PARASTA KANSALLE - SOIHDUT SYTTYVÄT UKRAINASSA

En ole kirjoittanut Ukrainasta vähään aikaan, vaikka siellä lähestyvät presidentinvaalit.  Tämä johtuu yksinkertaisesti ajanpuutteesta. Mutta aloitetaan Ukrainan muilla aiheilla. 1.1.2019 - Ukrainan parlamentti julisti tammikuun 1. päivän kansalliseksi juhlapäiväksi. Se  on Stepan Banderan syntymäpaivä. Stepan Andrijovytsh Bandera (ukr. Степан Андрійович Бандера, 1. tammikuuta 1909 – 15. lokakuuta 1959)  oli toisen maailmansodan aikana ukrainalainen natsi ja fasisti, joka tapatti satojatuhansia juutalaisia, puolalaisia ja muiden kansallisuuksien kansalaisia. Hän johti UPA -natsiarmeijaa. Juhlapäivästä  esittivät heti virallisen protestin Israel, Puola ja Tsekki. Ukrainassa juhlitaan päivää kukittamalla Banderan patsaita ja järjestämällä lukuisia soihtukulkueita ympäri maata aivan kuin natsit aikoinaan Saksassa. Samalla kun marssitaan huudetaan "Kunnia Ukrainalle - sankareille kunnia!" tietenkin ukrainaksi..

Stepan Bandera keskimmäisenä kuvassa

Stepan Bandera ei ole ainoa natsi, joka on nostettu kunniaan. Nykyään on lukuisia entisiä ukrainalaisille natseille ryhdytty osoittamaan kunnioitusta. Heille rakennetaan patsaita ja nimetään katuja ja heidän hautojaan kunnioitetaan ja vietetään juhlahetkiä heidän kunniakseen. Ukraina on natsimielisin valtio maailmassa.

Soihtukulkueita Banderan kunniaksi järjestettiin 1.1.2019, kuin natsit aikoinaan.

Mutta sitten toiseen asiaan. Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut muutamia kertoja Ukrainassa vallitsee kirkkosota. Poroshenko on alhaisen kannatuksen vuoksi on ryhtynyt tähän nostaakseen äänimääräänsä. Suurin osa ukrainalaisista ei kuulu mihinkään kirkkoon. Perinteisesti ukrainalaiset ortodoksit ovat kuitenkin kuuluneet Moskovan patriarkan alaisuuteen jo monta sukupolvea. Poroshenko on ryhtynyt muuttamaan tilannetta ja perustanut ukrainalaisen patriarkaatin. Nyt uskovia yritetään käännyttää ukrainalaisen patriarkaatin alaisiksi. Osittain tämä tapahtuu väkivaltaisesti. Se tapahtuu usein seuraavasti: ennen jumalanpalvelusta paikalle tuodaan bussilasteittain nuoria natseja, jotka estävät kirkkoon pääsyn niin papeilta kuin uskoviltakin. Usein kirkkoja ryöstetään ja ovet suljetaan ja lukitaan.  Tai sitten kirkkoon syöksytään sisälle ja papit ja kirkkoväki ajetaan ulos kirkosta väkisin. Usein tämä tapahtuu hyvin väkivaltaisesti. Usein kalusto särjetään ja ovet lukitaan. Kirkkoja myös poltetaan, kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut.

 Natsit estävät sisäänpääsyn kirkkoihin.

Paitsi väkivaltaa on keinona uusi laki, jos jonkun kirkon uskovista kaksi kolmasosaa haluaa muuttaa Ukrainan patriarkaatin alaisuuteen on kirkon käännyttävä Ukrainan patriarkaatin alaiseksi. Tämä tapahtuu seuraavasti. Johonkin kirkkoon, joka on Moskovan patriarkaatin alainen, tuodaan bussilasteittain jumalanpalvelukseen uskovia, jotka kuuluvat Ukrainan patriarkaatin alaisuuteen. Näin kirkon väestä yli kaksi kolmasosaa on Ukrainan patriarkaatin uskovia ja kirkon on pakko kääntyä Ukrainan patriarkaatin alaiseksi. Papit vaihdetaan Ukrainan kirkon pappeihin. Kaikki eivät tätä kuitenkaan halua tehdä. Useat papit ovat ratkaisseet tilanteen pitämällä jumalanpalveluksia ulkona. Usein tännekin kuitenkin tulee natseja, jotka rupeavat kovaäänisesti laulamaan natsilauluja jolloin jumalanpalvelus ei onnistu. Mielenkiintoista on, että Yhdysvalloissa toimiva ortodoksinen kirkko ei ole hyväksynyt tätä ukrainalaista kirkkoa, vaan sanoo, että se on kuin taloon heitetty pommi. Se on vaarallinen ja  poliittinen toimi.

Jumalanpalveluksia on ryhdytty pitämään ulkona, kun kirkkoon sisälle ei lasketa.

Kirkon ovet on lukittu, pakko pitää jumalanpalvelus ulkona.

Ja sitten itse Ukrainan tuleviin presidentinvaaleihin, joka ovat maaliskuun lopulla. Mutta tässä pieni alkuepisodi siihen. Pitkin viime syksyä ja tätä talvea on Ukrainassa käyty oikeutta edellistä Ukrainan presidenttiä Viktor Janukovitsia vastaan. Hän asuu tällä hetkellä Venäjällä, joten hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua. Tosin hän esitti kommentteja netin välityksellä.  24.1.2019 hän sai 13 vuoden vankeustuomion  poissaolevana. Häntä pidetään syyllisenä joukkomurhaan, vaikka varsin hyvin nykyisin tiedetään, että syylliset ovat nykyään Ukrainan hallitsevissa piireissä. Maidanilla tapettiin vuonna 2014 yli sata ihmistä ja Odessassa poltettiin elävältä 48 ihmistä, mutta ketään ei ole tuomittu, vaikka syylliset tunnetaan. Juridisesti katsoen Janukovits oli toistaiseksi viimeinen Ukrainassa laillisesti valittu presidentti. Poroshenko valittiin presidentiksi vielä silloin, kun Janukovits oli presidentti eikä ollut ilmoittanut mistään erosta eikä ollut kuollut. Tosin hän oli maasta paossa, koska hänen henkeään uhattiin. Näin ollen Poroshenko on valittu presidentiksi laittomasti. Mutta mennäänpä nykyiseen tilanteeseen. Alla muutamia Ukrainassa tehtyjä tilastoja viime ajoilta.

Presidenttiehdokkaiden osuudet prosentteina. Kysely tehtiin Ukrainassa 12. - 21. joulukuuta 2018.

Kannatus tammikuun 12. päivänä 2019 tehdyn kyselyn mukaan.

Kuvakaappaus Ukrainan televisiokanavalta ZIK osoittaa Poroshenkon kannatuksen nousseen ja Timoshenkon kannatuksen laskeneen. Voiko tähän luottaa?

Nämä ovat ukrainalaisten tilastoja, joista en osaa sanoa miten oikeita ne ovat. Joka tapauksessa kaikissa Julija Timoshenko johtaa tilastoja. Tämä on jo kolmas kertaa kun hän yrittää presidentiksi. Monet sanovat, ettei hän kuitenkaan pääse. Petro Poroshenko on nykyinen presidentti. Hän on nostanut kannatustaan parilla prosenttiyksiköllä Kertsinsalmen välikohtauksella ja kirkkosodalla. Hän on rikas oligarkki. Presidenttiytensä aikana vuodesta 2014 lähtien hän on moninkertaistanut omaisuutensa. Tilastojen mukaan hän on kasvattanut yli yhdeksäntoista (19) -kertaiseksi omaisuutensa tänä aikana. Hän on Euroopan rikkain valtionjohtaja. Omituista, että Euroopan rikkain valtionjohtaja johtaa Euroopan köyhintä valtiota Ukrainaa. Sanotaan, että yli 80 prosenttia ukrainalaisista elää tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella. Poroshenkolla on amerikkalaisten kannatus, joten on todennäköistä, että hän voittaa vaalit. Vladimir Zelenskij on koomikko. joka esiintyy säännöllisesti televisiossa. Hänen taustallaan on ilmeisesti oligarkki Igor Kolomoiskij, joka myös ilmeisesti rahoittaa hänen vaalejaan. Zelenskijlla on paljon tavallisia ihmisiä kannattajina. Hän esitti televisiossa mm. koomisen lähetyksen, jossa nykyinen presidentti Poroshenko haudataan. Loppusanoiksi arkun äärellä Zelenskij sanoo: "Lepää rauhassa! Parasta, mitä teit kansamme hyväksi oli, että kuolit". Silloin kun Poroshenko valittiin presidentiksi hän lupasi, että Ukraina nousee ensimmäiselle sijalle Euroopassa ja sodan Itäukrainassa hän lopettaa ihan välittömästi. Hän lupasi vielä, että Ukraina valloittaa avaruuden ja lähettää ukrainalaisia kosmonautteja avaruuteen. Mutta mitä olemme nähneet. Ukraina on Euroopan köyhin valtio ja sota Itäukrainassa jatkuu yhä. Kuolleita on 10 000 - 12 000 henkeä tässä sodassa. Ja avaruuteen ei ole vielä kukaan lentänyt Ukrainasta. Toisaalta Ukraina auttoi Pohjois-Koreaa kehittämään pitkänmatkan ohjuksensa, jotka yltävät nyt Yhdysvaltoihin asti.

