MITEN VÄRIVALLANKUMOUS TEHDÄÄN
eli Maidan
Värivallankumouksella tarkoitetaan yleensä entisissä
sosialistisissa maissa lähinnä 2000-luvulla tapahtuneita vallankaappauksia tai
näitä muistuttavia eri aikoina eri puolilla maailmaa tapahtuneita
vallankumouksia. Näissä kumousliike on kaatanut tai yrittänyt kaataa vallassa
olleen hallinnon. Näitä ovat mm. Georgian Ruusuvallankumous, Ukrainan oranssi
vallankumous eli Maidan I, Kirgisian tulppaanivallankumous, Uzbekistanin
protestit, Mongolian protestit jne. Näihin luetaan myös Arabikevät. Kaikki
kumoukset eivät aina ole pystyneet kaatamaan kulloistakin hallintoa. Nimitys
"värivallankumous" tulee Ukrainan vuoden 2004 "oranssista
vallankumouksesta". Pidän näitä "värivallankumouksia" varsin
tehokkaana aseena ja eräänä sodankäynnin muotona.
Tässä keskityn nyt kuitenkin lähinnä Maidan II eli ns.
Euromaidan-kumoukseen v. 2014. Kaikkia yksityiskohtia minun on tietenkin
mahdotonta käsitellä tilan ja ajan puutteen vuoksi, eikä minulla ole edes
tietoakaan kaikesta.
Itse asiassa nämä kumoukset ovat lähteneet liikkeelle jo
paljon aikaisemmin kuin voisi olettaa. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat
perusti erikoistutkimusviraston OCI:n (Office of Special Investigations), jonka
tarkoituksena oli keskittyä yhteistyöhön Valkovenäjän ja Ukrainan natsien
kanssa. Natsit suojattiin puhdistamalla heidän taustatietonsa ja laatimalla
heille tekaistut taustat ja henkilötiedot. Näin he välttyivät rangaistuksilta
ja mm. joutumasta Nürnbergin tuomioistuimeen tuomittaviksi. Yksi tällainen oli
ukrainalainen Stepan Bandera, kuten kerroin jo edellisessä kirjoituksessani.
1948 perustettiin uusi tiedustelupalvelu OPC (Office of
Policy Coordination). Sen toiminta oli kokonaan keskitetty Neuvostoliittoa
vastaan. Työkuvaan kuului propaganda, taloudellinen sodankäynti, sabotaasi,
kumouksellinen toiminta ja apu Itä-Euroopan maissa toimiville maanalaisille
vastarintaryhmille. Tavoitteena oli nimenomaan natsijärjestöjen sotilaallisen
toiminnan koordinoiminen. Yhteistoimintaa oli valkovenäläisten, ukrainalaisten,
latvialaisten, liettualaisten ja virolaisten vastaavien natsien ja
natsijärjestöjen kanssa. Nämä olivat yhteistyössä USA:n, Britannian, Ranskan ja
Länsisaksan tiedusteluyksiköiden kanssa.
Nykyään on nostettu uudelleen kunniaan Ukrainan, Liettuan
ja Viron natsit ja natsijärjestöt. Heidän todellinen menneisyytensä on
unohdettu ja heidät on julistettu "isänmaallisiksi sankareiksi",
patriooteiksi. On unohdettu, että natsi-Saksan aikaan Liettua, Latvia ja Viro
olivat ainoita maita, jotka oli virallisesti julistettu "juutalaisista
vapaiksi alueiksi". Kaikki juutalaiset oli niissä murhattu.
Nykyään natsimielenosoituksia järjestetään paitsi Ukrainassa
myös Liettuassa ja Virossa sekä Unkarissa. Erityisesti herättää huomiota
nuorten osallistujien suuri määrä. Tällä on merkitystä värivallankumouksissa
ainakin Ukrainassa. Ukrainalainen natsi Stepan Bandera (1909-1959) on ollut
voimakkaana taustatekijänä Maidanin vallankumouksessa, kuten edellisessä
kirjoituksessani kerroin, kuten myös hänen natsitoverinsa Jaroslav Stezko. Jo
oranssin vallankumouksen jälkeen presidentiksi noussut Viktor Justsenko
nosti heidät "Ukrainan
sankareiksi".
