanottajia oli yli 300 000.

Ukraina on pyrkimässä EU:hun ja Natoon. Tässä olisi hyvä ajatella missä kunnossa Ukraina on tällä hetkellä. Korruptio ja taloustilanne on sitä luokkaa, että EU:n on syytä harkita tarkkaan miten se suhtautuu jäsenpyrkimyksiin. Naton säännöissä taas sanotaan, että jäseneksi ei voi ottaa valtiota, joka on jossain konfliktitilanteessa. Ilman muuta kaikkein tärkeintä Ukrainan olisi normalisoida suhteet Venäjään. Sitä haluaa suurin osa Ukrainan kansasta. Itäukrainan tilanne on semmoinen, että sen olisi inhimillisistä syistä ratkaistava rauhanomaisesti. Sisällissota olisi syytä lopettaa pikimmiten. Krim kuuluu selkeästi Venäjälle ja tämän tulevat tunnustamaan vähitellen suurin osa maailman valtioista. Näissä olosuhteissa Ukrainan uuden presidentin ja parlamentin olisi syytä ryhtyä toimimaan. On selvää, että Yhdysvallat yrittää käyttää hyväkseen Ukrainaa Venäjää vastaan. Riittääkö presidentti Zelenskillä järkeä ja kanttia tulee lähivuosina nähtäväksi.





lauantai 20. heinäkuuta 2019





ENTÄPÄ EUROOPPA?






Äskettäin Euroopassa pidettiin EU vaalit. Sitten 16.7. saksalainen Ursula von der Leyen valittiin EU-komission puheenjohtajaksi. Hänen valitsemisensa on herättänyt paljon kritiikkiä. Tätä kritiikkiä on esiintynyt varsinkin Saksassa, mutta myös täällä meillä Suomessa. Leyeniä pidetään yläluokkaisena saksalaisena, joka ei ymmärrä tavallisen ihmisen elämää. Helsingin sanomissa kirjoitettiin "Kakara opettelee kävelemään". EU on hyvin eripuraisten valtioiden liitto. Suurin ongelma on kuitenkin hyvän johtajan tai johdon löytyminen. Tähän asti Saksan Angela Merkel on ollut vahva johtaja, mutta hän on astumassa pois kuvioista. Ranskan Emmanuel Macron on heikko johtaja ja hänellä on tarpeeksi vaikeuksia jo omassa valtakunnassaan. Hänen kannatuksensa on laskenut kuin lehmän häntä. Britannian Brexit aiheuttaa omat ongelmansa. Italiasta ja Espanjasta ei löydy vahvaa hahmoa ja Espanjalla on omat vaikeutensa Katalonian kanssa. Italian ja Kreikan talous on retuperällä. Lisäksi poliittiset erimielisyydet entisten Itä-Euroopan maiden kanssa aiheuttavat omat hankaluutensa. Eräänlainen blokki on syntynyt Puolan ja Baltian maiden kanssa muuta Eurooppaa vastaan. Unkari, Tsekki, Slovakia, Romania, Bulgaria luovat omat ongelmansa toteuttamalla eurooppalaisia sääntöjä omaperäisesti. Oikeastaan ainoa valtio, joka kirjaimellisesti toteuttaa kaikki EU:n tavoitteet on Suomi. Siinä se kokee taloudellisia menetyksiä. EU on nykyään hajanaisempi kuin koskaan. Poliittisten ryhmien kinastelu nimityksistä EU:n johtopaikoille on kasvanut. Monet ovat ennustaneet, että EU on vähitellen hajoamassa. Uskon, että he ovat oikeassa.

Ursula von der Leyen.

EU:hun kuuluu tällä hetkellä 28 jäsenvaltiota, kohta 27. Toisaalta EU on vain osa Eurooppaa. Suurin osa Eurooppaa ei kuulu EU:hun. Venäjä on ylivoimaisesti suurin Euroopan valtioista. Jo se osa Venäjästä joka kuuluu Eurooppaan on suurempi kuin koko EU. Euroopan toiseksi suurin valtio Ukraina sekä Valko-Venäjä eivät myöskään kuulu EU:hun. Myös Norja, Sveitsi, Islanti ja Liechtenstein eivät kuulu EU:hun. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Euroopan merkitys on heikentynyt. Sekä taloudellisesti, mutta varsinkin poliittisesti Eurooppa on menettänyt merkitystään. Yhdysvallat, Kiina ja varsinkin Venäjä ovat nostaneet statustaan. Voidaan sanoa, että maailma on nyt kolminapainen, mutta myös Intia on kasvattamassa merkitystään. Venäjän etuna ovat sen rajattomat luonnonvarat, joita se ei vielä ole edes ryhtynyt käyttämään. Venäjän heikkous on kansan pieni koko suhteessa valtion laajuuteen.

