Kirkasotsainen mies

 

TALOUSUUTISIA

 

 Venäjän talous on noussut askelta ylemmäksi. Ennen se oli viidennellä sijalla maailman taloudessa ja kaupassa, mutta nyt se on jo neljännellä sijalla. Julkitulleiden tilastojen mukaan Venäjä meni ohi Japanin talouden. Tässä ohessa kaavio tapahtuneesta:

Tämä tapahtui itse asiassa yllätyksenä itse venäläisillekin. Presidentti Vladimir Putin yritti patistaa venäläisiä työskentelemään aktiivisemmin, jotta tämän vuoden aikana Venäjä nousisi yhden pykälän ylemmäksi maailman taloudessa, mutta se tapahtuikin jo puolen vuoden sisällä. Nyt siis Venäjä on neljännellä tilalla maailman taloudessa, kun se ohitti Japanin. Aikajanaa tästä on aika vaikea tehdä mutta Maailmanpankin mukaan näin on tapahtunut. Vuodesta 2021 Venäjän kasvu on ollut 8 prosentin luokkaa ja Japanin kasvu on ollut välillä jopa taantuvaa. Venäläisillä tämä on ollut jopa juhlavuosi, koska tasan 10 vuotta sitten länsi ilmoitti sanktioista ja tänä aikana Venäjä siirtyi tilastojen kuudennelta sijalta neljänneksi. Suomalaisena mietin, kuinka järkyttävää tämä onkaan koko lännelle.

Kiina ja USA ovat jo pitkään olleet maailman talouden suurimmat taloudet. Intialla on vielä paljon tekemistä päästäkseen noihin samoihin talouslukuihin. Kiinan talous kasvoi viime vuonna 5,2  prosenttia. Se ylitti jopa Kiinan omat tavoitteet. Tavoitteeksi oli asetettu viiden prosentin luokkaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti Kiinan vuoden 2023 kasvulukemaksi toteutuneen 5,2 prosenttia. Silti se oli yksi Kiinan heikoimmista vuotuisista kasvuluvuista yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kiina on kärsinyt mm. lamauttavasta kiinteistökriisistä sekä heikohkosta kulutuksesta. Kiinan 5,2 prosentin talouskasvu on kuitenkin huomattava kun verrataan Yhdysvaltojen ja Euroopan parin prosentin talouskasvuun. Joissakin Euroopan maissa on ollut jopa taantumaa. Aikaisemmin talouskasvu on ollut  kuudesta seitsemään prosenttiin. Kiinan vienti laski 2023 ensimmäisen kerran vuoden 2016 jälkeen. Myös jännitteet Yhdysvaltain kanssa ja lännen pyrkimykset vähentää riippuvuutta Kiinasta ovat iskeneet kasvuun.

Tänä vuonna Kiinan BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä virallisten tilastojen mukaan 5,3 prosenttia. Kuitenkin ennusteiden mukaan kuluvalle vuodelle asetettu noin 5 prosentin kasvutavoite tulee olemaan aiempaa vaikeampi. Vuosina 2025 - 2026 ennustetaan jäävän 3 prosentin paikkeille. Kiinteistösektorissa vallitsee kriisi ja tärkeimpien kauppakumppanien välillä esiintyy vaikeuksia. Vaikutuksensa on myös Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodalla. Vuodesta 2009 alkaen Kiina on ollut maailman suurin automarkkina-alue. Monet autonvalmistajat ovat ryhtyneet kasvattamaan paikallisia tehtaitaan Kiinassa. Myös monet länsimaiset yritykset ovat siirtyneet Kiinaan (ns. Kiina-ilmiö), koska siellä on alhaisempi palkkataso, verotus ja raaka-aineiden hinnat. Erityisesti korkeateknologia on edullista ja erittäin korkealla tasolla. Tällä alueella lisätään innovaatioita ja tuotantoa. Kiina haluaa olla johtava valtio keskeisillä teknologia-aloilla. Tulojen kasvu on ollut talouskasvua nopeampaa. Yhtenä ongelmana on ollut väestön vanheneminen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Kiinan julkisen talouden todellisen vajeen (sis. keskus- ja paikallishallinnon, paikallishallinnon rahoitusyhtiöt ja valtion rahastot) olleen reilusti yli 10 % suhteessa BKT:hen viime vuodet ja ennustaa vajeen pysyvän 13 prosentissa vuosina 2024–2026. OECD:n mukaan vuonna 2021 verotulot olivat Kiinassa 21 % suhteessa BKT:hen, kun ne olivat OECD-maissa keskimäärin 34 %. Nykyään länsimaissa ollaan huolissaan liiallisista Kiina-riippuvuuksista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota jatkuu. Mm. kiinalaiset sähköautot ovat huomattavasti edellä länsimaisia ja amerikkalaisia. Juanin kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana. Kiina on ryhtynyt kasvattamaan kultavarantoaan.