USA:n Kiovan suurlähetystö ryhtyi vuonna 2013
järjestämään "TechCamp"-projekteja, joilla valmisteltiin
kansalaissotaa Ukrainassa. Projekti koulutti spesialisteja informaatiosotaan
sekä vallankumouksellisia organisoimaan protesteja ja kumoamaan järjestyksen
valtiossa. TechCamp -projekteista vastasi siis USA:n suurlähetystö.
Amerikkalaiset kouluttajat selittivät, miten sosiaalisia verkostoja ja
internetin teknologiaa käytetään protestihalukkuuden aktivoimiseen niin, että
se aiheuttaa väkivaltaisia levottomuuksia Ukrainassa ja radikalisoi kansalaisia
keskinäisiin yhteenottoihin.
Yksi tällainen tilaisuus järjestettiin mm. marraskuun 14.
ja 15. päivinä 2013 keskellä Kiovaa USA:n suurlähetystön alueella. Noin 300
henkilöä oli erikoiskoulutuksessa ja he ryhtyivät toimimaan paitsi Kiovassa
myös eri puolilla Ukrainaa. Näin aletaan tehdä värillisiä vallankumouksia.
Maidan II lähti liikkeelle siitä, että silloinen
Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh ei halunnut edetä liittyäkseen EU:hun,
koska ehdot olivat epäedulliset. Ukrainan teollisuus oli silloin vahvassa
liitossa Venäjän kanssa. Ukrainassa valmistettiin mm. avaruusrakettien ja ohjusten
osia, Antonov-lentokoneita ja niiden osia (mm. maailman suurin lentokone
Antonov An 124 Ruslan, nykyään vielä suurempi An 224), helikopterien osia mm.
moottoreita MI-helikoptereiden eri malleihin, panssarivaunuja jne. Viennistä 26
% ja tuonnista 32 % (esim. kaasua) tapahtui Venäjän kanssa, mikä oli
ylivoimaisesti suurempaa, kuin Ukrainan kauppa minkään muun maan kanssa.
Ukrainan kaasu- ja sähkötoimitukset tulivat hyvin edullisesti Venäjältä. Tämä
huomattava teollisuuden osa olisi pudonnut pois.
Ukraina on valtaosiltaan mustan mullan maa, mutta
Eurooppa ei tarvitse maataloustuotteita, koska niistä on jo muutenkin
ylituotantoa EU:ssa. Venäjälle kauppa kävi hyvin. Mitä Ukraina olisi voinut
myydä Euroopalle, millä se olisi voinut käydä kauppaa EU:n kanssa? Lisäksi kaikki
lainehdot olivat huonoja. Kaiken järjen mukaan Ukrainan olisi ollut parempi
olla kauppasuhteissa Venäjän kanssa. Kaikki tämä on nyt pudonnut pois. Ukraina
on tällä hetkellä vararikon partaalla.
Mielenosoitukset Maidanilla alkoivat, kun tieto
Ukrainan ja EU:n sopimuksen lykkäämisestä oli levinnyt. Levottomuutta
lietsottiin varsinkin nuorison joukossa, joka toivoi vapaata pääsyä EU:n
työmarkkinoille. Käytettiin sosiaalisia medioita ja lisäksi ryhdyttiin
rahoittamaan mm. ääriaineksia varsinkin USA:n taholta salaisia kanavia
käyttäen.
Maidanin mielenosoitusten "päämaja". Huomaa
fasisti Stepan Banderan kuva!
USA:sta ja Länsieuroopasta alkoi vierailla politiikkoja
Maidanin aukiolla antamassa tukea mielenosoittajille. Mm. USA:n
apulaisulkoministeri Victoria Nuland kävi monta kertaa Maidanissa ja jakoi mielenosoittajille absurdisti leipää ja pikkuleipiä. Tämä
kuvattiin näyttävästi länsimaisille
tiedotusvälineille. USA:n varapresidentti Joe Biden vieraili muutaman kerran
Maidanin mielenosoituksissa. USA:n republikaanien senaattori John McCain
vieraili usein mielenosoituksissa ja kannusti väkivaltaan. Myös Puolasta,
Britanniasta, Portugalista, Liettuasta, Saksasta, Kanadasta tuli joukko
demokratian, vapauden ja hyvinvoinnin edustajia kannustamaan mielenosoittajia
ja veljeilivät Ukrainan natsipuolueiden johtajien kanssa. EU-neuvoston
puheenjohtaja Herman van Rompuy kävi julistamassa "aika tekee työtään
meidän hyväksemme". Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kehotti
mellakoitsijoita jatkamaan taistelua. Saksan Agneta Merkel vieraili Maidanissa.