Eurooppa on joutunut hankalaan tilanteeseen Yhdysvaltojen ja Venäjän välisessä konfliktissa maailman vallasta. Yhdysvallat ei halua vahvaa Venäjää.  Yhdysvallat käyttää Eurooppaa selkeästi hyväkseen tässä taistelussa yrittäessään estää Venäjää kasvamasta yhdeksi maailmanvallaksi. Eurooppa on tässä uhri. Tätä taistelua käydään monella tapaa. Mutta on aivan selvää, että Venäjä tulee olemaan yksi suuri tekijä maailmassa. Sotilaallisesti Eurooppa joutui hankalaan asemaan Yhdysvaltojen sanouduttua yksipuolisesti irti INF-ohjussopimuksesta Venäjän täytyy tietenkin vastata tähän. Tämä asettaa ennen kaikkea Euroopan vaaraan ja mahdolliseksi taistelukentäksi jos konflikteja syntyy. Tämä on Yhdysvaltojen selkeä tarkoitus. Euroopan on hyvin vaikea vastata tähän tilanteeseen. Yksi keino olisi luoda hyvä suhteet molempiin osapuoliin, mutta Eurooppa on liian hajanainen siihen tällä hetkellä. Ja Yhdysvallat ei ole kiinnostunut tällaisesta asetelmasta vaan pikemminkin päinvastoin.


Loputtomilla sanktioilla Yhdysvallat on asettanut Euroopan taloudellisiin menetyksiin. Sanktiot Venäjää vastaan ovat johtaneet siihen, että Eurooppa on menettänyt suuren osan Venäjän kaupasta. Ennen Eurooppa oli Venäjän suurin kauppakumppani, mutta nyt Venäjä on kääntynyt itään ja sen suurin kauppakumppani on Kiina ja muut idän valtiot. Sanktioiden suurin menettäjä on Eurooppa ei Venäjä. Venäjä on päinvastoin jopa hyötynyt sanktioista koska se on joutunut kehittämään uusia aloja sanktioiden takia. Mainittakoon vaikka koneteollisuus ja ennen kaikkea maatalous. Suomi on eräs suurin menettäjä tässä sanktioiden viidakossa. Tämä on hyvä ottaa huomioon vastaisuudessa. Parhaillaan monet Euroopan valtiot miettivät sanktioiden lopettamista, mutta esimerkiksi EU:ssa tämä on vaikea prosessi, koska EU on niin eripurainen. On selvää, että ennemmin tai myöhemmin monet sanoutuvat irti näistä sanktioista ja Suomelle olisi hyväksi, jos se olisi näiden ensimmäisten joukossa.

Suurin osa EU:n valtioista kuuluu sotilasliitto Natoon. Nato luotiin aikoinaan Neuvostoliittoa vastaan. Nykyään Yhdysvallat käyttää Natoa Venäjää vastaan. Naton pääasiallinen kohde on siis Venäjä, joka on yhä vahvistumassa sotilaallisesti ja poliittisesti. Muuta funktioita Natolla ei juuri ole. Toisaalta Trump on monesti vihjannut, että Yhdysvallat ei tarvitse Natoa. Se on uhannut erota liitosta. Yhdysvallat tarvitsee Natoa lähinnä aseteollisuutensa tarpeisiinsa. Tarkoitus on yrittää myydä mahdollisimman paljon aseita. Siksi pyritään luomaan konflikteja eri puolille maailmaa, jotta Yhdysvallat voi myydä mahdollisimman paljon aseita. Nato on ollut hyvä asiakas, mutta nyt myös Natomaat ovat alkaneet valmistaa aseita yhä enenevään tahtiin. Jos ajatellaan Natoa ilman Yhdysvaltoja katoaa siltä pohja. Euroopassa on ajateltu luoda oma puolustusjärjestelmä, mutta jos sellainen joskus tulee on se kaukaisessa tulevaisuudessa. Myös Natossa on suuria erimielisyyksiä. Esimerkiksi kannattaako Baltian maita puolustaa, jos konflikti Venäjän kanssa syntyy? Suomen asema Natossa on tärkeä vain sijainnin johdosta. Suomi sijaitsee lähellä Pietaria Venäjän toiseksi suurinta kaupunkia. Suomi olisi hyvä taistelualusta Pietaria vastaan. Meidän kannattaa tarkasti harkita haluammeko asettua taistelualustaksi. Tämä merkitsisi käytännössä Suomessa suurta tuhoa. Parempi olisi olla puolueeton.

Nato on vanhentunut!

Mielenkiintoinen oli uutinen belgialaisessa lehdessä DeMorgen16.7.2019. Uutisessa kerrottiin pienestä Yhdysvaltalaisesta lipsahduksesta. Uutisessa kerrottiin, että Euroopassa on yli 150 yhdysvaltalaista ydinpommia sijoitettuina ympäri Eurooppaa. Ne sijaitsevat kuudessa tukikohdassa Klaine Brogelissa Belgiassa, Bühelissä Saksassa, Avianossa ja Ghedi-Torressa Italiassa, Volkelissa Hollannissa ja Incirlikissä Turkissa. Nämä ovat tietenkin amerikkalaisten hallussa. Tämähän ei ollut mikään uutinen minulle eikä varmaan monelle muullekaan. Olen aina tiennyt noista ydinaseista. Hauskaa vain, että Saksa on irtisanoutunut ydinvoimasta, mutta ei välitä vaikka sen alueella on ydinaseita. Toisaalta on sanottu, että tämä uutinen amerikkalaisilta ei ollut lipsahdus, vaan tarkoituksellinen teko. Vanha maailma haluaa päästä amerikkalaisista ydinaseista eroon. Näin haluttiin saada tietää, ketkä Euroopassa ovat valmiit ottamaan vastaan nämä ydinaseet.  Ainakin Puola ja Baltian maat ovat valmiita siihen.