Zelenskij hautaa Poroshenkon: "Lepää rauhassa! Parasta mitä teit kansamme hyväksi oli, että kuolit".

Nadja Savshenko aloitti presidenttikampanjansa vankilasta käsin. (Kuva kaappaus Ukrainan televisiosta kanavalta 112).

Vaaleihin valvojiksi valittiin natsipataljoona Azov. Tämä tietää sitä, että vaaleihin ei ole luottamista. Natsipataljoona Azov on kuuluisa julmuudestaan  varsinkin Ukrainan sisällissodan aikana Itäukrainassa. Lisäksi laadittiin laki, että ne kaksi ja puoli miljoonaa ukrainalaista, jotka käyvät töissä Venäjällä, eivät saa osallistua vaaleihin. Tämä on kaikkien demokratiasäännösten vastainen toimenpide. Tästä on tehty huomautus Euroopan tuomioistuimelle, mutta sieltä ei olla reagoitu mitenkään asiaan. Tietenkin on selvää, että itäukrainalaiset eivät saa osallistua vaaleihin. Hehän eivät ole ukrainalaisia. Venäläisillä ei ole omaa suosikkia näissä kisoissa.

Azov on natsipataljoona. Pataljoona on valittu vaalien valvojaksi.

Azovin tunnus on tehty hakarististä.

29.1.2019 Poroshenko ilmoitti ryhtyvänsä presidenttiehdokkaaksi vaaleissa. Poroshenko on myös uuden kirkon korkein henkilö.

Ukrainan televisiossa kanavalla News One suoritettiin puhelinkysely parisen päivää sitten: kenen toiveet ovat täyttyneet Maidanin jälkeen. Niiden, jotka kannattivat Maidanin ideaa (punainen väri) vai niiden, jotka tulivat valtaan (sininen väri). Tulos on aivan selvä. Kansan toive ei ole toteutunut.

ALKUVUODEN "KOHOKOHTIA"

Kuten kaikki tietävät Euroopan neuvosto, joka on perustettu 1949 on  Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sitä ei pidä sekoittaa EU:hun eli Euroopan unioniin. Euroopan neuvostoon on tähän saakka kuulunut  47 jäsenvaltiota ja sen päämaja on Strasbourgissa Ranskassa. Neuvoston yhtenä tarkoituksena on edistää jäsenmaidensa yhtenäisyyttä, suojella ihmisoikeuksia, sekä demokratiaa sekä parantaa elinolosuhteita ja edistää inhimillisiä arvoja. Siellä sijaitsee myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, johon voi vedota, jos muut keinot on käytetty. Nyt neuvostossa on alkanut tapahtua. Venäjä on eronnut Euroopan neuvostosta. Tämä on harvinaislaatuinen tapahtuma. Kaikki alkoi siitä, että Venäjältä poistettiin äänioikeus Krimin liityttyä Venäjään. Venäläiset edustajat kieltäytyivät tällöin enää käymästä neuvoston kokouksissa ja samalla lopetettiin jäsenmaksun maksaminen neuvostolle. Tämä tuottaa tietenkin taloudellisia tappioita Euroopan neuvostolle. Venäjä on ollut yksi suurimpia  jäsenmaksujen  maksajia ja maksanut vuosittain yli 30 miljoonaa euroa. Neuvosto vaatii nyt Venäjää maksamaan nuo jäsenmaksunsa. Venäjä katsoo, ettei se ole velvollinen maksamaan jäsenmaksuja, koska sillä ei ole äänivaltaa kokouksissa eivätkä sen jäsenet käy enää kokouksissa. Ensin otetaan äänioikeus pois, sitten tullaan kerjäämään rahaa. En ymmärrä tätä logiikkaa?

Euroopan neuvoston lipussa on 12 tähteä.  Usein käytetään tyyliteltyä Euroopan logoa, tyyliteltyä e-kirjainta erotuksena EU:n lipusta.

16. tammikuuta tänä vuonna (2019) Venäjän Duuma yksimielisesti päätti ihan virallisesti erota Euroopan neuvostosta. Näin ollen se ei enää tule maksamaan jäsenmaksujaan neuvostolle. Venäjä katsoi, että neuvostosta ei ole sille mitään hyötyä. Oikeastaan siitä on ollut pelkästään haittaa, koska äänestyksissä Venäjän ehdotukset aina yleensä kumottiin. Venäjä ei tarvitse neuvostoa mihinkään eikä oikeastaan koskaan ole tarvinnutkaan. Brexitin lisäksi nyt puhutaan yleisesti myös ruxitista. Venäjä on ollut ylivoimaisesti suurin jäsenmaa Euroopan neuvostossa. Euroopan neuvoston pääsihteeri norjalainen Thorbjorn Jagland kävi puhumassa Venäjällä ja yritti taivuttaa Venäjää muuttamaan päätöstään, mutta ei onnistunut. Nyt pelätään yleisesti, että Eurooppaan syntyy jälleen uusi jakolinja, koska monet jäsenmaista eivät ole tyytyväisiä Euroopan neuvostoon. Monet muutkin jäsenmaat voivat ottaa mallia Venäjästä ja erota Euroopan neuvostosta. Esimerkiksi Valko-Venäjä ei ole koskaan kuulunutkaan Euroopan neuvostoon.

Paljon on viimeaikoina Euroopassa keskusteltu Yhdysvaltojen yksipuolisesta eroamisesta  INF - sopimuksesta. Tämä on ilmiselvä vaaratekijä Euroopassa. Eurooppa ymmärsi heti vaaran, johon Yhdysvallat on sen asettanut. Jos Euroopassa on valtioita, jotka ovat valmiit ottamaan Yhdysvaltojen lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia, vaarantaa tämä koko Euroopan turvallisuuden. On aivan selvää, että Venäjä ei voi olla vastaamatta tähän. Tämä voi helposti nostaa sodan ainakin niitä vastaan, jotka ottavat ohjuksia vastaan, mutta on selvää, että Yhdysvallat yrityksistään huolimatta ei pysty olemaan vain sodan katsojaosapuoli mihin se koko ajan pyrkii. Euroopassa on jo valtioita, jotka ovat ottaneet vastaan ns. ohjuspuolustusjärjestelmän. Venäjä vastasi tähän kehittämällä aseita, joilla tämä järjestelmä tehtiin hyödyttömäksi. Näitä ovat mm. Avankard, Kinzhal ja Saatana 2 -ohjukset ja monet muut uudet aseet. Trump julisti heti "Tähtien sodan" alkaneen aivan kuin Ronald Reagan aikoinaan 1983. Tuolloin se oli bluffia, jolla Neuvostoliittoa petettiin. Tekniikka ja tiede ei ollut vielä kyllin kehittynyttä. Mutta kuinka on nyt? Haluaako Trump militarisoida avaruuden?

Kinzhal ohjus koneen alla. Ohjuksen nopeus on yli 10 kertaa äänen nopeus.

INF -sopimus on kahdenvälinen sopimus, joka tehtiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä vuonna 1987. Tämä ei siis koskenut muita valtioita. Näin ollen Esimerkiksi Kiina, Intia, Iran ja monet valtiot ovat kehittäneet näitä ohjuksia. Erityisesti Kiina on viimeaikoina kasvattanut ohjusarsenaaliaan ja modernisoinut voimakkaasti aseistustaan. Kiina perusti sotilastukikohdan Afrikkaan Djiboutiin, joten käytännössä se pystyy sulkemaan laivareitin Suezin kautta Euroopasta Aasiaan. Kapein kohta sijaitsee Bab el Mandebin (Kyynelten portti) kohdalla. Iran pystyy helposti sulkemaan kaiken liikenteen Persian lahdella. Kertauksen vuoksi kerrottakoon, että Yhdysvalloilla on yli 700 tukikohtaa ympäri maailmaa ja Venäjällä kaksi Syyriassa; lentotukikohta Hmeimimissä ja laivastotukikohta Tartusissa ja Kiinalla siis vain yksi.

Toisaalta Trump on tehnyt jo uuden ennätyksen. Rahoituskiistojen vuoksi Yhdysvaltojen hallinto on ollut kiinni jo ennätyksellisen kauan. Trump haluaa rakentaa Meksikon rajalle "Berliinin muurin", mutta ei ole saanut siihen hallinnolta rahaa. Nyt hallinnon ollessa kiinni työntekijöiltä loppuvat rahat, kun palkkoja ei makseta. Heille on jouduttu antamaan jopa ruoka-apua. Nyt maailmassa on kaksi valtiota, jotka rakentavat "Berliinin muureja"; Yhdysvallat Meksikon rajalle ja Israel palestiinalaisia vastaan Israeliin.

 Trumpin uusi "Berliinin muuri".