Victoria Nuland "jakaa
leipää" Maidanilla.
USA:n varapresidentti Joe Biden
ja senaattori John McCain Maidanin
vierailuillaan molemmilla vieressä Svoboda-natsipuolueen johtaja Oleh Tiahnibok,
joka alakuvassa suorittaa natsitervehdystä.
Janukovitshia painostettiin olemaan käyttämättä
väkivaltaa mieltään osoittavia vastaan. Painostus tuli manipuloituna
kansainväliseltä poliittiselta taholta. Syntyi tilanne, jossa poliisi oli
aseettomana aseistettuja mielenosoittajia vastaan, jotka käyttivät mm.
metalliputkia, molotovinkoktaileja ja muuta aseistusta runsain mitoin.
Mielenosoittajille ilmestyi vallankumouksellinen johto,
joka koostui kommandoryhmistä, jotka ilmoittivat Ukrainan kansan nimessä
taistelevansa länsimaisen demokratian, hyvinvoinnin ja vapauden puolesta. Sadan
miehen osastoiksi järjestäytyneillä kommandoryhmillä oli aseet hakkaamista ja
rikkomista varten, kypärät päässä sekä omatekoisia polttopulloja. He olivat
juuri näitä nationalisteja, jotka vannoivat ukrainalaisen natsin Stepan
Banderan ja hänen perintönsä nimeen. Natsien ryhmistä muodostettu kattojärjestö
"Oikeistosektori" otti yhteen mellakkapoliisi Berkutin kanssa, joita
oli kielletty käyttämästä aseita. Jälki oli sen mukainen; neljä kuollutta,
joista kolme oli poliiseja, yli 500 loukkaantunutta, joista yli puolet oli
poliiseja.
Ääriainekset valtasivat hallintorakennuksia Maidanissa ja
eri puolilla Ukrainaa. Länsimaat painostivat Ukrainan silloista hallitusta,
joka juuri siksi peruutti poikkeustilan julistamisen. Lopulta parlamenttikin
hyväksyi lain mellakointiin syyllistyneiden armahtamisesta. Mielenosoittajien
ja tappelijoiden olisi kuitenkin poistuttava Kiovan ja muiden kaupunkien
hallintorakennuksista. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan mielenosittajat
jatkoivat Maidanin ja muiden hallintorakennusten miehittämistä. Janukovits ja
hänen hallituksensa eivät voineet tehdä asialle mitään.
Rauhanomaisia mielenosoittajia
Kun tämäkään ei tuntunut riittävän tuotiin 20.2.2014 ääriaineksia,
joiden tarkoituksena oli käyttää ampuma-aseita. Ei ollut väliä ketä ammuttiin
kunhan ammuttiin ja näin saatiin hengiltä yli sata ihmistä, joukossa
kymmenkunta poliisia. Ammunta tapahtui korkeista lähirakennuksista. Murhista
syytettiin välittömästi presidentti Janukovitsia, vaikka hänellä ei ollut asian
kanssa mitään tekemistä. Provokaatio onnistui täydellisesti. Asiasta syytettiin Puolassa koulutettuja terroristeja. Asiaa ei ole
edelleenkään tutkittu eikä näköjään välitetä koskaan tutkiakaan eikä ampujia
edes yritetä ottaa kiinni, vaikka ainakin osa ampujista on tunnistettu. Uhrit
haudattiin kiireesti ilman mitään lääketieteellisiä tutkimuksia.
Ukrainan natsit olivat pamputtaneet nöyräksi Janukovitsin
hallituksen, joka ei pystynyt enää toimimaan. Saksan, Ranskan, Puolan
ulkoministerit ja EU:n Catherine Ashton saapuivat painostamaan Janukovitsia. Taustalla sekasorrossa uhattiin ottaa presidentti Janukovitsh ja hänen
perheensä hengiltä, jolloin hän joutui pakenemaan Venäjälle 22. helmikuuta 2014.