Keskellä Eurooppaa on konflikti, joka voisi muodostua vaaralliseksi. Ukrainan sisällissota on todennäköisesti Yhdysvaltojen muodostama systeemi Venäjää vastaan. Vaikka toistaiseksi ukrainalaiset ovat tappaneet vain toisiaan Yhdysvallat on pystynyt muodostamaan sen avulla sanktioiden viidakon, jolla on pyritty heikentämään Venäjää. Tässä se ei ole onnistunut. Suurimmat kärsijät ovat ukrainalaiset, joiden talous on romahtanut Euroopan köyhimmälle tasolle. Eniten tästä kärsii Ukrainan kansa, mutta myös Eurooppa.  Ukrainan sisällissodassa on kuollut jo yli 13 000 ukrainalaista. Suuri ongelma Ukrainassa on äärinationalismi, joka voi levitä myös muualle. Myös Baltian maissa esiintyy äärinationalismia. Tulee nähtäväksi mitä uusi Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski saa aikaan kun uusi parlamentti valitaan 21.7.2019. Monien ukrainalaisten odotukset ovat korkealla, mutta toistaiseksi uusi presidentti ei ole pystynyt esittämään mitään uutta. Tulen kirjoittamaan aiheesta vaalien jälkeen.

Euroopassa tai lähellä Eurooppaa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Pieni osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.  Maailmalla yksi puhutuimmasta asioista on Turkin Venäjältä ostama asejärjestelmä S-400. Yhdysvalloissa tämä on herättänyt suurta huomiota. Trump uhkaa Turkkia sanktioilla. Sivumennen sanoen ketäpä USA ei olisi uhannut sanktioilla? Turkki on sotilaallisesti toiseksi vahvin valtio Natossa. Silti se on hankkinut asejärjestelmän Venäjältä. Tämä herättää huomiota Natossa. Sanotaan, että S-400 on paras ilmatorjuntaohjus tällä hetkellä koko maailmassa. Sen ovat hankkineet myös Kiina, Saudi-Arabia, Intia ja nyt siis Turkki. Yhdysvaltojen tarjoama Patriot ei kuulema vedä lähellekään vertoja S-400 ohjuksille. S-400 ohjukset kuulema pystyvät torjumaan uudet amerikkalaiset F-22 ja F-35 hävittäjät. Lisäksi Patriot ohjukset ovat kaksi kertaa kalliimpia kuin S-400 ohjukset. Tässä olisi Suomen paikka miettiä, mistä hankkia hävittäjänsä ja kannattaako niitä hankkia ollenkaan? F-35 hävittäjä on kuulema susi jo valmistusvaiheessaan.

Turkki sai Venäjältä ostamansa S-400 ohjuksensa.

Monet kysyvät, että kuinka Venäjä myy Naton jäsenelle huippuhyviä ohjuksiaan? He eivät ota huomioon, että Venäjällä on jo seuraavan polven S-500 ohjuksia, joita he parhaillaan asentavat käyttöönsä. Lisäksi Venäjän ja Turkin välit ovat tällä hetkellä erinomaiset. Turkki on maa, jossa venäläiset turistit käyvät eniten ulkomailla. Venäjä on rakentanut kaksi kaasuputkea Turkkiin, joiden kautta Turkki saa kaasua ja välittää sitä myös Eurooppaan. Venäjä rakentaa parhaillaan Turkin ensimmäistä atomivoimalaa. He ovat yhdessä liitossa Syyrian sodassa terroristeja vastaan. Turkki on menettänyt kokonaan kiinnostuksena liittyä EU:hun. Lisäksi huhutaan, että Turkin vallankaappausyrityksessä 15. - 16.7.2016 välisenä yönä oli takana Yhdysvallat, joka yritti asettaa oman miehensä Fetullah Gülenin presidentti Erdoganin tilalle. Todennäköisesti Venäjän tiedustelupalvelu pelasti Erdoganin.

Usein kun puhutaan Euroopasta ei oteta huomioon, että se ei ole sama kuin EU. Eurooppa on paljon laajempi käsite. EU on vain osa Eurooppaa. Olen tarkoituksella jättänyt käsittelemättä EU:n suurimmat puheenaiheet ilmastonmuutoksesta ja pakolaisista. Näitä on käsitelty tiedotusvälineissä niin runsaasti etten katsonut aiheelliseksi paneutua asioihin. EU:n merkitys maailman taloudessa ja politiikassa on laskenut. Venäjän merkitys on voimakkaasti kasvanut ja kasvanee yhä. Euroopassa olisi hyvä ottaa huomioon, että Venäjä voisi olla se yhdistävä tekijä lännen ja idän välillä.




keskiviikko 10. heinäkuuta 2019





ZELENSKIN SEIKKAILUT UKRAINAN IHMEMAASSA






Kuten ehkä muistatte Vladimir (Volodomir) Zelenski on Ukrainan uusi presidentti. Hän on entinen koomikko, mikä selittäneekin paljon. Uudessa virassaan presidenttinä hän on ollut vasta muutaman viikon. Se, mikä on huomattavaa on se, että presidentiksi hänet valittiin suurella äänten enemmistöllä. Ehkä onkin niin, että nykyistä Ukrainaa voikin johtaa vain entinen koomikko. Ukrainalla on edessään parlamenttivaalit, jossa valitaan Ukrainalle uusi rada eli ukrainalainen eduskunta ja uusi hallitus. Nimittäin ensimmäisenä tekonaan tullessaan presidentiksi Zelenski erotti vanhan. Sen jälkeen Ukrainassa on ollut varsin sekavat ajat. Yläkuvassa Harkovissa pidetään hirttäjäiset. Pyydän anteeksi huonoa kuvanlaatua, mutta se on kuvakaappaus videolta. Seuraavat tapahtumat eivät ole kronologisessa järjestyksessä.