Vladivostokissa 12.9.2018 talousfoorumin kokouksessa Vladimir Putin ja Japanin Shinzo Abe sinuttelivat toisiaan. Putin teki yllättävän ehdotuksen, että Venäjä ja Japani tekisivät vihdoin rauhansopimuksen toisen maailmansodan jälkeen. Sittemmin Abe matkusti Yhdysvaltoihin ja tapasi Trumpin. Tämän jälkeen Putin ja Abe eivät ole enää sinutelleet toisiaan vaan teitittelivät. Rauhansopimusta ei ole syntynyt. Japanilainen valtuuskunta matkusti Moskovaan tammikuussa ja 14.1.2019 käytiin ensimmäinen kierros rauhanneuvotteluja. Japanilaisten vaatimus oli nyt, että rauhansopimukseen otettaisiin mukaan ns. Kuriilien saarten kiista. Nämä saaret ovat Iturup, Kunashiri, Schikotan ja Habomain saariryhmä. Nämä ovat saaria, jotka Neuvostoliitto valtasi Japanilta toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen pyydettyä Neuvostoliittoa liittymään tähän sotaan. Saarista oli päätetty jo Jaltan konferenssissa 1945, että ne liitetään Neuvostoliittoon.  Liittoutuneiden ja Japanin välisessä San Franciscon rauhansopimuksessa 1951 Japani luopui vaatimuksestaan näihin saariin. 22.1.2019 Putin ja Abe tapasivat jälleen toisensa Moskovassa. Tämä oli jo heidän 25. tapaamisensa. Rauhansopimusta ei syntynyt, mutta hämmästyttävää oli, että Putin ja Abe  jälleen sinuttelivat toisiaan. Ja on huomattava, että sinuttelu on japanilaisille aivan toista luokkaa, kuin meille eurooppalaisille. Se on soveliasta vain harvojen valittujen ihmisten kesken. Shinzo Abesta kerrotaan sellaista juttua, että hän isänsä Shintaro Aben haudalla vannoi virkakautensa aikana tekevänsä Venäjän ja Japanin välille rauhan. Hänen isänsä kouluttautui sodan aikana kamikaze lentäjäksi, mutta sota ehti loppua ennen kuin hän ehti täyttää tehtävänsä.

Shinzo Abe ja Vladimir Putin sinuttelivat toisiaan Moskovassa 22.1.2019.

Kiistellyt saaret Kuriilien eteläosassa.

Venäläiset ovat asuneet saarilla jo lähes 70 vuotta. Näistä suurin osa on syntynyt saarilla ja asunut koko ikänsä siellä. Jos saaria luovutetaan Japanille mihin he menevät? Yhdysvallat havittelee saarilta uusia tukikohtia itselleen heti Venäjän vierestä idässä. Nämä saaret sopivat erinomaisesti amerikkalaisille sotilastukikohdille. Venäjä ei halua sekoittaa näitä saaria rauhansopimuksen yhteyteen, kun taas Japani pitää tästä kiinni. Venäjän mielestä saarten omistus ja rauhansopimus ovat kaksi erillistä asiaa eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Sitten kun on tehty rauhansopimus voitaisiin keskustella saarten asemasta. Näin ollen rauhansopimusta ei ole koskaan syntynyt. Toisaalta Venäjä ja Japani eivät ole sodassa toisiaan vastaan vaan käyvät yhä kasvavaa kauppaa keskenään. Henkilökohtaisesti minusta asioiden yhdistäminen on Yhdysvaltojen keinotekoinen este rauhansopimuksen syntymiselle. Miksei yksinkertaisesti tehdä rauhansopimusta ja sitten ryhdytä neuvottelemaan saarista? Oikeastaan Japanilla ei ole mitään oikeutta saariin. Putinin on tarkoitus matkustaa Japaniin kesäkuussa tänä vuonna.

Ja sitten typerimpään juttuun, mitä olen pitkiin aikoihin kuullut. Eräs suomalainen vaikutusvaltainen idiootti on 17.12.2018 ehdottanut, että Suomi tarvitsee 100 uutta hävittäjää. Hän sanoo myös että "Yleisellä tasolla voin sanoa, että meidän lähtökohtamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana on se, että meidän täytyy puolustaa koko maata, ja ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita". Ei taida olla kovin realistinen tyyppi. Monitoimihävittäjä, joita Suomi on hankkimassa on periaatteessa hyökkäyksellinen ase eikä pysty puolustamaan kaikkia nykyaikaisia aseita vastaan. Tämä sama idiootti on kuitenkin liittämässä meitä hyvää vauhtia sotilasliitto Natoon erilaisilla sopimuksilla, jolloin meihin kohdistuisi lisää valtavia paineita. Sadalla hävittäjällä ei silloin paljoa leikitellä.

Paras puolustus Suomelle on olla ehdottoman liittoutumaton ja puolueeton  valtio ja näyttää se maailmalle. Suomen asema on semmoinen, että jos meillä on erilaisia sopimuksia Naton kanssa (esim. isäntämaasopimus) tai jatkuvasti osallistumme sotaharjoituksiin Naton kanssa olemme hyvin vaarallisessa tilanteessa. Venäjän toiseksi tärkein kaupunki Pietari on ihan rajamme takana ja tämä kohdistaa meihin valtavat paineet. Jos hankimme lisäksi sotilaskoneet, joilla on hyökkäyksellinen ominaisuus olisi tämä Suomelle hyvin tuhoisaa. On aivan selvää, että USA käyttäisi mielellään Suomen maaperää ja Suomen sotilaita USA:n ja Venäjän välisessä mahdollisessa sodassa. Tähän perustutuvat nämä lukemattomat erilaiset sotaharjoitukset Naton kanssa.

 Venäläinen S-400 on tällä hetkellä maailman paras ilmatorjuntaohjus.

Puolueettomuuden lisäksi tarvitsemme ennen kaikkea puolustuksellisia aseita. Näitä ovat esimerkiksi ilmatorjuntaohjukset. Taistelukoneet eivät torju erilaisia ohjuksia, joita ilman muuta käytettäisiin heti alusta alkaen. Mutta ilmatorjuntaohjukset tehoavat paitsi lentokoneisiin eli hävittäjiin, myös erilaisiin risteily- ja muihin ohjuksiin. Lisäksi ne ovat huomattavasti halvempia kuin hävittäjät. Todellisuudessa tarvitsisimme ehkä 20 hävittäjää ja kunnon ilmatorjuntakaluston. Nykyään paras ilmatorjuntakalusto on venäläinen S-300 tai vielä parempi S-400 ilmatorjuntaohjus. Hinta on vain murto-osa hävittäjien 10 miljardin hinnasta. Ja ilmapuolustus kattaisi helposti koko Suomen ilmatilan. Säästyneet rahat voitaisiin käyttää vaikka köyhien, sairaiden, työttömien ja vanhusten huoltamiseen.

Olen huomannut, että tämä sotahullu idiootti, jolla on näköjään valtavat oikeudet Suomessa on aikaisemminkin tehnyt salaisia päätöksiä, jotka ovat sittemmin tulleet ilmi. Näistä eivät edes Suomen hallitus tai presidentti ole tienneet mitään. Tämä on tehnyt Suomelle vahinkoa. Toivonkin hänelle pikaisia potkuja seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sitten eräitä faktoja, jos Suomelle aiotaan hankkia amerikkalaisia F-35 hävittäjiä. Ensinnäkin sen pitää selvitä venäläisestä uusimmasta hävittäjästä Suhoi SU-57 PAKFat T-50 -mallista ja muista uusista malleista. Sitten sen pitää selvitä uusimmasta venäläisestä ilmatorjuntaohjuksesta S-500, jonka ominaisuuksista ei juuri ole tietoja. Mutta tämä tuntuu melko mahdottomalta, kun seuraa amerikkalaisten suunnittelijoiden faktatietoja F-35 -hävittäjästä. Arvostelijoiden mukaan kone on pienikokoinen eikä oikein missään hyvä. Kone on panssaroimaton, sillä on pieni aselasti, heikko liikehtimiskyky, se on hidas ja lentomatka ilman lisätankkeja lyhyt. Kone on yksimoottorinen. Kone ei pysty kantamaan kuin kaksi ohjusta rungon sisällä. Ulkopuolella olevat ohjukset paljastaisivat koneen helpommin. Kone ei pysty lentämään yliääninopeudella ilman jälkipoltinta. Moottorin käyttö on rajoitettu ylikuumenemisen takia. Koneen rungosta on löydetty halkeamia ja ennenaikaista väsymistä. Koneen ohjelmisto on usein täysin sekaisin, koska siihen on ahdettu liian paljon ominaisuuksia. DOT&E 2015 -raportin mukaan jokaista 100 korjattua vikaa kohden on löytynyt 105 uutta ongelmaa. Monet suunnittelijat pitävät  konetta katastrofina. Lisäksi kone on ylivoimaisesti kaikkein kallein ja myös huolto- ja päivitysominaisuuksiltaan kallis. Syyrian ilmatorjunta ampui alas yhden israelilaisen F-35 -koneen viime vuonna . Näitäkö Suomi haluaa 100 kappaletta?

F-35 on monien asiantuntijoiden mielestä maailman kallein lentävä romuläjä.

MITÄ ODOTAN TÄLTÄ VUODELTA?