Syntyi valtatyhjiö, jota mielenosoittajat käyttivät hyväkseen. Tämä oli tehty täysin
tietoisesti. Tyhjiön täytti länsimielinen klikki, joka lupasi varsin
avokätisesti kaikkea edistystä ja hyvää. Klikkiin kuuluu mm. Oleksandr Turtšynov, Julija Tymošenko, Arseni Jatsenjuk, Oleh Tiahnibok. Kaikki he ovat lännen ja varsinkin
USA:n "kavereita".
Ukrainan parlamentti
erotti poissaolevan presidentti Janukovitshin virastaan. Tämä oli
kiistanalainen teko, koska Ukrainan laki ei tuntenut laillisen presidentin
erottamista. Oligarkki Janukovits oli valittu presidentiksi "demokraattisilla"
vaaleilla vuoden 2010 presidentinvaaleissa. Hän ei ole koskaan ilmoittanut
eroavansa presidentin virasta. Näin ollen hän oli edelleenkin Ukrainan virallinen
presidentti. Tilapäiseksi valtionpäämieheksi nimitettiin kuitenkin Oleksandr Turtšynov. Hänestä tuli myös 23. helmikuuta Ukrainan
pääministeri.
Presidentti Barack Obama ilmestyi näyttämölle
ilmoittamalla toimineensa välikätenä Ukrainan vallansiirrossa. Siinä vaiheessa hän
oli kai tietämättään aika lähellä totuutta. Lisäksi biljonääri George Soros
ilmoitti rahoittaneensa toimintaa perustamalla säätiön Ukrainaan jo ennen kuin
Ukraina itsenäistyi Venäjästä. Säätiö on toiminut siitä lähtien ja sillä on
ollut merkittävä osuus nykyisissä tapahtumissa, varsinkin rahoituksessa. Eikä
se ollut ainoa yhdysvaltalainen säätiö, joka rahoitti vallankaappausta.
Krimin autonomisella alueella ei hyväksytty uutta
hallintoa, vaan maaliskuussa järjestettiin vaalit, jossa Krim päätti liittyä
Venäjään. Näin täysin verettömästi Krim erosi Ukrainasta ja liittyi Venäjään.
USA liittolaisineen ja EU eivät hyväksyneet tätä äänestyksen tulosta, vaan
langettivat Venäjälle ja Krimille sanktiot. USA oli jo pitkäaikaisesti
havitellut Sevastopolin laivastotukikohtaa Krimillä, mutta menetti tämän
mahdollisuuden. Selittänee paljolti sanktioita.
Donetskissa ja Luhanskissa asuu paljon venäjänkielisiä
asukkaita. He nousivat huhtikuussa Kievin klikkiä vastaan, koska on
pelättävissä, että heitä ryhdytään alistamaan ja käyttämään väkivaltaa.
Donetskissa ja Luhanskissa järjestettiin kansanäänestys, jossa yli 80
prosenttia äänesti itsenäistymisen puolesta. He eivät hyväksyneet Ukrainan
uutta hallintoa ja pelättävissä oli ääriainesten väkivaltainen toiminta
venäjämielisillä alueilla. Näin käykin. 14. huhtikuuta Ukrainan virkaatekevä
presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti "terrorismin vastaisen operaation"
aloittamisesta kapinallisia vastaan. Operaation aluksi ukrainalaisia
eliittisotilaita antautui itsenäisyyttä ajaville separatisteille. Ukrainan
armeijassa esiintyi taisteluhaluttomuutta ja petturuuttakin. Taistellaanhan
omaa kansaa vastaan. Mutta tästä alkoi kuitenkin sisällissota, joka näyttää
jatkuvan yhä.
Samoihin aikoihin kun Maidanissa "osoitettiin
mieltä" venäjämieliset odessalaiset mielenosoittajat
pystyttävät leirin Odessaan samaan tapaan kuin Maidanissa oli ollut.