Tapahtui niin, että Euroopan neuvosto toivotti 24.6.2019 Venäjän tervetulleeksi takaisin täysivaltaiseksi jäseneksi. Tämä sai Ukrainan edustajat hysterian partaalle. Monin tavoin osoitettiin mieltä tapahtumaa vastaan. Ennen äänestystä Ukrainan edustajat viivyttelivät tapahtumaa pitämällä tyhjänpäiväisiä puheita melkein vuorokauden ajan. Tämä oli pisin istunto Euroopan neuvoston historiassa. Venäjän edustajan Pjotr Tolstoin puhuessa yritettiin puhua puheen päälle, mutta loppujen lopuksi neuvoston puheen johtaja katkaisi ukrainalaisilta mikit, joten heidän äänensä vaikenivat. Venäjän puolesta äänesti 118 jäsentä, vastusti 62 jäsentä ja 10 jäsentä pidättäytyi äänestämästä. Ukrainan seurana vastustivat mm. Baltian maat ja Puola. Seurauksena ukrainalaiset päättivät olla osallistumatta kokouksiin, joihin Venäjä osallistuu. Hämmästyttävää kyllä ovat he kuitenkin yhä osallistuneet kaikkiin kokouksiin. Tapahtumat ovat kuitenkin vilkastuttaneet Euroopan neuvoston toimintaa omalla tavallaan. Toki on kerrottava, että Venäjä ei tarvitse Euroopan neuvostoa mihinkään, mutta neuvosto tarvitsee Venäjän suuria rahoja.



Venäjän Euroopan neuvoston valtuuskunnan johtaja Pjotr Tolstoi havainnollistaa millainen on Euroopan neuvoston ja Venäjän kokoero.

Ukrainalaisilta kysyttiin mitä puoluetta äänestäisitte radaan eli siis Ukrainan parlamenttiin? Tulokseksi suuri enemmistö äänestäisi Zelenskin johtamaa Sluga Narodu (Kansan palvelija) 43,2 %. Toiseksi eniten ääniä saisi Juri Boikon johtama Za Zhittja (Elämää varten) 12 %, kolmanneksi Julia Timoshenkon johtama Batikivshina (Isänmaa) 9,4 %, neljänneksi ukrainalainen rocklaulaja Svjatoslav Vakarshukin johtama Golos (Ääni) 8,3 % ja vasta viidenneksi entisen presidentin Petro Poroshenkon johtama Europeiska Solidarnast (Solidaarinen Eurooppa) 8,2%. Tilannehan vaihtelee ajan mukana. Ehkä olen turhaan kääntänyt suomeksi puolueiden nimet, koska voivat kääntyä väärinkin. Ääriainekset ovat perustaneet liittouman, koska niiden äänimäärä ei ylitä 5 % kynnystä. Ihmettelen sitä, että vaalikampanjan aikana Zelenski lupasi pistää Poroshenkon vankilaan, mutta hän ei ole pitänyt lupaustaan.


Vladimir Zelenski lupasi vaalilupauksissaan lopettaa sodan Itä-Ukrainassa ja vapauttaa kaikki sotavangit. 28.5.2019 Zelenski vieraili Itä-Ukrainan rintamalla. Presidenttinä hän on armeijan ylipäällikkö. Sen sijaan, että olisi antanut käskyn lopettaa tulitus ja sota hän antoi armeijan kenraaleille vallan toteuttaa sotiminen täysin oman tahtonsa mukaisesti. Seurauksena alkoi entistä kovempi tulitus. Tässä sodassa on jo kuollut yli 13 000 ukrainalaista. Loppua ei näy.



Zelenski vieraili 28.5.2019 itärintamalla. Jostain syystä hänen suojaliivinsä on nurinpäin, etupuoli takana ja takapuoli edessä.

Yksi Zelenskin vaalilupauksista oli vapauttaa kaikki sotavangit. Se edellyttää yhteydenottamista Itä-Ukrainan johtajiin, mutta Zelenski on ilmoittanut, että hän ei ota minkäänlaista yhteyttä Itä-Ukrainaan. Sen sijaan Za Zhittja puolueen johtoon kuuluva Viktor Medvetshuk tapasi Minskissä 27.6.2019 Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin johtajat Denis Pushilinin ja Leonid Pasetsnikin ja sopi heidän kanssaan neljän ukrainalaisen sotavangin vapauttamisesta ilman mitään ehtoja. Näyttää siltä, että Zelenski jatkaa täysin samoilla linjoilla edeltäjänsä Poroshenkon kanssa. Hän matkusti kerjuumatkalle Eurooppaan ja Amerikkaan. Kummallisinta on se, että yli puolet 55 % Ukrainan kansasta uskoo, että ainoa tapa vapauttaa vangit on suora yhteydenotto Itä-Ukrainaan. Toisaalta yli 70 % toivoo Zelenskiltä suoraa yhteydenottoa Venäjään. Ongelmahan tässä on se, että enemmistö kansasta haluaa lähentää suhteita Venäjään, mutta radikaalit ainekset kuitenkin hallitsevat edelleen Ukrainaa. Toteuttaako Zelenski joskus lupauksiaan? Onko hänellä kanttia siihen?