Kun vuosi vaihtuu toivotaan aina parempaa uutta vuotta, kuin mennyt vuosi oli. Ajattelin itsekin pohdiskella miten jo alkanut vuosi voisi olla parempi kuin mennyt vuosi. En kuitenkaan puutu henkilökohtaisiin toiveisiini muuten kuin toivomalla, että minulla olisi enemmän aikaa tehdä kaikkea sitä, mitä haluan. Nyt tuntuu siltä, kuin minulla olisi aivan liian vähän aikaa. Usein joudun valvomaan myöhään yöhön 2:een tai 3:een, että saan tehtyä edes osan siitä mitä haluaisin tehdä. Tässä ja nyt ajattelin kirjoitella ja pohdiskella siitä, miten minun mielestäni maailmalla voisi mennä paremmin, kuin menneenä vuotena? Mitä hyvää voisi tapahtua tänä tulevana vuotena? Tosin on selvää, että läheskään kaikki toiveeni eivät toteudu. Ovat sen verran utopistisia. Toisaalta jotkut toiveeni voivat toteutua pidemmällä aikataululla vuosien varrella. Lisäksi toiveitani on niin runsas määrä, että kaikkea en voi tässä käydä läpi. Osa toiveistani voi pohjautua vääriin tietoihin, joten on selvää, että jos minulla olisi mahdollista tietää asioista enemmän en ehkä toivoisi kyseistä asiaa.

Mutta aloitetaanpa suurimmasta toiveestani. Toivon, että Yhdysvallat ymmärtäisi vihdoin palata omalle alueelleen. Tämä merkitsisi sitä, että kaikki Yhdysvaltain joukot ja laivasto-osaston palaisivat Yhdysvaltojen aluevesille. Tämä merkitsisi sitä, että sen kaikki yli 700 Yhdysvaltojen tukikohtaa maailmalla lopetettaisiin. Tämä merkitsisi sitä, että tukikohdat Okinawalta alkaen, Euroopasta ja muualta maailmasta lopetettaisiin ja joukot vedettäisiin Yhdysvaltoihin. Tämä merkitsisi sitä, että Euroopan miehitys vuodesta 1945 lähtien lopetettaisiin vihdoin ja Euroopasta poistettaisiin kaikki Yhdysvaltojen ydinaseet Alankomaista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta ja Turkista. Myös tukikohdat Puolasta, Tsekeistä ja Romaniasta poistettaisiin. Tämä merkitsisi myös sitä, että kaikki Yhdysvaltojen laivasto-osastot Kiinan läheisyydestä, Pohjois-Korean läheisyydestä, Välimereltä, Mustalta mereltä, Itämereltä, Pohjoiselta jäämereltä kotiutettaisiin. Myös sukellusveneet missä lienevätkään kotiutettaisiin.

Yhdysvaltojen ydinaseet Euroopassa.

Tehtävä ei ole helppo eikä varmaan ehtisi tapahtua yhden vuoden aikana. Mutta tuloksena olisi turvallisempi ja rauhallisempi maailma. Eurooppa saisi rauhan. Kiinan vesillä ja Koreassa rauhoittuisi. Hankalampaa olisi Irakin ja Afganistanin kaltaisissa valtioissa. Yhdysvallathan on sytyttänyt sodat niissä. Ehkä kansainvälisesti pystyttäisiin hoitamaan asia. Mutta tällainen Yhdysvaltojen hegemonia ja vallan määrääminen maailmassa loppuisi ja Yhdysvaltalaisen  niin sanotun "demokratian" tyrkyttäminen ja ennen kaikkea väkivaltainen pakottaminen ainoaksi oikeaksi tavaksi elää loppuisi. Myös taloudellinen riisto erilaisten sotien tai väkivallan avulla loppuisi. Yhdysvallat ei voi olla maailman poliisi! Yhdysvaltojen hegemonia on häviämässä. Prosessi on jo käynnissä, mutta turhan hitaasti. Minä toivon, että se tapahtuisi nopeasti ja toivottavasti rauhanomaisesti, mutta jos ei muuten niin vaikka väkisin.

Toisena toiveenani on, että Venäjä ja Kiina lähentyisivät ja muodostaisivat samanlaisen sotilasliiton, kuin Nato on lännessä. Tähän liittoon voisivat liittyä myös läheiset valtiot kuten Valko-Venäjä, Armenia, Kazakstan, Kirgisia ja Pohjois-Korea. Myöhemmin myös Tadzikistan, Iran, Serbia ja Intia, Etelä-Amerikassa Kuuba, Nicaragua ja Venezuela. Jos näihin valtioihin asennettaisiin keskimatkan ohjuksia matka Washingtoniin olisi lyhyt ja varoitusajat minimaaliset. Tällainen liitto tasapainottaisi maailmaa ja vähentäisi Naton valtaa. Natosta sanotaan, että se on puolustusliitto, mutta näinhän ei todellisuudessa ole. Nato ei ole puolustusliitto. Natolla on hyökkäävä ominaisuus, jota se on käyttänyt jatkuvasti koko olemassaolonsa aikana ja varsinkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jugoslavia oli ensimmäisiä kohteita, mutta sen jälkeen Irak, Afganistan, Libya ja Syyria ovat olleet Naton kohteita. Minkälaiseksi maailma on muuttunut sen jälkeen? Naton poliittista uhkakuvaa on käytetty myös Ukrainassa ja Georgiassa. Tähän pitäisi saada vastapaino, jolloin maailma rauhoittuisi ja Naton into sekaantua väkivaltaisesti maailman asioihin vähenisi.

Venäjällä ja Kiinalla on yhä lähenevää sotilaallista yhteistyötä. Usein Kiina on ostanut venäläistä aseistusta ja parantanut sitä. Mainittakoon vaikkapa taisteluhävittäjät ja panssarivaunut. Usein kiinalaiset hävittäjät ovat melko läheisiä kopioita venäläisistä hävittäjistä ja panssarivaunut paranneltuja versioita venäläisistä panssarivaunuista. Panssareita on vahvistettu, moottoreiden tehoa on lisätty ja tykkien kokoa kasvatettu. Kiinalaisissa omissa hävittäjissä on usein venäläiset moottorit. Venäjä kehittelee parhaillaan uusia hävittäjämoottoreita, jotka ovat entistä modernimpia  ja tehokkaampia. Venäjällä ja Kiinalla on läheistä yhteistyötä paitsi sotilaallisesti myös mm. avaruusalalla ja kiinalaiset ovat saaneet apua kehittäessään avaruusrakettejaan. Kuten viime vuonna saimme havaita venäläinen aseistus on maailman parasta, jollaista ei ole muualla maailmassa.  Mutta myös Kiina kehittelee omaa aseistustaan ja sanotaan, että viidennen polven kiinalaiset häivehävittäjät ovat maailman parhaita. Mutta samaa sanotaan myös uusista venäläisistä hävittäjistä. Kiinalainen elektroniikka on voimakkaasti kehittymässä ja maailman etuluokkaa. Amerikkalaiset F-22 ja F-35 ovat monien mielestä täysiä susia, joiden  laitteistoja ei olla saatu toimimaan, kuten on suunniteltu. Ne ovat maailman kalleimpia vehkeitä ja monien mielestä hukkaan heitettyä rahaa. Ylimainostettua romurautaa, jota halutaan myydä kalliilla hinnalla. Tai sitten niitä täytyy kehitellä edelleen kalliilla hinnalla.

 Amerikkalainen F-35 on monien mielestä täysi susi.

Venäläinen Suhoi Pak-FA/T-50

Kiinalainen Chengdu J-20.

Moni ei tiedä, että häivehävittäjien häiveominaisuus on keksitty aikoinaan Neuvostoliitossa jo 1960 luvulla. Tekniikka perustuu neuvostoliittolaisen eli siis venäläisen suunnittelijan Pjotr Jakovlevitsh Ufimtsevin (Петр Яковлевич Уфимцев)  teorioihin. Hänen kirjansa julkaistiin aikoinaan Neuvostoliitossa ja CIA käänsi sen englanniksi. Sitten mm. Locheed ryhtyi rakentamaan näitä teorioita hyväksikäyttäen koneita. Neuvostoliitto ei ottanut käyttöönsä näitä teorioita, koska he kehittivät myös keinot havaita tutkillaan nämä koneet. Jugoslavian sodan aikana serbialaiset pudottivat yhden F-117 koneen maaliskuun 27. päivänä 1999 Belgradin luoteispuolella. Tätä amerikkalaiset olivat pitäneet mahdottomana. Sittemmin ilmatorjunta on kehittynyt huimasti.

Neuvostoliittolainen Pjotr Jakovlevitsh Ufimtsev keksi häiveominaisuudet 1960 luvulla.