Osoitettiin mieltä uusia vallanpitäjiä ja hallitusta vastaan. 2.5.2014 paikalle
tuotiin junilla ja bussilasteittain ääriaineksia, jotka hajottivat väkivalloin
leirin ja polttivat elävältä 48 ihmistä Ammattiliittojen talon tuhopoltossa.
Poliisi ei osallistunut taltuttamiseen, vaan katsoi vierestä, koska sitä oli
kielletty osallistumasta tapahtumaan. Myöskään palokunta ei tullut apuun,
vaikka paloasema sijaitsi vain 100 metrin päässä ja sieltä on palopaikalle
suora näköyhteys. Yhä tänä päivänäkään ei olla suoritettu mitään tutkimuksia 48
ihmisen elävältä polttamisen johdosta eikä ketään ole asetettu vastuuseen
asiasta. Kaikki uhrit olivat odessalaisia.
25. toukokuuta 2014 Ukrainassa järjestettiin
presidentinvaalit, jotka voitti makeisoligarkki Petro Porošenko. Hän astui virkaansa 7. kesäkuuta 2014. Länsimieliset puolueet
voittivat 26.10.2014 Ukrainan parlamenttivaalit. Uutta koalitiohallitusta
alettiin muodostaa pääministeri Arseni Jatsenjukin johdolla.
Malesialainen matkustajakone ammuttiin alas 17.
heinäkuuta 2014 Itäukrainassa. 298 ihmistä menehtyi. Alueella oli käynnissä
sisällissota. Lennon MH17 tuhosta syntyi tiedotussota, jonka syyllisiä ei tähän
päivään mennessä ole ratkaistu. Venäjä julkaisi kaikki tutka- ja
satelliittikuvansa, mutta hollantilainen tutkimusryhmä ei ottanut niitä
vastaan. USA ja Ukraina eivät ole julkaisseet tutkatietojaan tai USA:n
satelliittikuvia eikä muitakaan tietoja, vaikka USA:lla on kattava
tutkaverkosto Mustalla merellä. Herää kysymys, mistä on kysymys!
Myös Donetskin ja Luhanskin
separatistialueilla pidettiin vaalit 14.11.2014, Donetskin separatistialueen
johtajaksi nimitettiin Aleksandr Zahartšenko ja Luhanskin alueen johtajaksi
Igor Plotnitski. Donetsk ja Luhansk julistautuivat itsenäisiksi ja myöhemmin
perustavansa yhdessä uuden tasavallan Novorossijan eli Uusvenäjän. Sillä on
historiallinen tausta valtiosta, joka sijaitsi aikoinaan samoilla paikoilla
Eteläukrainassa. Kukaan ei tunnustanut uutta tasavaltaa. Ukraina ryhtyi
rakentamaan kiivaasti uutta panssarikalustoa jopa 40 yksikköä päivässä, näin
ilmoitti presidentti Poroshenko. Ukraina suoritti liikekannallepanon
ikähaitarilla 18 - 60 vuotta. Sisällissota jatkuu yhä.
Kiovan vallankaappaus ei
ollut demokratian voitto vaan USA:n ja EU:n valmentaman ja kouluttaman
äärioikeiston voitto, jolla on fasistisia taustatekijöitä. Ukrainalaisia oli
petetty ja demokratialle voidaan sanoa jäähyväiset. USA ja EU ottivat avukseen
ukrainalaiset natsit, joiden kommandoryhmät käyttivät silmitöntä väkivaltaa.
Toisaalta USA on toivottanut EU:n v*****n ("f**k the European
Union!"), kun se on yrittänyt puuttua liikaa asioihin Ukrainassa. Tämä
viittaa suuressa määrin taisteluun maailman navoista, joista olen kirjoittanut
jo aikaisemmin. Ukrainalaiset ovat olleet vain pelinappuloita paljon
suuremmissa kuvioissa, jossa demokratialla ei ole mitään tekemistä.