Sen sijaan USA:n talouskasvu jäi yllättäen odotuksista. Bruttokansantuotteen kasvu jäi selvästi viime vuoden loppua alhaisemmaksi. Samalla kuitenkin pohjainflaatio kiihtyi. Ennakkoarviot Yhdysvaltain ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kasvusta osoittavat maan talouskasvun laskeneen huomattavasti vastoin odotuksia. Talous kasvoi 1,6 prosentin vuosivauhdilla tammi-maaliskuussa, kun Bloombergin haastattelemat ekonomistit olivat odottaneet 2,5 prosentin kasvua. Lukema on myös huomattavasti alhaisempi kuin viime vuoden neljännen neljänneksen bruttokansantuotteen kasvu, jota tarkistettiin 3,4 prosenttiin. USA:n talouskasvu on hidastunut tasaisesti viimeisten 12 kuukauden aikana.

Kulutusmenot, jotka muodostavat leijonanosan taloudellisesta tuotannosta, hidastuivat myös aiemmin tänä vuonna. Silti ne vauhdittivat silti kasvua ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vaikka kasvu on hiipumassa, on USA:n inflaatio kiihtymässä, mikä nostaa esiin vaaran stagflaatiosta. Stagflaatiossa yhdistyvät talouden taantuma ja korkea inflaatio. PCE -pohjainflaatio eli henkilökohtaisten kulutusmenojen perusindeksi, jossa ei oteta huomioon epävakaita elintarvike- ja energialuokkia, nousi ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia, mikä ylitti 3,4 prosentin konsensusennusteen. PCE -inflaatio ylitti selvästi edellisen neljänneksen 2,0 prosentin kasvu.

Sitkeästi korkeana pysyttelevä pohjainflaatio on tärkein syy siihen, miksi Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei aio laskea korkoja lähiaikoina. Toisaalta talouden joustavuus rauhoittaa keskuspankkiireja myös siitä, että heillä on varaa istua paikoillaan ja odottaa, että inflaatio hidastuu. Fed:n virkamiehet alkavat laskea korkoja vasta, kun he ovat vakuuttuneita siitä, että inflaatio on hallinnassa ja että he ovat matkalla kohti kahden prosentin tavoitettaan. He voivat kuitenkin laskea korkoja myös odotettua nopeammin, jos talous yhtäkkiä horjuu. Taloustieteilijät ja Fed:n päättäjät odottavat edelleen laajalti, että USA:n talouden vauhti hidastuu entisestään tänä vuonna, kun korkotaso on korkea.

USA:n talous yskii – uusia merkkejä kasvun hyytymisestä. Useat mittarit kielivät siitä, että Yhdysvaltojen talousmoottorissa on karstaa. Viimeisin Michiganin yliopiston kuluttajaluottamustutkimus kertoo jälleen kasvavasta epävarmuudesta talouden suunnasta. Yliopiston mittaaman kuluttajaluottamusindikaattorin pisteluku laski 13 prosenttia toukokuussa. Kuukauden indeksilukema oli 67,4, mikä on alhaisin lukema kuuteen kuukauteen. Se jäi myös selvästi alle ekonomistien odotusten, joka oli Bloombergin keräämientietojen mukaan 76,2 pistettä. Yhdysvaltain kuluttajat ovat yhä huolestuneempia Yhdysvaltain talouden kehityksestä, kun inflaatio on pysyvää ja korkotaso pysyy korkeana pidempään kuin alun perin toivottiin. Michigan-indeksin inflaatio-odotukset nousivat vuositasolla 3,5 prosenttiin, kun ne edelliskuussa olivat 3,2 prosenttia. Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat 3,1 prosenttiin, kun ne edelliskuussa olivat 3,0 prosenttia. Pelkona on yhtäaikainen korkea inflaatio ja kohoava työttömyys.

Ennakkoarviot  osoittavat maan talouskasvun laskeneen huomattavasti vastoin odotuksia.  USA:n kauhea velkakatto kiikuttaa kohti katoa. Lisäksi presidenttitaisto Joe Bidenin ja Donald Trumpin välillä aiheuttaa lisämakua talouden suhteen. Kansan kielellä sanottuna Yhdysvalloilla on valtava kasvava velka, jota paikataan painamalla dollareita, joilla ei ole vastetta. Tämä toimii niin kauan, kun dollaria käytetään maailman vaihtovaluuttana. Kun se ei enää toimi tapahtuu  ennusteiden mukaan katastrofi. Ehkä tässä ei ole syytä mennä tämän syvemmälle Yhdysvaltojen talouteen.

Euroopan taloustilanne on käytännössä katastrofaalinen. EU:n talouden lähtötilanne vuodelle 2024 oli odotettua heikompi. Inflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2024 aikana 3,0 prosenttiin ja 1,5 prosenttiin vuoden 2025 aikana. Mikään ei takaa, että näin käy. Paljolti Euroopan taloustilanteeseen vaikuttaa Saksan heikko taloustilanne. Halvan energian menettäminen, kun Nord Stream kaasuputket räjäytettiin tuotti Saksalle runsaasti tappioita. Se on joutunut tuomaan kallista energiaa Yhdysvalloista ja Norjasta. Viimeisten tutkimusten mukaan putket räjäytti Yhdysvallat ja Ukraina yhteistyöllä. Näin sanovat monet asiantuntijat. Muutenkin Euroopan taloustilanteeseen vaikuttaa ilman muuta Ukrainan sotaoperaatio. Mutta en paneudu siihen nyt sen tarkemmin.

Toinen konflikti vaikuttaa myös Euroopan talouskriisiin. Energiatukitoimenpiteiden päättyminen kaikissa EU-maissa ja Punaisenmeren kaupan häiriöistä johtuvat korkeammat kuljetuskustannukset ja viivytykset aiheuttavat lyhyellä aikavälillä kuitenkin jonkin verran hintapaineita vaikuttamatta kuitenkaan inflaation hidastumiseen. EKP laski odotetusti korkoja. Korkojen lasku oli varsinkin Suomessa hartaasti odotettu. Käytännössä tosin mikään ei muutu juuri miksikään. Ohjauskoron lasku on jo hinnoiteltu euriboreihin.

Vuoden 2024 kasvuennuste on laskenut EU:ssa 1,3 prosentista 0,9 prosenttiin ja euroalueella 1,2 prosentista 0,8 prosenttiin. Vuonna 2025 talouden toimeliaisuuden odotetaan edelleen kasvavan – EU:ssa 1,7 prosenttia ja euroalueella 1,5 prosenttia. Talouden toimeliaisuuden odotetaan kuitenkin kiihtyvän vähitellen tänä vuonna. Inflaation hidastumisen jatkuessa reaalipalkkojen nousun ja häiriönsietokykyisten työmarkkinoiden uskotaan tukevan kulutuksen elpymistä. Luottoehtojen asteittainen helpottuminen edistää investointeja. Lisäksi ulkomaisten kumppaneiden kanssa käytävän kaupan odotetaan normalisoituvan. Kasvuvauhdin odotetaan vakiintuvan vuoden 2024 jälkipuoliskolta vuoden 2025 loppuun. Ennusteeseen liittyy epävarmuuksia pitkittyneiden geopoliittisten jännitteiden ja Lähi-idän konfliktin laajenemisriskin vuoksi. EU:n sisällä kasvua ja inflaatiota koskevien perusskenaarioiden riskit liittyvät siihen, ovatko kulutus ja palkkojen kasvu odotusten mukaisia sekä siihen, miten korkealla tasolla korot pysyvät ja kuinka kauan. Ilmastoriskeistä ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä johtuvat uhat jatkuvat edelleen.

Yhdysvaltalainen luottoluokittaja S&P Global laski viime viikolla Baltian maiden luottoluokituksia muun muassa Venäjän Ukrainassa käymän sotaoperaation vuoksi. Valtioiden luottoluokitus on riskienhallinnan työkalu, joka vaikuttaa esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkeyhtiöiden, päätöksentekoon. Viron luottoluokitus laski tasolta AA- tasolle A+. Latvian ja Liettuan luottoluokitukset laskivat puolestaan tasolta A+ tasolle A. Viroon keskittyvässä raportissaan luottoluokittaja arvioi, että muun muassa Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus heijastuu Viron talouskasvuun. Luokittaja tulkitsee siis epävarmuuden olevan niin suurta, ettei Baltian maita pidetä yhtä kykeneväisinä maksamaan lainojaan kuin ennen. S&P vertaa nykytilannetta vuoteen 2019 eli koronaa edeltävään aikaan. Vertailukohdasta Viron julkinen talous on heikentynyt ja vienti muuttunut tahmeaksi. S&P odottaa, että keskipitkällä aikavälillä Viron talous ei palaudu koronaa edeltävälle tasolle. Syypäät ovat kansainvälinen kilpailu ja uusien ulkomaisten sijoittajien empiminen. Tänä vuonna Viron talouden arvioidaan supistuvan kolmatta vuotta peräkkäin. Luottoluokitusta painaa myös kansalaisten verrattain matala tulotaso vastaavan luottoluokituksen maihin verrattuna. Ensi vuonna Viron talouden odotetaan lähtevän maltilliseen kasvuun.

Suomen taloustilanne on koko EU alueen heikoin. Sanna Marinin ja varsinkin Petteri Orpon hallitusten toimet ovat saaneet Suomen talouden todella heikkoon asemaan. Vuonna 2023 Suomen kasvu oli negatiivinen eli -0,4 prosenttia ja tälle vuodelle ennuste on 0,6 prosenttia sentään plussan puolella. Vuodelle 2025 ennustetaan vain 1,6 prosentin kasvua. Toteutuneekohan edes sekään saa nähdä? Talouden kasvunäkymät ovat todella heikot. Investointien lasku johtui pääasiassa rakennusalasta, johon on jo jonkin aikaa vaikuttanut asuntokysynnän hidastuminen ja korkeammat panoskustannukset. Julkinen kulutus tuki kotimaista kysyntää sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen ja palkkojen merkittävän nousun vuoksi. Lisäksi vienti laski ulkoisen kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tuonnin vähentyessä vieläkin voimakkaammin nettovienti vaikutti kasvuun myönteisesti. Pääosin vuonna 2025 voimaan tulevan uuden veronkorotuksista ja menoleikkauksista koostuvan vakauttamistoimipaketin odotetaan kuitenkin hidastavan yksityisen kulutuksen elpymistä. Julkisen kulutuksen ennustetaan hidastuvan jyrkästi vuonna 2024 ja supistuvan vuonna 2025. Investointeja ja vientiä ovat jarruttaneet satamien ja tehtaiden tilapäinen sulkeminen laaja-alaisten lakkojen vuoksi aiemmin tänä vuonna.

Talouden supistuessa vuonna 2023 työllisyys alkoi laskea ja työttömyysaste nousi 7,2 prosenttiin. Kun otetaan huomioon työikäisen väestön supistumisesta johtuva laajapohjainen työvoimapula, työmarkkinoiden heikkeneminen oli kuitenkin suhteellisen maltillista. Työpaikkojen kasvu pysähtyy tänä vuonna ennen kuin se kiihtyy uudelleen vuonna 2025 talouskasvun kiihtymisen myötä, kun taas työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 7,2 prosenttia vuonna 2025. YKHI -inflaatio oli vuonna 2023 keskimäärin 4,3 %, mutta hidastui huomattavasti vuoden lopussa energian hintojen laskun vuoksi. Sen odotetaan kuitenkin kiihtyvän uudelleen vuoden 2024 toisella puoliskolla johtuen syyskuussa 2024 suunnitellusta arvonlisäverokannan korotuksesta. Kaiken kaikkiaan kuluttajahintojen kasvun ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2024. Välillisten verojen nousu jatkuu vuoteen 2025 asti, inflaation ennustetaan nousevan 2,1 prosenttiin vuonna 2025. 

Vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä nousi 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Talouden supistuessa verotulot supistuivat, kun taas julkiset menot kasvoivat 8 % julkisten palkkojen, korkomenojen ja sosiaalimenojen nousun ansiosta erityisesti suhteessa vastikään perustetuissa hyvinvointipalvelukunnissa. Korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämistoimenpiteisiin liittyvät nettobudjettikustannukset vuonna 2023 olivat noin 0,2 % bruttokansantuotteesta, ja ne poistettiin kokonaan samana vuonna. Vuodelle 2024 ennustetun alijäämän odotetaan kasvavan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, koska menojen kasvun ennustetaan ylittävän ennustetun tulojen kasvun. Jälkimmäinen johtuu osittain vuonna 2024 voimaan tulleesta huomattavasta sosiaaliturvamaksujen leikkauksesta, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla sosiaalietuuksien, palkkojen ja korkojen menojen kasvu jatkuu. 

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, koska talouden elpymisen odotetaan tukevan julkisia tuloja, kun taas menojen ennustetaan olevan hillittyä vakauttamistoimien ansiosta. Heikkenevän finanssitilanteen vuoksi julkistettiin huhtikuussa 2024 suuri vakauttamispaketti, jonka arvo on noin 2,8 miljardia euroa eli 1 % BKT:stä ja joka jakautuu lähes tasan veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin. Suurin julkistettu tulotoimenpide on arvonlisäveron yleisen verokannan nostaminen 24,5 prosentista 25,5 prosenttiin, jonka on määrä tulla voimaan syyskuussa 2024. Muita veronkorotuksia ja useiden verovähennysten poistamista sekä menoleikkauksia odotetaan tulevan voimaan vuonna 2025.  Vuonna 2023 julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen nousi 75,8 prosenttiin. Velka suhteessa BKT:hen kasvaa edelleen 80,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 82,4 prosenttiin vuonna 2025 jatkuvien alijäämien ja huomattavien varastovirtamuutosten vuoksi.

EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni muistuttaa korkeasti velkaantuneita euromaita kuten Suomea ja Italiaa siitä, että uudet budjetti- ja velkakurisäännöt ja mahdollinen alijäämämenettelyyn joutuminen eivät ole näiden maiden suurin uhka. “Jos nämä maat eivät saa velkaansa supistettua, kielteinen reaktio ei tule komissiolta vaan markkinoilta”, huomauttaa hän. Markkinoilla ja myös komissiossa seurataan tarkkaan sitä, miten eri maiden 10-vuotisten valtionlainojen korot käyttäytyvät. Tällä viikolla huomio kohdistui Italiaan, joka on toiseksi velkaantunein EU-maa Kreikan jälkeen. Sen 10-vuotinen korko lähestyy vauhdilla neljän prosentin rajaa. Korko noteerattiin perjantaina markkinoiden sulkeutuessa 3,97 prosentissa. Esimerkiksi investointipankki Goldman Sachs on määritellyt Italian riskirajan olevan 3,75 prosentissa. Myös Suomen 10-vuotisen lainan korko on noussut 3,36 prosenttiin. Vielä vuotta aiemmin korko oli 2,76 prosentissa.