Yhdysvalloilla on maailman suurin sotilasbudjetti yli 700 miljardia dollaria. Mutta tämä ei ole koko totuus. Kiinalla on maailman suurin armeija ja Kiina on viime aikoina kasvattanut voimakkaasti sotilasbudjettiaan. Uudenaikaisten aseiden kehittely on kasvanut voimakkaasti. Venäjällä on hyvin uudenaikaista aseistusta ja maailman modernein ja suurin ydinaseistus. Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei sillä ole vastauksia näille Venäjän uusille aseille. Parin viimevuoden aikana Venäjä on laskenut sotilasbudjettiaan, mutta on otettava huomioon, että Yhdysvalloilla on palkka-armeija ja aseiden valmistus on siellä todella kallista kun taas Venäjällä ja Kiinassa ei ole palkka-armeijaa ja aseiden, kuten muidenkin tuotteiden valmistus on niissä halvempaa ja varsinkin Kiinassa. Venäjä ja Kiina ovat järjestäneet säännöllisesti liittolaisineen yhteisiä sotaharjoituksia. Tämä tasoittaa tietä ja Venäjän ja Kiinan sotilasliitto olisi molemmille edullista ja antaisi maailmalle vakaammat olot. 

 Avangard on hypersoninen ohjus, jota Yhdysvallat ei pysty torjumaan.

Kokeissa Avangard on onnistunut erinomaisesti, ohjaus toiminut moitteettomasti ja osumatarkkuus on ollut loistava.

Saatana 2 on mannertenvälinen ohjus, joka pystyy tuhoamaan Texasin kokoisen alueen.

Kolmas toiveeni on sotilasliitto Naton lopettaminen. Sanotaan, että aika on ajanut sen ohi. Yhdysvaltojen ja Trumpin viimeaikaiset toimet ovat antaneet aihetta miettiä onko liitolla enää sitä merkitystä, joka sillä oli Varsovan liiton aikana. Yhdysvaltojen sanottua INF-sopimuksen irti on tämä asettanut Euroopan liittolaiset vaaralle alttiiksi. Yhdysvallat on ikään kuin työntänyt sen liittolaiset sodan eturintamaan päästäkseen itse sodanuhasta irti. Tällaisten ohjusten lentoaika Euroopasta Venäjälle tai päin vastoin on 3-7 minuuttia (Suomeen vielä lyhyempi). Hypersonisten mannertenvälisten ohjusten lentoaika Venäjältä USA:han on n. 12 minuuttia. Tässä ei olla kysytty liittolaisten mielipidettä ja on aivan selvää, että nämä eivät pidä uhreiksi joutumisesta. Tämä on aiheuttanut Natossa erimielisyyttä ja hajaannusta. Erimielisyydet Turkin kanssa voisi olla se hajoamisen alku. Toisaalta Trump itse on ilmoittanut, ettei hän halua olla Naton maksumies, vaan jäsenten olisi nostettava jäsenmaksujaan. Tätä on tapahtunut, mutta hyvin vastentahtoisesti. Yksi Naton tärkeimpiä funktioita on ollut amerikkalaisten aseiden osto, jossa yhdysvaltalaiset asetehtaat ovat tienanneet miljardeja. Nykyään myös eurooppalaiset itse valmistavat paljon aseita, joten tulevaisuudessa amerikkalaisten aseiden kysyntä tulee vähenemään Naton osalta. Yksinkertaisesti Trump voisi vain ilmoittaa eroavansa Natosta, koska se ei enää kannata ja sillä siisti. Britannia voisi olla se toinen eroaja, koska Natolla ei ole sille juuri merkitystä. Eurooppalainen Tynkänato olisi suhteellisen avuton vaikka kehittelisikin yhteistä armeijaa. Kaikenlisäksi se on vielä ristiriitainen. Katson, että sillä ei olisi edellytyksiä vakaviin toimiin. Tästä voisi alkaa rauhaisampi maailma.

Neljäs uuden vuoden toiveeni koskee Suomeakin. Toivon EU:n hajoamista tai ainakin sen keskittyneen määräysvallan voimakasta vähenemistä. Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin juuri omista arvoistaan, Kuten Niinistö sanoi puheessaan. EU on sisäisesti heikko ja hyvin eripurainen.  Liian voimakkaat määräykset ja jäsenten sitominen niihin aiheuttavat monelle jäsenvaltiolle ja sen kansalaisille hankaluuksia. Pienenä kevyenä esimerkkinä vaikkapa kesäaikojen ja talviaikojen yhtämittainen siirtely. Asia tiedetään ihmisille vahingolliseksi, mutta talouden ja rahamaailman vallan takia siihen ei ryhdytä. Jäsenillä pitäisi olla oikeus itse määrätä noudattaako kesäaikoja tai talviaikoja. Suomella pitäisi olla kanttia yksinkertaisesti ilmoittaa, että emme enää siirtele kelloja sinne sun tänne ja sillä selvä! Tehkää mitä haluatte! Tämä oli vain pieni esimerkki. EU:n liian voimakas puuttuminen jäsentensä sisäisiin asioihin hankaloittaa esimerkiksi juuri Suomen toimintaa. Erilaisten sanktioiden määrääminen pitäisi olla jokaisen jäsenvaltion sisäinen asia. Eräille jäsenvaltioille niistä ei ole ollut mitään hankaluuksia, mutta esimerkiksi Suomelle niistä on aiheutunut taloudellisia tappioita, joita mitenkään ei ole kompensoitu.

Seuraava toiveeni koskeekin Suomea ja on kaksiosainen. Eräät piirit Suomessa ovat ryhtyneet sitouttamaan salaisesti Suomea sotilasliitto Natoon ja tämä vastoin suomalaisten enemmistön tahtoa. Tämä pitäisi ehdottomasti olla kiellettyä ja rangaistava teko. Tämä on hyvin vaarallista Suomen turvallisuudelle. Enemmistö suomalaisista ei halua liittyä Natoon (75 prosenttia). Toivon todella, että Suomi olisi ehdottoman puolueeton valtio. Sijaintimme maailmankartalla on semmoinen, että kaikenlaisten liittojen tekeminen sotilasliitto Naton kanssa on hyvin vaarallista Suomelle. Naton ilmiselvä pääkohde on Venäjä, mutta Venäjän toiseksi suurin kaupunki Pietari, jota venäläiset sanovat Venäjän toiseksi pääkaupungikseen sijaitsee aivan Suomen rajan lähellä, joten on ilmiselvää, että Suomeen kohdistuu automaattisesti suuria paineita, jos olemme Naton ns. "rauhankumppani" ja meillä on erilaisia "isäntämaasopimuksia" ja muita salaisia sopimuksia ja loputon määrä sotaharjoituksia Naton kanssa. On turha luulo, että nämä eivät jää Venäjältä huomaamatta. On ilmiselvää, että Venäjä varautuu erilaisiin skenaarioihin ja kohdistaa Suomea kohtaan vastatoimia. Ja toistan vielä; tämä on Suomelle hyvin vaarallista!  Vielä pahempi, jos olisimme Naton varsinainen jäsen. Jos Suomi olisi ehdottoman puolueeton näin ei olisi.

Näin ollen toinen toiveeni  onkin, että Suomi julistautuu ehdottoman puolueettomaksi valtioksi, sanoo kaikki sopimuksensa Naton kanssa irti ja lopettaa loputtomat sotaharjoitukset Naton kanssa. Myös kaikkinainen yhteistyö Naton kanssa ja vieraiden joukkojen poistaminen Suomen alueelta kuuluu puolueettomuuspolitiikkaan. Loisimme hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihimme Ruotsiin, Norjaan, Venäjään ja Viroon. Tämä perustuisi täydelliselle puolueettomuudelle ilman minkäänlaisia puolustussopimuksia. Tämä vähentäisi ilmiömäisellä tavalla maatamme kohdistuvia uhkia ja vähentäisi puolustusvoimien paineita. Asevelvollisuus voisi muodostua vapaaehtoiseksi ja aseistamiseen voitaisiin osoittaa huomattava määrä vähemmän varoja. Meidän ei tarvitsisi hankkia neljä 105 metristä korvettia 1.2 miljardilla eurolla eikä 64 hävittäjää 7 - 10 miljardilla. Tuskin tuo 10 miljardiakaan riittää, todennäköisempi summa tulisi kaikkiaan olemaan lähempänä 20 miljardia. Hävittäjät ovat hyökkäysase eikä Suomi tarvitse hyökkäysaseita vaan puolustusaseita, joten meille riittää korkeintaan 20 hävittäjää ja ilmatorjuntaohjuksia, jotka ovat puolustuksellinen asejärjestelmä. Tämä tulisi maksamaan alle viidesosan, kuin nyt suunnitelmissa olevat järjestelmät. Lisäksi hävittäjien torjuntakyky on mitätöntä ohjuksia vastaan, kun taas ilmatorjuntaohjusten kyky on huomattava esimerkiksi ohjuksia, risteilyohjuksia tai vieraita hävittäjiä vastaan.

Suomen asema maailmankartalla on sikäli edullinen, että erilaisten liittojen ja valtioiden väliset mielipiteet risteävät maamme kohdalla, joten voisimme käyttää sijaintiamme hyväksemme ja vähentää meihin kohdistuvia riskejä. Eikä tämä koskisi pelkästään omaa maatamme, vaan voisi olla kansainvälistä. Tähän tarvitaan järkeä, diplomatiaa ja hyviä suhteita jokaiseen suuntaan. Voisimme toimia välittäjinä erilaisten osapuolten välillä. Puolueettomuus voisi olla askel kohti hyvinvointia, koska  esimerkiksi aseistuksemme muodostuisi pelkästään puolustuksellisista aseista. Meillä riittäisi rahaa myös köyhille, huono-osaisille ja työttömille. Elintasomme kohoaisi eikä olisi enää tarvetta loputtomille leipäjonoille. Tämä vaatii erikoisia päättäjiä, joita valitettavasti maassamme ei tällä hetkellä ole. Tämä vaatii ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, jota valitettavasti maassamme ei ole tai on hyvin, hyvin vähän.