Demokratiaa tai
sananvapautta ei ole saavutettu. Natsit kuuluvat osana hallitukseen. Hallitus
tottelee käytännössä vain USA:ta. Radan (Ukrainan parlamentin)
vaikutusvaltaisimmat puolueet ovat natsien Svoboda (Vapaus) ja Pravii sektor
(Oikeistosektori). Vaikka puolueilla ei olekaan enemmistöä hallituksessa on
niillä avainasemapaikat. Niihin kuuluvat puolustus- ja poliisivoimat,
turvallisuuspalvelu, oikeuslaitos ja talouspolitiikka. Valvotaan
puolustusministeriötä, asevoimia, poliisivoimia, kansallista turvallisuutta ja
tiedustelua. On perustettu Puhdistuskomitea, jonka tehtävänä on puhdistaa
entisen presidentin Janukovitsin kannattajat hallituksesta ja julkisista
palveluista, joihin kuuluvat mm. valtion virkamiehet, paikallishallitusten ja
kaupunginhallitusten jäsenet, koulujen ja yliopistojen opettajat ja tutkijat jne.
Tavoite on "sopimattomien" ainesten massiivinen eliminointi. Se on
tapahtunut usein hyvin väkivaltaisesti, raakaa väkivaltaa käyttäen. Uhreja on
pahoinpidelty, osa uhreista on kadonnut, osa tehnyt salaperäisesti itsemurhan.
Taloudellisesti Ukraina on
katastrofin partaalla. Ukrainasta on tullut yksi maailman köyhimmistä ja
velkaisimmista maista. Inflaatio on huippuluokkaa. Korruptio on maailman
suurinta. Jotkut ukrainalaisista ovat sanoneet, että vallankaappauksessa
vaihdettiin vain siniset oligarkit keltaisiin oligarkkeihin, kun piti päästä
kokonaan kaikista oligarkeista. Muuten kaikki jatkuu entistä pahempana. Talous
on katastrofin partaalla. Väkivalta tullee jatkumaan. Käytännössä vallitsee
sisällissota. Kuolleita uhreja virallisen luvun mukaan on yli 9 000, mutta
todennäköisesti paljon enemmän. Suurin osa on siviilejä, tavallisia
kansalaisia. Näin tehdään
värivallankumous!
Jälkikirjoitus
Tämän jutun kuvat ovat pääasiassa videokaappauksia
ranskalaisen Paul Moreiran ohjaamasta dokumentista "Ukraine: les masques de la révolution" (Ukraina: vallankumouksen
naamiot). Se on esitetty Ranskassa kanavalla CANAL+ helmikuun 1. päivänä 2016
ja toisen kerran samalla kanavalla heti seuraavana päivänä 2.2.2016. Dokumentti
on todellinen kuvaus Ukrainan, Maidanin, Odessan ja Itä-Ukrainan tapahtumista.
Ukrainan viranomaiset yrittivät estää dokumentin esittämisen. Dokumentti on
herättänyt suurta polemiikkia myös Ranskassa. Sillä on vastustajia myös siellä.
Demokratian ja vapaan sanan mallimaassa, jossa saa julkaista pilakuvia ihan
mistä vaan, ei saisi julkaista dokumenttia, jossa on oma vahva näkemys
todellisuudesta. Olisi hyvä esittää tämä dokumentti myös meillä Suomessa. Oma
kirjoitukseni ei perustu tähän dokumenttiin, vaan on kirjoitettu ennen
dokumentin ilmestymistä.
Nyt Ukrainassa Paul Moreira on haastettu oikeuteen.
Jos hän menee Ukrainaan hänet vangitaan heti. Hänet on lisätty kiellettyjen
henkilöiden listalle. Lisäksi hänet on laitettu mustalle listalle internetissä.
Listalla julkaistaan kaikki tiedot henkilöistä, joita pidetään nykyisen Ukrainan
vastustajina. Se sisältää kaikki henkilötiedot, sähköpostiosoitteet,
puhelinnumerot, kotiosoitteet, sukulaissuhteet jne. Tässä luettelossa olevia
henkilöitä on tapettu, pahoinpidelty tai he ovat kuolleet hämäräperäisissä
olosuhteissa, "tehneet itsemurhia" omituisesti tai he ovat tyystin
kadonneet. Myös heidän sukulaisensa, vaimot, lapset tai vanhemmat, ovat saaneet
kokea "kaikenlaista". Palannen tähän netti-mustaanlistaan myöhemmissä
kirjoituksissani. Jonkinlainen versio Moreiran dokumentista löytyy seuraavista
osoitteista, jos niitä ei ole poistettu. Dokumentti on ranskankielinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan!