SEURAUKSET?

 

Hei! Juhannus meni hurjissa merkeissä. Mansikkakuu oli näkyvissä.

Sveitsin ns. "rauhankonferenssi" 15. - 16.6 epäonnistui siis täydellisesti.  Yli puoli maailmaa hylkäsi ’rauhankonferenssin’ Sveitsissä ja Ukrainan sotaa tukeneesta julistuksesta vetäydyttiin ja kokouksesta poistuttiin nopeasti. Huomattavaa on, että edes Yhdysvallat ei seiso Sveitsin kokouksen asialistan takana. Vaikka Joe Biden oli juuri Italiassa G8-kokouksessa perjantaina, hän torjui huippukokoukseen osallistumisen lauantaina ja lensi takaisin Washingtoniin. Varapresidentti Kamala Harris, jolta odotettiin aktiivista ja johtavaa roolia, vietti kokouksessa vain muutaman tunnin ja poistui paikalta mahdollisimman nopeasti. Voi olla, että jotkut pitävät vieläkin kokousta onnistuneena, mutta se on kyllä itsensä pettämistä. Sille pyrittiin antamaan merkitystä, jota sille ei tullut. On selvää, että jos pääosien esittäjät eivät osallistu kokoukseen sillä ei ole mahdollisuuksia saavuttaa yhtään mitään.

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin yllätti kaikki menemällä18.6. viralliselle vierailulle Pohjoiskoreaan ja tapaamalla Pohjoiskorean johtajan Kim Jong Unin. Putin lahjoitti Jong Unille Taurus -merkkisen loistoauton henkilökohtaiseen käyttöön. Se oli jo toinen tällainen loistoauto, jonka Putin lahjoitti hänelle. He ajelivat sillä pitkin ja poikin katuja. Kim Jong-Un lahjoitti Putinille kaksi valkoista koiraa. Suurin yllätys oli kuitenkin, että he allekirjoittivat  strategisen yhteistyösopimuksen, joka sisältää keskinäisen avunannon mikäli maat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Tätä on sanottu Putinin onnistuneeksi siirroksi maailman valtapeleissä. Itse olen ajatellut jo pitkään, että tällainen sopimus voisi olla erittäin upea, jos se tehtäisiin myös Kiinan, Valko-Venäjän ja Iranin kanssa. Syntyisi ikään kuin liitto, joka olisi vastapaino Natolle. Myöhemmin havaitsin, etten ole ainoa, joka oli ajatellut näin.

Sopimus on herättänyt lännessä suurta pahennusta. Yhdysvallat lisäsi Pohjoiskorealle sanktioita ja Eteläkorea on osoittanut hysterian merkkejä ilmoittamalla, että ryhtyy aseistamaan Ukrainaa. Eteläkorea tekee "ison virheen", jos päättää toimittaa Ukrainalle aseapua sanoi Putin. Vuosina 1950 - 1953 käytiin Korean sota. Pohjoiskorea valloitti aluksi melkein koko Korean niemimaan, mutta silloin sotaan yhtyi laittomasti Yhdysvallat ja työnsi takaisin Pohjoiskorean joukot. Tapaus on pyritty väärentämään YK:n toimintana. Silloin Kiina ryhtyi avustamaan Pohjoiskoreaa ja Neuvostoliitto aseistamaan seurauksena Yhdysvaltojen joukot työnnettiin nykyisille rajoille. Näistä seikoista johtuen alueella on edelleen molemmin puolista vihoittelua.

 Pohjoiskorea on nykyisin ydinasevaltio ja sen asetuotanto on huimaavaa. Sen asevoimat ovat lähes 1 200 000 sotilasta. lisäksi reservissä on 600 000 sotilasta. Mannerten väliset ohjukset kykenevät kuljettamaan ydinkärkiä lentävät  jopa 9 000 kilometrin päähän. Tilastojen mukaan Pohjoiskorea on 5:nnnellä sijalla maailman asevoimien vahvuudessa. Sanotaan, että Pohjoiskorea on antanut aseapua Venäjälle Ukrainan sotaoperaation aikana. Aikoinaan Pohjoiskorea näki nälkää, mutta Putin sanoi, että Venäjä voi nykyään auttaa Pohjoiskoreaa jos ruokaa tarvitaan. Putin kutsui Kim Jong Unin Venäjälle vierailulle.

Pohjoiskorean jälkeen Putin vieraili 19.6. Vietnamissa. Hän tapasi uuden presidentin To Lamin ja kommunistisen puolueen pääsihteerin Nguyen Phu Trongin. Samalla hän julkaisi vietnamilaisessa  Nhan Dan -sanomalehdessä artikkelin, jossa kerrottiin Vietnamin sodasta. Neuvostoliitto ja Kiina olivat melkein ainoat maat, jotka avustivat Pohjois-Vietnamia aseellisesti sodan aikana. Sota käytiin vuosina 1955 - 1975, siis se kesti yli 20 vuotta. Lopulta Pohjois-Vietnam voitti ja Yhdysvallat pakeni maasta. On sanottu, että Yhdysvallat hävisi tuon sodan. Kaikkialla maailmassa osoitettiin mieltä Yhdysvaltoja vastaan ja näin myös Suomessa. Putin muistutti Neuvostoliiton ja Vietnamin välisistä lämpimistä suhteista. Monet näkevät, että Putin pyrkii muodostamaan Venäjälle ystävällismielisten valtioiden koalition, johon myös Vietnam kuuluisi. AFP:n mukaan kulisseissa puhutaan kuitenkin, että pöydällä olisi puolustusyhteistyön mahdollisuus liittyen Venäjän sotaoperaatioon Ukrainassa.

Ukrainan sotaoperaation aikana presidentti Putin on vieraillut ainakin Kiinassa, Iranissa, Valko-Venäjällä, Kirgisiassa, Armeniassa, Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Valkoisessa talossa Venäjän presidenttiin suhtaudutaan lähinnä kansainvälisesti etsintäkuulutettuna roistona. Siksi Putinin vierailu aiheuttaa melkoisen kolhun Vietnamin ja Yhdysvaltojen suhteille. Putinia ei edelleenkään nähdä maailmanlaajuisesti poliittisena hylkiönä, vaikka länsimaat niin toivoisivat sitä.

Venäjällä on myös muisteltu toisen maailmansodan alkamista 22.6.1941. Yöllä klo 4.00 ilman mitään ilmoituksia tai varoituksia Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja kutsui sitä Operaatio Barbarossaksi. Sodassa Neuvostoliitto menetti yli 27 miljoonaa ihmishenkeä, mutta voitti kuitenkin sodan. Venäjä kutsuu sitä nimellä Suuri isänmaallinen sota. Sota päättyi Berliinin valtaukseen 2. toukokuuta 1945. Itärintaman suurta merkitystä toisessa maailmansodassa kuvaa hyvin se, että peräti 80 prosenttia Saksan miestappioista tuli itärintamalla.

Ukrainassa Venäjän sotaoperaatio jatkuu edelleen Venäjän joukkojen vallatessa rauhallisesti yhä uusia alueita. Ukrainalla on valtava miespula. Ihmiset eivät halua astua Ukrainan armeijaan. Varsinkaan suomalaiset eivät kommentointien perusteella halua pitää sitä totena. Mitenkähän Suomessa kävisi, jos Suomeen kohdistuisi tällainen sotaoperaatio? Minä en ainakaan haluaisi astua rintamalle. Tultaisiinko minua väkivalloin hakkaamalla ja pahoin pitämällä hakemaan rintamalle? Mieluummin  menisin vankilaan kuten viimesodassa Suomen kuuluisin pasifisti Arndt Pekurinen. Lopultahan hänet kuitenkin raahattiin rintamalle 1941, pahoinpideltiin ja ammuttiin.

Mutta Ukrainassa se on tätä päivää. Ukrainalla on yhä paheneva miespula. Ukraina menettää joka päivä noin 1 000 - 2 000 miestä ja viikoittain 10 000 - 18 000 miestä. Menetykset ovat hurjia. Mutta lännessä toivotaan kuitenkin sodan jatkuvan ja aseita toimitetaan suuria määriä välittämättä ukrainalaisista ihmisuhreista. Presidentti Volodimir Zelenskyi haluaa pysyä vallassa vaikka Ukrainan lakien mukaan hänen presidenttiytensä päättyi jo 20. toukokuuta. Hän toimii siis laittomasti ja länsi hyväksyy tämän. Zelenskiy nimitti armeijan uudeksi ylipäälliköksi Oleksandr Syrskyin. Hänen pohjakoulutuksensa on Moskovan korkeampi sotilaskoulu. Hänen kotikielensä on venäjä ja hän puhuu huonosti ukrainaa. Salaperäistä on se, että häntä vastustaa jyrkästi Maryana Bezuglaya niminen nainen. Tämä nainen toimii Kansallisen turvallisuuden, puolustus- ja tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtajana, valvoo Naton arvojen ja standardien käyttöönottoa, kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä ja toimii rauhanturvaamista käsittelevän alivaliokunnan puheenjohtajana. Hän on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen pysyvän valtuuskunnan jäsen. Hän on opiskellut mm. Yhdysvalloissa. Entinen ylipäällikkö Valerii Zaluzhnyi määrättiin lähettilääksi Britanniaan, mutta hän vain käväisi siellä eikä ole hoitanut enää tehtäviä.

 

Ukrainan armeijan uusi ylipäällikkö Oleksandr Syrskyi

 

Häntä vastustaa Maryana Bezuglaya

 Venäjä otti käyttöönsä uuden aseen FAB-3000 M-54 pommin. Yhdellä laukauksella meni yli 70 ukrainalaista sotilasta. Ukraina sai käyttöönsä amerikkalaisia pitkän matkan rypälekärjillä varustettuja ATACMS -ohjuksia. Niitä ammuttiin 23. kesäkuuta Sevastopoliin. Neljä niistä venäläiset ampuivat alas. Yksi niistä lensi kauaksi harhaan ja räjähti siellä aiheuttamatta mitään vahinkoa. Mutta yksi lensi Sevastopolin uimarannalle ja räjähti siellä. Neljä ihmistä kuoli, josta kaksi oli lapsia. 151 ihmistä loukkaantui. 23. päivä oli sunnuntai ja rannalla oli paljon ihmisiä. Miksi rypälepommi piti ampua juuri silloin uimarannalle? Siellä ei ole mitään sotilaskohdetta.  Venäjän puolustusministeriö on korostanut, että vastuu näistä iskuista on Yhdysvalloilla. Nämä ohjukset tarvitsevat satelliittikoordinaatteja, joita ukrainalaisilla ei ole. Miksi koordinaatit suunnattiin uimarannalle, joka ei ole sotilaskohde? Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupäällikkö Kyrylo Budanov sanoi, että Krimillä ei ole siviilikohteita. Kaikki ovat sotilaallisia kohteita.

 

Kyrylo Budanov

 

Sevastopolin uimaranta kasettipommin iskun aikana.

Oli niin tai näin ajattelin jatkaa vanhaa sarjaani ukrainalaisista venäläisille antautuneista sotavangeista. Tosin olen jo monta kertaa ajatellut jo lopettaa koko sarjan julkaisemisen, koska vankeja tulee niin tuhottomasti. Nimiä ja muita henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä:

 

TEHDÄÄNKÖ VÄÄRIÄ johtopäätöksiä?

 

 

Hyvät ystävät! Olen ollut lomalla , joten en ole päässyt kirjoittelemaan vähään aikaan. Ajattelin tällä kertaa kirjoitta lähinnä parista asiasta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti 14.6.2024, että Venäjä on aina valmis neuvottelemaan rauhasta Ukrainan kanssa. Sveitsissä käytiin 15. -16.kesäkuuta  rauhanneuvottelut Ukrainan operaatiosta. Osaan suomenkielen lisäksi venäjää, ukrainaa ja englantia, joten pystyn seuraamaan molemmin puoleista toimintaa ja käsityksiä asioista. Muuten seuraaminen on vaikeaa tai jopa saa vääränlaisen kuvan asioista. Propagandaa käytetään runsaasti ja myös Suomen kaikissa tiedotusvälineissä. Näin suomalaisilla on varsin yksipuolinen käsitys asioista ja tästä johtuen suomalaisten toiminta on jopa varsin aggressiivista ja yksipuolista. Suomalaiset uskovat varsin lujasti tiedotusvälineisiinsä.  Mutta aloitan aikajärjestyksessä.

 

Siis 14.6.2024 Venäjän presidentti Vladimir  Putin oli kutsunut Venäjän ulkoministeriön työntekijöitä ja puhui heille Venäjän ehdotukset Ukrainan rauhalle. Olen katsonut koko ohjelman läpi ja ehdotukset ovat mielestäni hyvin selkeät. Toisaalta nämä ovat järkyttäneet  länttä monin tavoin. Venäjä voisi lopettaa taistelut Ukrainassa ja aloittaa rauhanneuvottelut jos Ukraina luopuisi Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizzjan alueista sekä sotilasliitto Naton jäsenyydestä. Heti kun Kiova on valmis tähän me voimme kirjaimellisesti juuri sillä hetkellä lopettaa taistelut ja aloittaa neuvottelut, sanoi Putin. Lisäksi hän vaati, venäjästä tulisi virallinen kieli Ukrainassa ukrainankielen lisäksi ja sen käyttöön liittyvät rajoitukset poistettaisiin. Ukraina pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja Ukrainan asevoimat jäähdytettäisiin 100 000 mieheen. Ulkomaisia aseita ei voisi sijoittaa Ukrainan maaperälle. Ehdotukset ovat  herättäneet valtavan erilaisten kommenttien määrän lännessä, Natossa ja Yhdysvalloissa. Minun on ihan turhaa ruveta pohtimaan niitä tässä, koska niitä on kommentoitu lännessä eri tiedotusvälineissä niin runsaasti, tosin varsin yksipuolisesti.

Sveitsissä Bürgenstockissa 15.–16. kesäkuuta järjestettyyn konferenssiin sai kutsun yhteensä 160 valtiota ja kansainvälistä järjestöä. Lopulta siihen osallistui noin 90 valtiota. Venäjää ei oltu kutsuttu ja Kiina ilmoitti, ettei osallistu kokoukseen. Myös Presidentti Biden ei osallistunut kokoukseen. Kokouksesta muodostui siis eräänlainen raakile, koska pääosan esittäjät puuttuivat. Lisäksi suuri osanottaja määrä oli paikalla vain jonkun tunnin. On selvää, että tämä kokous oli rauhan kannalta täysin turha. Ilman Venäjää ei tietenkään asioista tullut mitään. Kokouksen tarkoituksena oli kokonaan muu. Vaikka siellä allekirjoitettiin jokin julkilausuma, kokouksen todellisena tarkoituksena oli houkutella uusia maita mukaan tähän lännen operaatioon. Tässä ei onnistuttu. Se ei merkinnyt, että rauha saapuisi Ukrainaan. Esimerkiksi Saudi-Arabia, Thaimaa, Intia, Meksiko, Etelä-Afrikka ja Vatikaani eivät tue tätä julkilausumaa. Nyt jälkeenpäin moni valtio on peruuttanut hyväksymisensä. Oikeammin tapahtui niin, että hyväksyjiksi laitettiin suoraan sellaiset valtiot, jotka eivät olleet peruuttaneet hyväksymistä. Jos ei halunnut olla julkilausuman hyväksyjä siitä piti ilmoittaa. Pettymyksen peittämiseksi lännessä yritettiin laittaa mahdollisimman suuri määrä hyväksyjiä. Siis vielä ei tiedetä hyväksyjien todellista määrää. Tämä pyritään aktiivisesti salaamaan.

Olisi hyvä muistaa, että Volodimir Zelenskyi ei enää Ukrainan lakien mukaan ole Ukrainan presidentti. Hänen toimikautensa päättyi 20. toukokuuta. Jos sotatilan takia ei voida järjestää uutta vaalia, niin kuin nyt on, Ukrainan perustuslain mukaan Ukrainaa pitäisi johtaa Ukrainan parlamentin puheenjohtaja. No näinhän ei nyt ole tapahtunut. Länsi ja itse Zelenskyi pitävät häntä edelleen presidenttinä. Miten tähän nyt pitäisi suhtautua on yksi kysymys? Kokouksessa esitettiin Zelenskyin visio rauhaan, mutta Venäjän visio on aivan erilainen. Oli selvää, että ilman Venäjää ei synny mitään päätöksiä. Ilman Venäjää ei tehdä rauhaa. Miten lopettaa tämä sotaoperaatio eikä tehdä siitä vielä pitempää? Lähettämällä Ukrainaan aseita, rahaa ja sotilaita operaatiosta tulee vielä pitempi. Tämä merkitsee paljon lisää ihmishenkien menetyksiä ja ihmisten kärsimysten jatkumista. Tätäkö länsi haluaa? Tämä voi merkitä myöskin vaaraa, että Nato voi joutua konfliktiin Venäjän kanssa ja se on todella vaarallista. Venäjä on juuri järjestänyt kahdet ydinsotaharjoitukset ja ne menivät hyvin. Venäjällä on maailman eniten ydinaseita.