Työttömyys Suomessa tänä vuonna nousee Danske Bankenin ennusteessa tänä vuonna 8,2 prosenttiin. Suomalaisen hyvinvointiin vaikuttaa myös nämä tämän hallituksen tekemät leikkaukset. Heikentävä vaikutus hyvinvoinnille on seurauksena. Noita toimenpiteitä ei oikein hyvällä tahdollakaan voi sanoa suomalaiselle tärkeiksi asioiksi. Petteri Orpon hallituksen toimet  riistää toimeentulon Suomen köyhiltä ja vähävarsisilta. Taantuma jatkuu ja alv-korotus tulee täysin väärään aikaan. Helsingissä vieraillut ekologisen taloustieteen professori Robert Costanza sanoi, että kaikki hyvät asiat Suomen taloudesta otetaan pois. Kasvatetaan verokertymää arvonlisäverotusta korottamalla ja leikataan menoja asumistuesta ja työttömyysturvasta. Työmarkkinoille patistetaan monilla työttömyysturvan uudistuksilla ja leikkauksilla. Näistä palveluista karsiminen on Costanzan mielestä väärä suunta. ”Bkt:n kasvu ei välttämättä tarkoita, että hyvinvointi paranee kielteisten sivuvaikutusten takia”, Costanza sanoo. Itse ajattelen, että liiallinen varojen paneminen puolustusvoimiin on yksi petollinen menojen kasvattaja. Sieltä voitaisiin saada varoja köyhyyden, vanhusten ja sairaiden hoitoon. Liiallinen Ukrainan asioiden hyysääminen on rahojen heittämistä hukkaan. Se merkitsee sotaoperaation jatkumista.

Sateella on kiva kirjoitella. Seuraavasta minun on kuitenkin hyvin vaikea kirjoittaa. Kysymys on Venäjän taloudesta ja varsinkin suomenkielellä asioita on vääristelty ja kaikki tiedot ovat yleensä hyvin vanhoja. Monessa suomenkielisessä kirjoituksessa väitetään, että Venäjän talous menee alaspäin. Onneksi osaan venäjää, joten sieltä olen saanut runsaasti uutta tietoa Venäjän taloudesta ja sen näkymistä tällä hetkellä. Kuten jo aluksi kirjoitin Venäjä on noussut  maailman taloustilastoissa neljännelle tilalle. Tämä oli yllätys itse venäläisillekin. Venäjän talouden kasvuprosentti on tänä vuonna ollut 4,5 prosenttia. Työttömyys on alle 2 prosenttia. Itse asiassa Venäjällä on suuri pula työntekijöistä. Siksi vanhoja ihmisiä yritetään houkutella jatkamaan töissä eläkekorotuksilla vähän kuin meillä Suomessa. He osaavat usein ammatin jo ennestään ja ovat näin hyviä työntekijöitä. Uusi muutos on tapahtunut verotuksessa. Ennen Venäjällä oli tasavarotus 13 prosenttia, mutta nyt se on muuttunut progressiiviseksi. Alin prosentti on 13 kuten ennenkin ja ylin 33 prosenttia. Paljon alhaisempi se on kuin Suomessa, joten siellä kannattaa tehdä töitä.

Venäjä on maailman suurin valtio. Siellä on rajattomasti erilaisia tuotantomahdollisuuksia öljystä ja kaasusta lähtien erilaisiin mineraaleihin ja metalleihin asti. Maataloustuotanto on huomattavaa. Näin suuressa maassa, jossa on näin paljon erilaista hyötykäyttöisiä tuotteita on suuri pula tekijöistä. Venäjän väkiluku on eri lähteistä riippuen 142 - 145 miljoonaa. Se on aivan liian vähän näin suureen ja rikkaaseen maahan. Nyt on ryhdytty kasvattamaan syntyvyyttä ja suositaan suuria perheitä. Heille annetaan rahallista tukea ja verohelpotuksia. Venäjän suurimmassa perheessä on tällä hetkellä 18 lasta.

 Venäjän suurin kauppakumppani on Kiina. Huomattava kauppakumppani on Intia. Ne ostavat kaiken energian, mitä Venäjä pystyy tuottamaan. Kaikki kaasu , öljy , kivihiili, puu, erilaiset metallit, maataloustuotteet, menevät hyvin kaupaksi.  Maailman kasvukeskus on itse asiassa Aasia. Venäjällä suunnitellaan kolmatta pääkaupunkia itään Moskovan ja Pietarin lisäksi. Tästä olisi suurta hyötyä Venäjälle. Logistiikka vetää hyvin erilaisia nopeita ja suoria reittejä pitkin. Kuuluisimpia ovat Bam eli Baikal - Amur -rautatieyhteys ja Murmanskin satamasta laivayhteys itään. Ei tarvitse käyttää Punaista merta ja Suezin kanavaa. Yhteydet ovat suorempia ja lyhyempiä kuin meillä eurooppalaisilla.

Pietarissa pidettiin 5. - 8.6.2024  Venäjän suuri talousfoorumi SPIEF 2024 (St. Petersburk International Economic Forum  2024). Se on suurin talousfoorumi maailmassa. Osallistujia oli yli 21 300 edustajaa 136 maasta. nämä edustivat yli 3 550 yhtiötä. Sopimuksia foorumin aikana pelkästään tehtiin 6,43 triljoonan ruplan arvosta.  Tämä on yksi suurimmista ja tärkeimmistä liike-elämän  tapahtumista maailmassa. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1997 lähtien. Pääteemana tänä vuonna oli ”Moninapaisen maailman perusteet – uusien kasvualueiden muodostuminen”. SPIEFIN verkkosivuston mukaan ”viimeisten 26 vuoden aikana foorumi on vakiinnuttanut asemansa johtavana kansainvälisenä tapahtumana, joka keskittyy globaalin talousagendan keskeisiin kysymyksiin ja tarjoaa osallistujille alustan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta kestävän kehityksen edistämiseksi.” Osallistujat keskittyvät maailman moninapaisuuteen (multipolarismi), joka perustuu nouseviin globaaleihin kasvukeskuksiin. Tapahtumassa on tarkoitus keskustella siitä, miten hallitus, liike-elämä ja yhteiskunta voivat tehdä yhteistyötä varmistaakseen suvereenien maiden kestävän kehityksen kansallisten prioriteettien mukaisesti.

SPIEF 2024 ohjelma koostui neljästä temaattisesta aiheesta: 1. Siirtymä moninapaiseen maailmantalouteen,  2. Venäjän uuden taloussyklin tavoitteet, 3. Johtajuuden teknologiat ja 4. Terve yhteiskunta, perinteiset arvot ja sosiaalinen kehitys: valtion prioriteetti. Ohjelma sisälsi yli 10 liike-elämän vuoropuhelua, mukaan lukien Euraasian talousliitto (EAEU) – Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN), Venäjä – Afrikka, Venäjä – Latinalainen Amerikka, Venäjä – Kiina, Venäjä – Etelä-Afrikka, ja muut kahdenväliset tapaamiset. Ohjelma sisälsi yli 150 temaattista istuntoa, joissa oli yli 1 000 moderaattoria ja puhujaa. Keskustelut antoivat näkemyksen Venäjän paikasta ja roolista kehittyvässä moninapaisessa maailmanjärjestyksessä. Osallistujat keskustelivat myös kansainvälisten suhteiden kehittämisen edellytyksistä ja uusista kasvupisteistä, uusista talousjohtajista, jotka voivat tarjota vaihtoehdon perinteisille vaikutuskeskuksille.

SPIEF talousfoorumi on Venäjän presidentin suojeluksessa vuodesta 2005 lähtien. Presidentti Vladimir Putin osallistui kokoukseen 7. kesäkuuta. Tuolloin hän piti puheen ja osallistui keskusteluun. Hän oli mukana yli 4 tuntia. Minun on mahdotonta tässä kommentoida kaikkea keskustelua ja kommentteja mitä hän kävi. Foorumiin osallistui myös maailman johtajia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Ensimmäinen kuva jutussani on Euroopan korkeimmasta pilvenpiirtäjästä Lakhta Centeristä. Torni sijaitsee Venäjällä Pietarissa. Se on 462 metriä korkea. Torni on Gazpromin pääkonttori. Betonia ja softaa on tuotu jopa Suomesta. Kerroksia on 87 ja torni kiertää täydet 90 astetta. Tämä tekee siitä maailman korkeimman korkkiruuvimallisen rakennuksen. Rakennukselle on myönnetty   LEED Green Building - sertifikaatti. Ympäristösuorituskykykriteerien arvioinnin tulosten perusteella Lakhta Center Tower sai 82 pistettä, mikä vastaa korkeinta platinatasoa.

Mutta ei se vielä mitään, viereen nousee vielä kaksi paljon korkeampaa rakennusta joiden korkeus on yli 700 metriä.

Japani on nyt siis viidentenä maailman taloustilastoissa. Talouskasvu on ollut hidasta jo vuosikymmeniä. Ikääntyvän väestön, matalan syntyvyyden ja junnaavan talouskasvun Japani on totuttu näkemään Suomessa pikemminkin varoittavana esimerkkinä siitä, minne suomalainen yhteiskunta voi olla matkalla. Japanissa niin sanotut menetetyt vuosikymmenet ovat näkyneet niin, etteivät esimerkiksi reaalipalkat ole juuri nousseet ja japanilaisten yritysten määrä on vähentynyt maailman suurimpien yritysten joukossa. Valuuttana heikko jeni on vahingoittanut Japania. Vahvan  autoteollisuuden etu on menetetty Sähköautojen myötä. Loikka digitaalisiin tuotteisiin ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin monessa muussa maassa. Kun katsotaan tulevia vuosikymmeniä, näkymä on synkähkö. Japanin hallitus kertoi 27, 8 prosentin vuositason bruttokansantuotteen laskusta, jos meno jatkuu tähän tahtiin.

Ajan puutteen vuoksi en katso tarpeelliseksi käydä läpi muun maailman taloustilanteita. Afrikka on valtavien rikkauksien maanosa ja kunhan se pääsee irti entisistä riistäjistä koittaa sille kulta-ajat. Ranskasta on päästy jo irti ja Venäjä on kasvanut toimivaksi kumppaniksi alueella. Myös Latinalainen Amerikka on valtavien rikkauksien alue ja kehittyy parhaillaan. Myös sinne Venäjä on siirtänyt toimintaansa. Esimerkiksi BRICS-liitto, jonka jäseniä ovat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Iran, Etiopia, Egypti, Argentiina ja Yhdistyneet Arabiemiraatit on huomattavasti suurempi taloudeltaan kuin G7 -ryhmä. BRICS -liittoon on pyrkimässä yli 30 uutta jäsentä. Näiden joukossa jopa Turkki, joka on vuosikymmeniä yrittänyt päästä EU:hun, mutta ei olla otettu jäseneksi. Liiton yhtenä tarkoituksena on päästä irti dollarin ylivallasta ja ruveta käyttämään kansallisia valuuttoja. Mutta ehkä nyt koittaa uusi aika.