Viktor Medvetshuk tapasi Minsikissä 27.6. Donetskin johtajan Denis Pushilin ja Luhanskin johtajan Leonid Pasetsnikin. Sovittiin neljän ukrainalaisen sotavangin vapauttamisesta.

Sotavangit vapautettiin heti 28.6.2019. Kuultuaan tästä Zelenski raivostui ja sanoi, että hän erottaa Viktor Medvetshukin. Mutta Medvetshuk ei ole hänen alaisensa, joten hän ei voi mitenkään erottaa häntä mistään. Jo samana päivänä vangit lennätettiin Kiovaan ja he tapasivat omaisensa. Jälleennäkemisen riemua on vaikea kuvailla. Vankien nimiä en mainitse, koska sillä ei ole merkitystä. Mutta riemu jäi lyhytaikaiseksi. Seuraavana yönä Ukrainan salainen poliisi SBU kävi vangitsemassa heidät kuulusteluja varten. Yksi vangeista kertoo: "Kello neljä yöllä oveamme hakattiin. Siellä oli aseistettuja SBU poliiseja mustat naamiot päässä. He tulivat vangitsemaan meitä. Olin noussut juuri vuoteesta ja melkein ilman vaatteita. Kysyin saanko laittaa vaatteet päälle, mutta he kielsivät sen. Kuljetettiin salaisen poliisin päämajaan. Kaikki vapautetut vangit oli haettu. Meitä kuulusteltiin vuoronperään." Sitten heidät vapautettiin.

Vapautetut vangit ja Viktor Medvetshuk

Jälleennäkemisen riemua monen vuoden jälkeen. Vangit tapaavat omaisensa Kiovan lentokentällä.

Zelenski on ristiriitainen persoona tai ainakin hän käyttäytyy hyvin ristiriitaisesti. Hän ei ole toistaiseksi pitänyt vaalilupauksiaan. Tietenkin tämä voi johtua siitä, että uutta parlamenttia ja hallitusta ei ole vielä muodostettu ja siksi hän ei pysty toteuttamaan itseään. Kramatorskissa 5. päivä heinäkuuta  Zelenski teki yllättävän ehdotuksen. "On aika kääntyä itäukrainalaisten puoleen ja muistuttaa heille, että he ovat ukrainalaisia. Meidän on tehtävä työtä sodan lopettamiseksi sekä ajateltava ihmisiä siellä. Meidän on aika lopettaa toisen osapuolen syyttämisen koko ajan. Voisimme aloittaa eläkkeiden maksamisen ja vapaan kulun rajan kautta." Hän esitteli Pavel Kirilenkon, jonka ajatteli nimittää alueelliseksi johtajaksi. Pavel Kirilenko on 33-vuotias ja toimi Uzhogorodin syyttäjänä. Hänen vanhempansa asuvat Itä-Ukrainassa Donetskissa ja hänen veljensä on korkeassa sotilaallisessa virassa Donetskissa, siis vastakkaisella puolella.  Huomattavaa on, että kaiken puheen Zelenski piti venäjän kielellä, joka on hänen kotikielensä. Zelenskin vaimo Olena Zelenska on venäläinen eikä vieläkään osaa juuri ollenkaan ukrainan kieltä. Julkisten puheiden pitäminen venäjänkielellä on Ukrainassa lain mukaan kielletty. Näyttää siis siltä, että Zelenski on alkanut toimia. Ratkaisu Ukrainan ongelmiin voisi olla federaatio eli siis liittovaltio. Tätä on ehdotettu jo lukemattomia kertoja.

 Pavel Kirilenko



Ukrainalainen televisiokanava News One halusi järjestää 7.7.2019 televisiosillan Venäjän televisiokanavan 24 kanssa. News One on Za Zhittja puolueen kannattaja. Ehdotuksestaan se sai uhkauksia radikaalisia puolueita kannattavilta jäseniltä kanavan toimittajia vastaan. NewsOne:n toimituksen ulkopuolella ääriainekset järjestivät väkivaltaisia mielenosoituksia. Presidentti Zelenski ilmoitti, että kyseessä on "halpa" äänten ja suosion kalastelu ennen parlamenttivaaleja. News One kanava on haastettu oikeuteen valtiopetoksesta tapauksen johdosta. Joten siltaa ei muodostettu. Nyt siltä uhataan ottaa lisenssi, jotta lähetykset loppuvat kokonaan.



Täytyy keskustella!

He olivat valmiit järjestämään televisiosillan Venäjän televisiokanavan 24 ja Ukrainan televisokanavan NewsOnen:n välillä. Vasemmalla Venäjän televisiokanavan 24:n toimittajat Maria Sittel ja Andrei Malahov ja oikealla Ukrainalaisen televisiokanavan NewsOne:n Vasili Golovanov ja Elena Kirik.

NewsOne:n ulkopuolella järjestettiin väkivaltaisia mielenosoituksia. Ääriainekset käyttivät väkivaltaa.

Sitten tapahtui yllättävää. Seuraavana päivänä 8.7 itse Zelenski ehdotti tapaamista Putinin kanssa Minskissä. Hän kirjoitti Facebookissa "Haluan kääntyä Venäjän presidentin Vladimir Putinin puoleen. Täytyy keskustella? Päättelemme kenen on Krim ja kenen ei ole Donbass. Hänen käsittääkseen Valkovenäjän presidentti Aleksandr Lukasenko mielellään ottaa vastaan heidät valtionsa pääkaupungissa Minskissä. Me tarjoudumme keskustelemaan sillä täytyyhän keskustella eikö totta? Keskusteluun voisivat ottaa osaa USA:n presidentti Donald Trump, Saksan kansleri Angela Merkel, Britannian pääministeri Theresa May ja Ranskan johtaja Emmanuel Macron."

Venäjän presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov vastasi heti, että Ukrainan presidentin Vladimir Zelenskin ehdotuksesta neuvotellaan, mutta toistaiseksi Venäjä ei ole valmis vastaamaan. Zelenski on ehdottanut täysin uutta neuvottelumuotoa. Onko tällaiselle kokoukselle mahdollisuuksia ja millainen sen muoto olisi? Peskov ilmoitti, että esimerkiksi Yhdysvallat ei kuulu Minskin sopimuksen allekirjoittajiin. Oma huomautukseni on, että myös Britannia ei kuulu siihen. Siihen kuuluvat diplomaatit Saksasta, Venäjältä, Ranskasta ja Ukrainasta. Helmikuussa 2015 nämä hyväksyivät Minskissä asiakirjan, jossa säädetään mm. tulitauosta ja alueen erityisaseman tunnustamisesta. Sopimusta ei ole pidetty. Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa ei olla mitenkään reagoitu tähän Zelenskin ehdotukseen. En usko, että Venäjä on valmis neuvottelemaan Krimin kohtalosta. En usko, että Trump on halukas tulemaan neuvotteluihin Minskiin. Britannian Theresa May on jo mennyttä työkalua. Sanoisin, että Zelenskin esilletulo tässä jos missä on äänten vaalikalastelua parlamenttivaaleihin. Hänhän on klovni. Tällä en tarkoita, että hän olisi tyhmä. Tämä viesti ei ollut tarkoitettu Venäjälle vaan maan sisäiseen käyttöön politiikassa. Hänen puolueensa kannatus on laskussa. Sehän oli yli 50 %, nyt se on 43,2 %.  Itse asiassa Ukrainan asioista voivat päättää vain kaksi valtiota Venäjä ja USA.

Toimittaja Andrei Malahov kääntyi presidentti Vladimir Zelenskin puoleen.

Seurasi jälkinäytös. Venäläisen televisiokanavan 24 toimittaja Andrei Malahov kääntyi Instagrammissaan 9.7.2019 suoraan presidentti Vladimir Zelenskin puoleen. Hän pyysi Zelenskiä suojelemaan NewsOne:n  toimittajia Vasili Golovanovia ja Elena Kirikiä, jotka olivat suunnittelemassa järjestää televisiosiltaa kanavien välillä. Nämä alkoivat saada henkilökohtaisia väkivaltaisia uhkauksia ääriaineksilta. Malahov ei voinut edes kuvitella, että ajatus humanitaarisesta telekonferenssista Kiovan ja Moskovan välillä päättyisi uhkiin hänen kollegoilleen ja heidän perheilleen. Tarkoitus oli, että Moskovassa toimittajat Maria Sittel ja Andrei Malahov ja Kiovassa Vasili Golovanov ja Elena Kirik toimisivat juontajina telesillassa. Mutta tämä aiheutti väkivaltaisia protesteja useilta Ukrainan politiikoilta ja puolueilta ja varsinkin ääriaineksilta. Fyysisen uhan vuoksi lähetys peruttiin.


Mennäänpä sitten alkukuvaan eli Harkovan kaupunkiin. 1,5 miljoonan asukaan kaupunki sijaitsee Kiovasta itään. 1.7.2019 siellä tapahtui hirttäjäiset. Radikaaliset ainekset hirttivät kahdeksan kaupungin hallituksen jäsentä. Tosin ei heitä itseään vaan heitä esittäviä nuket. Mikä oli syy? Yksi kaupungin kaduista oli saanut uuden nimen tai oikeastaan vanhan. Tämä ei miellyttänyt radikaaleja aineksia. Toisen maailmansodan jälkeen yksi Harkovan pääkaduista oli nimetty neuvostoliittolaisen marsalkan Georgi Konstantinovits Zukovin mukaan. Hän oli vapauttamassa Harkovan kaupunkia saksalaisilta ja hänen kunniakseen nimettiin yksi pääkatu "Marsalkka Zukovin kaduksi". Vuonna 2016 radikaalit ainekset vaativat nimenmuutosta ja katu nimettiin Petro Grigorenkon mukaan, joka oli toisinajattelija ja vastusti Neuvostoliittoa. Nimen muutos aiheutti kuitenkin suurta sekaannusta. Harkovan asukkaat halusivat pitää kadun entisen nimen ja käyttivät yhä edelleen sitä. Tämä aiheutti sen, että mm. posti, taksit ja monet muut eksyivät ja sekosivat osoitteissa. Lopulta kaupungin hallitus päätti palauttaa Zukovin nimen takaisin ja yhdessä yössä muutti kadun takaisin "Marsalkka Zukovin kaduksi". Tätä natsimieliset radikaalit eivät voineet hyväksyä. Siksi he "hirttivät" kaupungin hallituksen. Heti herää mielenkiintoinen kysymys. Mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi Helsingin kaupungin hallituksen jäsenistä tehtäisiin nuket ja heidät hirtettäisiin näin julkisesti?