On selvää, että toiveeni tulevalle vuodelle tai pitemmäksikin aikaa ovat hyvin epätavanomaisia. Ja on selvää, etten usko niistä monenkaan toteutuvan ainakaan lähiaikoina. Ja on ihan selvää, että monet eivät ole samaa mieltä kanssani. Monet vastustavat jyrkästi esittämiäni asioita. Mutta ne ovatkin minun toiveitani enkä vaadi, että kaikki ovat samaa mieltä kanssani. Jotkut niistä toteutuvatkin toivottavasti ainakin joskus, mutta näen niissä ilmiselviä huomattavia etuja maailman ja Suomenkin tulevaisuuteen nähden. Maailman turvattomuus  erilaisten konfliktien takia on vain lisääntynyt. Epätasa-arvo maailmassa ja Suomessa vain kasvaa, huonovointisuus lisääntyy, väkiluku Suomessakin vähenee. Osaan näistä voisi ilmiselvästi vaikuttaa. Tahtoa vain puuttuu.

SE MENI JO

Se meni jo vuosi 2018.  Kun vuosi vaihtuu paitsi, että mietitään tulevaa vuotta ja toivotaan siitä parempaa myös muistellaan mitä menneenä vuotena tapahtui. Vuosi 2018 oli aika tapahtumarikas ja monipuolinen. Ajattelin kirjoittaa omasta mielestäni menneen vuoden 2018   joistakin tärkeistä tapahtumista. On hyvin vaikea valita mistä aloittaa.  En aio suinkaan käsitellä menneen vuoden kaikkia asioita vaan aion ottaa esille ne asiat, jotka minun mielestäni olivat suhteellisen tärkeitä. Tämä merkitsee tietenkin sitä, että monien mielestä tärkeimpiäkin asioita olisi voinut ottaa esille. Tämä on kuitenkin minun mielipiteeni eikä tarkoitukseni suinkaan ole asettaa niitä monien mielestä oikeaan toisenlaiseen tärkeysjärjestykseen. Ajattelin aloittaa kansainvälisistä asioista ja sen jälkeen Suomen tapahtumista. 

Ensimmäisenä tulee mieleen tärkeimpänä kansainvälisenä tapahtumana vuonna 2018, johon Suomikin ihmeellisesti pääsi mukaan oli Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja USA:n presidentin Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018. Tämä on toistaiseksi ainoa kerta, jolloin nämä kaksi suurvaltojen johtajaa tapasivat toisensa ihan virallisissa merkeissä. Epävirallisesti he ovat kohdanneet muutaman kerran ohimennen ja vaihtaneet sanan jos toisenkin keskenään, mutta toista virallista tapaamista ei ole tapahtunut vaikka sitä on odotettu kovastikin koko maailmassa. Käsitykseni asiasta on se, että Putin vei Trumpia Helsingissä oikein kunnolla ja tämä ei ole uskaltanut kohdata enää Putinia sen jälkeen kahden kesken. Pupu meni niin sanoakseni pöksyyn. Sen verran Trump sai tapauksen vuoksi turpiinsa kotimaassaan ja ulkomailla, ettei enää uskalla kohdata Putinia kahden kesken. Putin on ilmaissut avoimesti halukkuutensa uuteen tapaamiseen milloin tahansa. Monet sanovat, että Putinilla on sympatioita Trumpia kohtaan, mutta Trump pelkää, että hän saa uudelleen turpiinsa.

Jo edellisenä vuonna Trump oli tavannut Kiinan johtajan Xi Jinpingin, mutta tämä ei herättänyt mitään erityistä huomiota. Tästä huolimatta alkoi kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä viime vuonna siis 2018. Sen sijaan suurta huomiota sai Trumpin tapaaminen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Unin kanssa Singaporessa 12.7.2018.  Kaikista diplomaattisista lemmensanoista huolimatta Yhdysvallat ei höllentänyt sanktioita Pohjois-Koreaa vastaan ja näyttää siltä, että Pohjois-Korea jatkaa ydinaseidensa kehittelyä entiseen tapaan. Ainoa hyöty näyttäisi tapaamisesta olevan aggressiivisen sanasodan loppuminen, joka itse asiassa sai välillä koomillisiakin piirteitä. Ainakin minua välillä nauratti Trumpin puolelta käyty mediamiekankalistelu.

Urheilun alueella vuonna 2018 kiinnitti huomiotani lähinnä kaksi tapahtumaa. Ensimmäinen oli tietenkin XXIII talviolympialaiset 8. - 25. helmikuuta 2018 Etelä-Korean Pyeongchangissa. Tapahtumassa oli erikoista se, että siihen osallistui myös Pohjois-korea ja vieläpä yhteisellä joukkueella Etelä-Korean kanssa. Toinen oli dopingsota Venäjää vastaan. Venäjä ei voinut urheilla omalla joukkueellaan oman lipun alla vaan venäläiset urheilijat joutuivat kilpailemaan yksityisinä osanottajina. Tämä merkitsi monien venäläisten huippu-urheilijoiden poisjäämistä kisoista. Tämä merkitsee myös kisojen politisoitumista. Kansainväliset urheilukilpailut ovat jo pitkään olleet poliittisia ja varsinkin olympialaiset. Norja sai eniten mitaleja, mutta kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota siihen miten monta tonnia astmalääkkeitä Norja raahasi kisoihin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuolla tasolla yksikään urheilija ei pärjää ilman mitään kemiallisia apuvälineitä. Kysymys on vain siitä, miten ne määritellään.

Toinen urheilutapahtuma oli tietenkin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut, jotka pidettiin Venäjällä 14.6. - 15.7.2018. Tässäkään ei vältytty politiikalta. Britanniassa keksittiin tapaus Skripalien myrkyttäminen  4.3.2018, jossa Venäjän entinen vakoilija Sergei Skripal ja hänen Julia tyttärensä ilmeisesti yritettiin myrkyttää. Tästä syytettiin tietenkin Venäjää ja ilman mitään todisteita. Ilman mitään tutkimuksia julistettiin, että "highly likely" Venäjä on syyllinen. Yhtenä syynä yritettiin estää jalkapallokisojen järjestäminen Venäjällä. Mutta tässä ei onnistuttu vaan kisat menivät erinomaisesti ja katsojamäärät olivat ennenäkemättömät. Britit esittivät yli 30 erilaista versiota Skripalien myrkyttämisestä, joista mikään ei ole oikein uskottava. Yhä edelleenkään mitään vakuuttavia todisteita ei olla pystytty esittämään Venäjän syyllisyydestä myrkyttämiseen. Oma arvioni on, että jokin brittiläinen salaisen poliisin organisaatiosta on myrkytyksen takana. Lähellä olevassa Porton Downin tehtaassa valmistetaan kemiallisia aseita. Politiikka on astunut urheilun näyttämölle ja jatkuu varmasti hamaan tulevaisuuteen.

 Venäjän jalkapallokisat 2018 oli kaikkien aikojen suurin yleisömenestys.

Mennäänpä sitten takaisin maailmanpolitiikkaan. Maailmaa on eniten pettänyt Yhdysvaltojen presidentti Trump. Hän on sanonut enemmän sopimuksia yksipuolisesti irti, kuin yksikään toinen maailman johtaja ja tätä samaa linjaa hän jatkoi vuonna 2018. Ensinnäkään hän ei pitänyt yhtäkään lupausta, minkä antoi Helsingissä presidentti Putinille. Aikaisemmin hän oli jo sanonut Pariisin ilmastosopimuksen ja monia muita sopimuksia irti. Tänä vuonna kuuluisin on vissiin INF sopimuksen irtisanominen. Tämä asettaa Euroopan vaaraan. Toinen suuri sopimuksen irtisanominen oli Iranin sopimuksen irtisanominen ja sanktiot Iranille ja niille valtioille, jotka eivät sano sopimusta Iranin kanssa irti. Tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin miksi Pohjois-Koreankaan ei kannata luottaa Trumpin "sopimuksiin". Se mitä Trump sanoo voi äkkiä kääntyä 180 astetta vastakkaiseen suuntaan ja kaikki ilman mitään järkeviä selityksiä.

Trumpilla Yhdysvalloissa ei ole ollut helppoa. Voidaan sanoa, että kansa ja valtiovalta on jakaantunut kahtia Trumpin kannattajiin ja vastustajiin ja vuonna 2018 tämä jako vain syveni. Voidaan puhua melkein jo sisällissodasta. Trumpilla on vaikea saada päätöksiään missään instanssissa läpi ja kaikki takkuilee ja Trumpin toiminta oli tempoilevaa. Hän on sanonut koko hallintonsa ainakin kerran jo irti poikkeuksena lähimmät sukulaiset. Yhdysvalloissa kasvoi myös "me too" kampanja, joka levisi myös tänne Eurooppaan ja Suomeen asti. Trump maksoi ainakin kahdelle naiselle ruhtinaallisesti vaitiolosta. Erilaisia miehiä vedettiin oikeuteen ja syytettiin seksuaalisista ahdisteluista meillä Suomessa asti. Tämä hysteria aiheuttaa sen, että kohta mennään siihen, että kukaan mies ei uskalla ottaa minkäänlaista kontaktia naisiin pelosta joutua oikeuteen. Ja ilmiselvä pelko on myös se, että joku syyttää syyttömiäkin kostosta tai korvausten toivossa. Onneksi tämä ilmiö ei ole levinnyt maailmalle tämän pitemmälle.

Tositapaus Yhdysvalloista, jonka monet varmaan tuntevat. Jätän kuitenkin nimet varmuuden vuoksi mainitsematta. Eräässä Yhdysvaltalaisessa yliopistossa opiskeli nuori kaunis tyttö. Professori, joka piti luentoja katseli aina luennoillaan tätä tyttöä. Lopulta tyttö haastoi professori oikeuteen. Oikeus määräsi professorilta ruhtinaalliset korvaukset tytölle. Siitä lähtien professori ei enää vilkaissutkaan tyttöä vaan luennoillaan katseli kattoon tai muualle. Tyttö tunsi jääneensä paitsioon ja hänen arvosanansa rupesivat laskemaan. Tyttö haastoi professorin uudelleen oikeuteen siitä, että tämä ei kiinnittänyt häneen enää mitään huomiota. Lopputulosta en valitettavasti muista. Mutta vastaavan tapauksen Venäjältä muistan. Kaunis venäläinen nuori tyttö kävi yliopiston luennoilla. Professori aina luennoidessaan kiinnitti tyttöön tietenkin huomiota. Lopulta tyttö kutsui professori kahville. He menivät yhdessä läheiseen kahvilaan ja heillä oli hauska jutella. Sitten professori mainitsi, että hän on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Siihen hetkeen loppui tytön ja professorin tapaamiset. Mitään oikeusjuttuja ei syntynyt. Itse ajattelin usein viime kesänä mihin kaikkeen tämä voi johtaa. Kuten kaikki muistanevat viime kesä oli Suomessa ja Euroopassa varsin lämmin ja helteinen. Tytöt pukeutuivat varsiin vähiin ja keveisiin vaatteisiin, joihin kuului hyvin lyhyet minimekot. Nuorena ja viriilinä miehenä kiinnitin tietenkin tähän huomiota. Mitä voisi tapahtua, jos katseeni hajamielisyydessään eksyisi jossain kahvilassa tai nurmikolla tyttöjen hameen alle ja viipyilisi siellä tytön mielestä liian kauan? Haastettaisiinko minut oikeuteen seksuaalisesta ahdistelusta?

Mutta mennäänpä Eurooppaan. Suurin puheenaihe on ollut tietenkin Brexit eli Britannian ero EU:sta. Paitsi, että tämä sekoittaa EU:n toimintaa se jakaa brittiläiset jyrkästi kahtia. Koko viime vuosi Britanniassa kansa, valtiovalta ja pääministeri taistelivat ongelman kanssa. Monet puhuvat, että Skripalien myrkytysyritykselle toinen syy oli juuri kiinnittää ihmisten huomiota pois brexitistä. Ihmeellinen sattuma, että juuri Yhdysvallat ja Britannia ovat voimakkaasti jakaantuneet kahtia. Tämä ilman muuta heikentää niiden poliittista toimintaa. Kas kun kukaan ei ole keksinyt syyttää Venäjää näiden valtioiden sisäisistä kahinoinnista ja kahtiajaoista.

EU:ssa vuosi 2018 oli varsin sekava. Saksassa Angela Merkelin vaikeudet ja Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin vaikeudet ja loppuvuoden mielenosoitukset aiheuttivat hajaannusta koko Unionissa. Italian taloudelliset vaikeudet ja poliittiset erimielisyydet Unkarin. Romanian ja Puolan kanssa aiheuttivat jopa mahdollisuuden poistaa niiden äänioikeus EU:ssa. Yhdysvaltojen toiminta talouspakotteineen aiheutti lisää hajaannusta. Suurin osa EU:n jäsenistä kuuluu sotilasliitto Natoon ja Trumpin vaatimukset nostaa muiden sotilaskorvauksia aiheutti EU:ssa ajatuksen perustaa oma puolustusjärjestelmä. Natossa pohdittiin usein onko mitään järkeä esimerkiksi puolustaa pieniä valtioita, kuten Baltian maita, jos uhkakuva voi olla maailmanpalo. Yleisesti puhuttiin jopa Naton hajottamisesta. Aika on mennyt sen ohi. Trumpin INF -sopimuksen irtisanominen asettaa Euroopan suureen vaaraan, jos Euroopasta löytyy valtioita, jotka ottavat vastaan Yhdysvaltojen aseita. Näitä voivat olla esimerkiksi Puola ja Baltian maat.

Suuressa naapurimaassamme Venäjällä pidettiin presidentinvaalit 18.3.2018. Kuten kaikki olettivatkin Putin voitti ja sai ennätysmäärän äänistä peräti 76 prosenttia. Putin on ahkeraan tavannut Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä vuoden 2018 aikana ja heillä näyttäisi olevan erinomaiset välit keskenään. Kiina oli Venäjän suurin kauppakumppani vuoden 2018 aikana ja Venäjällä ja Kiinalla on lukuisia yhteisiä projekteja monella niin taloudessa kuin sotilaallisella alueella. Sen lisäksi Venäjä ja Kiina kuuluvat lukuisiin erilaisiin liittoihin, jotka ovat kokoontuneet vuoden 2018 aikana. Mainittakoon vain BRICS ja Sanghain yhteistyöjärjestö. Näyttää siltä, että viime vuonna Venäjän ja yhdysvaltojen välit olivat kaikkien aikojen kylmimmät, kun taas sen sijaan Venäjän ja Kiinan välit ovat kaikkien aikojen lämpimimmät.

 Xi Jinping ja Putin syövät blinejä.

Viime vuonna Venäjä sai valmiiksi myös Krimin sillan, joka on Euroopan pisin. Tätä ei lännessä oikein koskaan oltu uskottu. Ukrainassa nousi heti häly, että silta täytyy räjäyttää tai tuhota ohjuksilla. Tämä aiheutti Venäjällä tietenkin tiettyjä toimenpiteitä, joista olen jo viimekirjoituksessani kirjoittanutkin. Uhkakuva on sen verran mahdollinen, että Venäjä loi määrätyn protokollan, jonka mukaan siltaa lähestytään. Ukrainassa järjestetään tänä vuonna presidentin vaalit. Presidentti Petro Poroshenkon kannatus on kuitenkin sen verran pieni, että hän päätti ryhtyä toimimaan. Hän lähetti pienen kolmen sotalaivan laivueen kohti Kertsinsalmea ja siltaa. Venäjä toimi tehokkaasti ja otti kiinni koko laivueen ja sen miehistön. Tämä aiheutti Euroopassa laajan vastalausemyrskyn. Mutta Poroshenkon kannatus nousi ainakin parisen prosenttiyksikköä. Kyllä kannatti! Jatkoa odotellaan.

Suomessakin kuulee hyvin usein väitteen, että Venäjä ei täytä Minskin 2 sopimusta. Kukaan ei vain ota huomioon, että Venäjä EI OLE SOPIMUKSEN OSAPUOLI! Venäjä on sopimuksen takaaja, kuten Saksa ja Ranska. Sopimuksen osapuolet ovat Ukraina, Donetsk ja Luhansk. Sopimukseen kuuluu, että Ukraina käy neuvotteluja Donetskin ja Luhanskin kanssa. Todellisuudessa Ukraina rikkoo sopimusta, koska se ei suostu neuvottelemaan Donetskin ja Luhanskin kanssa. Se kategorisesti kieltäytyy olemasta missään puheväleissä niiden kanssa. Ainoa kieli on sodan kieli, jota Ukraina käyttää. Toisaalta Ukrainalla on niin heikot sotavoimat, että se on jo kaksi kertaa hävinnyt sotatoimet Donetskia ja Luhanskia vastaan. Ukrainssa tavallinen kansa ei halua sotia Itäukrainaa vastaan. Siksi nuoret miehet pakenevat, etteivät joutuisi armeijaan. Armeijassa on kuitenkin ääriaineksia ja fasisteja, jotka haluavat hyökätä ja tuhota jokaisen Donetskin ja Luhanskin asukkaan. Mukaan on palkattu myös entisen Isis terroristijärjestön sotilaita, jotka ovat paenneet Syyriasta ja haluavat taistella venäläisiä vastaan. Mutta he eivät ota huomioon, että itäukrainalaiset ovat ukrainalaisia, jotka ovat joskus maksaneet veronsa Ukrainan valtion kassaan, mutta joilta nyt evätään eläkkeet, sairauskorvaukset ja lääkkeet. Näissä merkeissä voidaan sanoa, että Saksa ja Ranska eivät noudata Minskin sopimusta, koska eivät vaadi Ukrainaa ja Poroshenkoa noudattamaan Minskin sopimusta ja ottamaan yhteyttä Itäukrainan Donetskiin ja Luhanskiin. Tämä on tätä politiikkaa.