Marsalkka Georgi Konstantinovitš Žukov






keskiviikko 3. heinäkuuta 2019





MITÄ ET EHKÄ TIENNYT G-20 KOKOUKSESTA






Kuten ehkä olet huomannut, Osakassa Japanissa kokoontui G20-kokous 28. - 29.6.2019. Nämä 19 valtiota ja EU ovat maailman rikkaimmat valtiot ja omistavat yli 90 prosenttia maailman varallisuudesta. Väestöltään ne edustavat noin puolta maailman väestöstä. En millään voi olla ajattelematta, että toinen puoli maailman väestöstä omistaa siis vain alle 10 prosenttia maailman varallisuudesta. Vieläkin hurjempia lukuja voisi esittää näistä asioista,  mutta kaikesta huolimatta ei mennä nyt siihen. Ajattelin kirjoittaa kokouksesta semmoista, mitä meidän kehnot suomalaiset tiedotusvälineemme eivät kertoneet. Etukäteen suurta kiinnostusta on hweärränyt, tapaavatko  Yhdysvaltojen presidentti Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ja mitä tapaamisessa sitten tapahtuu. Toinen kiinnostuksen kohde oli Trumpin ja Kiinan Xi Jinpingin tapaaminen.



Trump saapui Osakaan jo 27. päivänä. Ennen lähtöään hän oli haukkunut Saksaa ja Japania rankasti. Vaimoaan hän ei ollut ottanut mukaansa, mutta kylläkin tyttärensä Ivankan, joka työnsi itsensä joka paikkaan, vaikka ei ollut virallinen edustaja, ja joka järjesti Yhdysvaltain ohjusiskun Syyriaan 7.4.2017. Olen kirjoittanut asiasta osoitteessa:





Ivanka Trump ja vaivaantuneita katseita.


BRICS-maiden kokous. Xi Jinping, Vladimir Putin, Jail Bolsonaro, Narendra Modi ja Chyril Ramaphosa.

Vladimir Putin saapui Osakaan vasta 28. päivän aamuna. Heti ensimmäiseksi hänellä oli BRICS-maiden kokous. BRICS-maat ovat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Neuvottelujen kohteena oli mm. valuuttojen käyttö maiden välisessä kaupassa. BRICS-maat haluavat päästä irti dollareista ja käyttää kansainvälisessä kaupassa omia valuuttojaan. Heti kokouksen jälkeen kokoontuivat vielä Vladimir Putin, Kiinan Xi Jinping ja Intian pääministeri Narenda Modi kolmen väliseen kokoukseen. Nämä kolme valtiota muodostavat uudet ns. maailman navat Yhdysvaltojen rinnalle. Tämä tapahtui  siis ennen varsinaista G20-kokousta.


Kuvauksiin mentäessä Trump keskusteli Putinin kanssa ja taputteli häntä selkään.

Varsinainen kokous alkoi yhteisellä kuvauksella. Tässä kiinnitettiin huomiota, että Putin ja Trump kävelivät rinnakkain keskustellen jostakin. Sitten Trump taputti Putinia selkään. Hän yritti ahtautua Putinin viereen kuvausta varten, mutta hänet ohjattiin oikealle paikalle vasemmalle. Japanilaiset ovat tarkkoja protokollassa. Yhteiskuva alkukuvana ylhäällä.


Etelä-Afrikan presidentti Chyril Ramaphosa ja Putin.

Sitten Putinilla oli neuvottelu Etelä-Afrikan presidentin Chyril Ramaphosan kanssa. Putin pyysi tätä tulemaa lokakuussa Sotsissa järjestettävään Venäjän ja Afrikan valtioiden väliseen kokoukseen. Afrikka on voimakkaasti nouseva maanosa sekä väestöllisesti että taloudellisesti. Kokous käsittelee taloudellisia asioita ja kauppaa.


Brittiläinen Financial Times haastatteli Putinia.

Brittiläinen Financial Times teki haastattelun Putinista. Tätä on kommentoitu paljon ja haastattelu ilmestyi lehdessä jo samana päivänä. Kaikkea haastattelussa kysyttyä ei tietenkään julkaistu. Esimerkiksi mitä Putin sanoi Skripalien jutusta. Lehdessä korostettiin lähinnä Putinin käsitystä länsimaisesta liberalismista, jota hän pitää jo aikansa eläneenä. Tämä näkyy jo lehden otsikossakin "The liberal idea has become obsolete".

Vielä samana päivänä haastattelu ilmestyi lehteen.



Ja sitten koitti se suuri hetki, jota koko maailma oli odottanut - tai siis ainakin jotkut, Trumpin ja Putinin tapaaminen. Tapaaminen kesti tunnin ja 20 minuuttia. Tapaamisen aikana Putin kutsui Trumpin toisen maailmansodan 75-vuotisen  päättymisen kunniaksi järjestettävään paraatiin ja tilaisuuteen Moskovaan Punaiselle torille 9.5.2020. Trump vastasi kutsuun myöntävästi, mutta kuten tiedetään hänen sanaansa ei ole koskaan luottamista. Jo lehdistötilaisuudessaan hän pyöristeli sanojaan vastatessaan kysymyksiin. Ja tietäähän sen mitä Amerikoissa sanotaan, jos Trump osallistuu tähän tilaisuuteen. Toisaalta, jos Trump osallistuu tähän tilaisuuteen hän voi saada vielä päähänsä ruveta kehittämään omaa aseistustaan. Kokonaisuudessaan Trump hehkutti "erittäin, erittäin hyvää" suhdettaan Putiniin. Amerikkalaisessa lehdistössä alettiin heti kirjoitella, että "heti kun Trump tapaa Putinin hänessä tapahtuu jotain kummallista. Hän alkaa hihittämään ja mielistelemään Putinia". Tätä ilman muuta hänen vastustajansa Amerikoissa tulevat käyttämään hyväkseen. Ja vielä eräs asia. Jos katsoo tarkkaan tilaa, jossa journalistit haastattelivat Putinia ja Trumpia huomaa pöydällä maljakon, jossa on kukkia. Siinä on myös auringonkukkia, joilla on erityinen merkitys japanilaisille: Sen pitäisi tuottaa onnea!


Samana päivänä järjestettävillä päivällisillä kiinnitettiin huomiota Putinin erikoiseen juoma-astiaan. Se on termosmuki, jossa juoma säilyy tasalämpöisenä, mutta ei kiinnitetty huomiota Trumpin juomaan, joka oli kolaa. Sanotaan, että Putinin juoma on yleensä teetä. Kaikilla muilla oli vissiin viiniä ja vettä. Putin istui illan isännän Shinzo Aben vasemmalla puolella ja Trump oikealla puolella. Japanilaiset ovat hyvin tarkkoja protokollassa. Hieno tilanne saatiin kun Putin ja Trump "kilistelivät" erikoisilla juomillaan illan isännän yli. Pöydässä vastapäätä heitä istui Kiinan presidentti Xi Jinping. Tämä on saanut polemiikeissa erilaisia poliittisia merkityksiä Kiinan ja Japanin välisistä suhteista ynnä muusta. Tilannetta on politisoitu vaikka ehkä tapauksella ei ole mitään poliittista merkitystä.

Trumpilla ja Putinilla erikoiset juomat. Trumpilla kolaa, Putinilla jotain muuta.

Trump ja Putin "kilistelivät" Aben edessä. Etualalla selin Kiinan presidentti Xi Jinping.


Samana päivänä Putin tapasi vielä mm. Etelä-Korean Moon Jae-inin, Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin, Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin - muuten jo kuudennen kerran tänä vuonna - ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin. Tälle hän esitti myös kutsun saapua Moskovaan 9.5.2020 juhlimaan toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotispäivää.  Macron lupasi varmasti saapua.

Putin ja Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan

Ranskan presidentti Emmanuel Macron


Lauantain 29.6. merkittävin tapahtuma oli epäilemättä Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaaminen. Kuten kaikki lehdet ja uutiset tiedottivat Trump toitotti tapaamisen onnistuneen hienosti ja neuvottelujen aloittamista tulleista ja ehkä niiden peruuttamisesta tai osittaisesta lieventämisestä Kiinan kanssa. Nimittäin amerikkalaiset ovat huomanneet, että nämä tulli ovat myös heille erittäin vahingollisia ja tuottavat tappioita myös heille. Saa nähdä minkä verran Trumpin sanoihin voi luottaa?

Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping


Toiseksi mielenkiintoisin tapaaminen oli epäilemättä Putinin ja Britannian Theresa Mayn tapaaminen. Kuvista päätellen tapaaminen oli jäätävä. Tosin Putin kommentoi tapaamista neutraalein sanoin, mutta kertoi, että kauppa Britannian kanssa kasvaa kaikesta huolimatta. Theresa Maylta ei saatu mitään kommenttia.

Theresa May ja Putin ja jäätävä katse.


Lopputilaisuuden jälkeen Trump matkusti Koreaan ja ensimmäisenä Yhdysvaltojen presidenttinä astui Pohjois-Korean maaperälle. Putin sen sijaan aloitti neuvottelut Japanin pääministeri Shinzo Aben kanssa. Tämä siis tapahtui jo G20-kokouksen loputtua. Neuvoteltiin kaupan kasvusta Venäjän ja Japanin välillä.

Loppulausuma kokouksesta oli odotetunlainen. Se oli lähinnä luettelo alkuperäisistä kokousaiheista ja tulema oli 19 + 1. Se ykkönen on Yhdysvallat. Yleinen ilmiö länsimaissa on omaisuuden polarisoituminen. Rikkaat tulevat yhä rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi. Keskiluokka joutuu tästä kärsimään. He joutuvat maksumiehiksi ja usein heidän elintasonsa laskee ja osa tippuu sinne köyhyyteen riippuen siitä miten köyhyys tullaan määrittelemään.. Maailmaa hallitsevat tällä hetkellä tai tulevat hallitsemaan Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Intia. Eurooppa - vanha maailma tippuu maailman navoista pois. Eurooppa on rikkonainen ja siltä puuttuu yhtenäisyys. Joidenkin suurten politiikkojen suuri haave, kuten legendaarisen Ranskan presidentin Charles de Gaullen, että Eurooppa ulottuisi Marseillesta Vladivostokiin saakka jää toistaiseksi pelkäksi utopiaksi.