Ja sitten on tietenkin Syyria. Viime vuoden aikana liittoutuma Venäjä, Turkki ja Iran sai loistavia tuloksia aikaan. Melkein koko Syyria on vapautettu terroristeista ja jälleenrakennus päässyt vauhtiin. Ainoastaan Pohjois-Syyriassa on enää tilkkuja, joita terroristit hallitsevat. Assadin hallinto hallitsee yli 90 prosenttia Syyrian alueesta. Tästä voi kiittää vain tätä Venäjän johtamaa liittoutumaa. Venäjä on osoittanut aseidensa ja taktiikkansa tehon. Toki häiriötekijöitä on vielä olemassa, jotka tuovat vielä jonkin verran vaikeuksia. Pohjois-Syyriassa on alueita, joilla on Yhdysvaltojen joukkoja. On arveltu heidän määränsä olevan n. 3 000 miestä, mutta loppuvuodesta Trump lupasi poistaa ne välittömästi. Tosin amerikkalaiset kenraalit ilmoittivat, että amerikkalaiset eivät poistu alueelta. Joten mene ja tiedä kumpi käsitys voittaa. Amerikkalaiset ovat luvatta alueella.

Toinen vaikeuttava tekijä ovat kurdit. Kurdit ovat levittäytyneet laajalle alueelle Syyriassa, Turkissa ja Irakissa. Kurdien vaikeus on siinä, että he eivät ole yhtenäinen kansa. Syyria on ilmoittanut, että ne kurdit, jotka ovat asuneet Syyrian alueella voivat edelleen asua siellä, mutta mitään itsenäistä valtiota heille ei muodosteta. He saavat olla osa Syyrian kansaa. Turkki haluaa ajaa pois kaikki kurdit alueeltaan ja tämä synnyttää omat vaikeutensa. Irakissa jatkuu sekava olotila, jota Yhdysvallat ei ole saanut järjestykseen. Voisiko olla ajateltavissa, että Irakin pohjoisosiin muodostettaisiin kurdien oma valtio? Mutta kurdit eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan sekalainen joukko erilaisia ryhmittymiä. Tämä vaikeuttaa yhtenäisen valtion synnyttämistä.

Koko viimevuoden sekava olotila jatkui Irakissa ja Afganistanissa. Yhdysvallat on ilmoittanut jo 17 vuoden aikana poistuvansa Afganistanista, mutta maailmalla monien mielestä Afganistanin tila on vain huonontunut ja amerikkalaisten asettama hallinto vain heikentynyt. Ruotsalaislehdet kirjoittelivat viime vuonna, että Afganistanin turvallisuus on syöksykierteessä ja Kabul on kuilun partaalla. Uutena uhkana on Afganistaniin asettunut Isis terroristijärjestö, jonka paikallinen järjestö on nimeltään ISKP. Tämä on koko viimevuoden vain vahvistanut otettaan Afganistanissa. ISKP huomattava osa ovat Taliban liike. Terroristit hallitsevat yli 80 prosenttia Afganistanin alueesta ja ovat levittäytyneet myös Pakistanin puolelle. Pääasiallinen tuote Afganistanissa ovat huumeet, jotka leviävät Euroopan ja Aasian alueelle. Olisikohan Suomen jo aika ajatella poistuvansa alueelta?

Ja sitten on vielä Suomi. Viime vuonna Suomessa tapahtui pääasiassa seuraavaa. Tuloerot kasvoivat ja huono-osaisuus lisääntyi. Rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Lisäksi köyhien ja huono-osaisten lukumäärä kasvoi. Tämä näkyy esimerkiksi leipäjonojen kasvussa. Tämä oli pääasiassa Suomen nykyisen hallituksen toimenpiteiden ansiota. Tämä hallitus on hyvätuloisten hallitus, jonka pääasiallinen tarkoitus on ollut lisätä hyväosaisten hyvinvointia huono-osaisten kustannuksella. Hirviömäinen on pakkotyöllisyyslaki, jonka hallitus ajoi alkuvuonna läpi. Käytännössä elämässä tämä tekee ihmisistä orjatyövoimaa pilkkapalkalla pakottamalla. Jos sinua ei onnista saada töitä saat "ruoskaa". Ihmisten elinoloja huononnetaan väkisin. HS kirjoitti - "osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin". Köyhyyden nujertamat ihmiset harkitsevat itsemurhaa tai huokuvat vihaa ja raivoa "päättäjiä, yhteiskuntaa, systeemiä ja koko elämää kohtaan".  Tämä on hallituksen ajamaa  rikollista toimintaa ihmisyyttä vastaan. Silti rahaa riittää uusien sotalaivojen ja lentokoneiden ostoon ja Naton loputtomiin sotaharjoituksiin. Viime vuonna Naton sotaharjoituksia, joihin Suomi osallistui oli kokonaista 81 sotaharjoitusta ja niihin käytettiin 8,8 miljoonaa euroa. Täksi vuodeksi on suunniteltu osallistua 92 Naton sotaharjoitukseen ja niihin käytetään varoja vähintään 11 miljoonaa euroa. Mitä nämä rahat vaikuttaisisvat köyhälle väestönosalle?

Toinen asia, joka puhutti viime vuonna Suomessa on voimakas syntyvyyden lasku. Ihmeteltiin, miksi syntyvyys Suomessa laskee enemmän kuin missään muussa länsimaassa. Jos ihmisillä on toimeentulovaikeuksia tai epävarma tulevaisuus on selvää, että lapsia ei haluta tähän synnyttää. Erityisissä vaikeuksissa ovat yksinhuoltajat. Tilanne voi muuttua hyvin vaikeaksi. Jos tämä jatkuu Suomen väkiluku alkaa pienenemään ja lopulta yhtään Suomalaista ei jää jäljelle. Saattaa olla, että Suomessa ei vietetä enää 200-vuotisjuhlia sadan vuoden kuluttua. Mutta ehkä Suomi on ansainnut tämän, kun meillä on tällaisia päättäjiä.

Kolmas suuri puheenaihe oli ilmastonmuutos ja Suomen osuus siihen. Suomalaisista 89 prosenttia on hyvin huolestunut ilmaston lämpenemisestä. Suomalaisten ns. ylikulutuspäivä oli viime vuonna 11.4.2018. Tämä tarkoittaa sitä, että tuona päivänä ryhdyimme kuluttamaan ja saastuttamaan enemmän kuin keskimäärin maapallon väestö. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon, kuin suomalaiset tarvitsisimme 3, 6 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä on elokuussa. Suurin yksittäinen syy ylikulutukseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ovat energiatuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Suurimmat saastuttajat maailmassa ovat Yhdysvallat ja Kiina. Trump ilmoittikin, että he irtautuvat kaikista ilmastosopimuksista ja saastuttavat niin paljon kuin haluavat.  Tutkimuksissa on todettu, että paras tapaa estää ilmastoa lämpenemästä on syntyvyyden lasku. Suomi on näköjään hyvällä tiellä ja monet ilmoittavatkin syyksi, miksi eivät tule synnyttämään lapsia on ilmaston lämpeneminen.

Mutta hyvänen aika! Unohdin kokonaan, että 2018 oli myös presidentin vaalit Suomessa. Vaaleissa oli sikäli selvää, että kaikki tiesivät jo etukäteen, että Sauli Niinistöstä tulee presidentti. Tunsin varsin turhauttavana käydä äänestämässä, mutta kävin kuitenkin. Tein protestin, koska en kunnioita hituistakaan Niinistöä. Annoin ääneni Vladimir Putinille, joten hän sai Suomestakin ainakin yhden äänen. Tyypillistä Niinistöä on, että hän ei tee yhtään mitään mainitsemisen arvoista. Niinistö ei ole tehnyt mitään Suomen huono-osaisten, nälkäisten tai työttömien hyväksi. Niinistö ei ole tehnyt mitään hallituksen kammottavien päätösten suitsimiseksi. Niinistö ei tehnyt mitään sotilasmenojen vähentämiseksi. Yleensäkin hän ei tehnyt yhtään mitään. Tai tekihän hän: synnytti pojan, joten Suomen väkiluku kasvoi ainakin yhdellä. Tosin tämä merkitsi myös Suomen saastuttamisen lisääntymistä yhdellä henkilöllä. Niinistön taipumus on toimia suurempien juoksupoikana. Viime vuonna hän esitti protestin Venäjälle siitä, että nämä olivat häirinneet gps -signaalia Naton sotaharjoituksien aikana ja tämä ilmaan minkäänlaisia todisteita. Aikaisemmin hän protestoi siitä, että venäläiset lentokoneet eivät käytä tunnistuslaitteita lentäessään Itämeren yllä. Niinistön rooli on siis toimia suurempien juoksupoikana, koska hänestä ei ole muuhun.

Päätön presidenttimme

Ja sitten alkukuvaan. Yhdysvalloissa huomattiin yllättäen, että jos Googlessa, maailman käytetyimmässä hakukoneessa  laittaa hakusanaksi englanniksi "idiot" (idiootti) eniten kuvia tulee presidentti Trumpista. Kokeilkaa vaikka!  Ei tämä minulle yllätys ollut.