 

Pari seikkaa herätti tässä kokoontumisessa huomioni. Ensimmäinen on se, että presidenttimme Aleksanteri Stubido esitti elämänkerrallaan hämmennystä kertomalla isoisänsä ja isoäitinsä sekä isänsä olleen kotoisin Karjalasta, jonka Neuvostoliitto valloitti  Suomelta toisen maailmansodan aikana. Tällä kertomuksellaan Stupido osoitti katkeruutensa Venäjää kohtaan ja yritti yhdistää Ukrainan ja Suomen politiikan toisiinsa. Toinen tapaus oli Kanadan pääministeri Justin Trudeaun lauantaina 15.6. virallisen ryhmäkuvauksen aikana huudahtama iskulause  "Slava Ukraine (Kunnia Ukrainalle)". Tämä iskulause oli Ukrainan historian natsimiehityksellä käytössä. Natsi Stepan Banderan käytti tätä iskulausetta toisen maailmansodan aikana. Yhä tänä päivänä nimenomaan ukrainalaiset natsit käyttävät tätä iskulausetta. Kaikki osallistujat  eivät missään nimessä yhtyneet tähän huutoon.  Myöhemmin Trudeau pyysi anteeksi tätä huudahtustaan.

Sotaoperaatio jatkuu Ukrainassa. Venäjä etenee hyvin omaan tahtiinsa. Ukraina kokee suuria menetyksiä. Vuorokaudessa Ukraina menettää jopa 2 000 miestä. Joinakin viikkoina Ukrainan menetykset ovat olleet jopa 17 000 miestä. Ukrainalaiset miehet eivät halua mennä armeijaan ja rintamalle. Tämä on johtanut siihen, että mobilisointisotilaat yrittävät väkisin viedä miehiä rintamalle. Tämä on johtanut sitten siihen, että miehet yrittävät karata tai taistelevat mobilisointia vastaan. Tämänkertainen kuvitus on näistä mobilisoinnista ja niiden vastaisista taisteluista. Näihin taisteluihin yhtyvät myös tavalliset siviilit ja mm. naiset. He yrittävät puolustaa näitä miehiä. Kiinniotoista on muodostunut hyvin väkivaltaisia ja niissä on jopa kuollut, joidenkin tietojen mukaan tähän mennessä jopa 12 miestä. Koska niissä taistelee jopa naisia on ehdotettu, että mobilisoimaan otettaisiin myös naisia. 

Uusia miehiä ei ehditä kouluttaa. Amerikkalaiset ovat ehdottaneet, että nämä lähetettäisiin rintamalle suoraan kouluttamatta. He eivät osaa edes käyttää asetta. Kuulema rintama on paras koulutuspaikka. Näin on menetelty. Yksi menettelytapa päästä sodasta on pyrkiä vankilaan tekemällä jokin rikos. Esimerkiksi polttamalla mobilisoijien auto pääsee vankilaan. Tosin uusi tapa on kiduttaa näitä vankeja vankilassa hakkaamalla heitä tai muulla tavoin. Tavalliset miehet yrittävät siis paeta mobilisointia Ukrainasta kaikin keinoin. Jopa Kiovan filharmoninen orkesteri jäi Saksaan, ettei miesjäsenten tarvitsisi mennä sotaan. Uusi ilmiö on ollut, että jopa nämä mobilisoijat ovat ryhtyneet pakenemaan Ukrainasta, koska tietävät, että ennemmin tai myöhemmin on myös heidän vuoronsa mennä rintamalle.  Lisäksi tämä merkitsee sitä, että yhä suurempi määrä miehiä on poissa tuotannosta. He puuttuvat teollisuudesta, kaikenlaisesta tuotannosta, rakentamisesta, korjaamisesta, logistiikasta, maataloudesta jne. Tämä merkitse Ukrainalle kaikenlaisia lisävaikeuksia. Tätä on yritetty korvata naisilla, mutta huonolla menestyksellä. 

 

Venäjä vei 16.6.2025 laivasto-osaston Kuubaan Havannaan. Laivoissa oli ehkä mukana myös ydinaseita. Ennen Kuuban Havannaan saapumista osasto oli pitänyt sotaharjoituksen Yhdysvaltojen rannikon edustalla. Tästä amerikkalaiset olivat kauhuissaan. Koko harjoituksen ajan Yhdysvaltojen laivasto ja ilmavoimat seurasi venäläistä laivasto-osastoa. Alusten on määrä osallistua sotaharjoituksiin myös Kuuban laivaston kanssa. Havannaan saapuessaan kuubalaiset olivat hyvin innoissaan. Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel saapui satamaan tervehtimään tulijoita. Osasto jatkaa vierailua Venezuelaan. Kaikkien mieleen palasi elävästi kuusikymmentäluku. Eli mikä oli siis tarkoitus tällä operaatiolla?  Vai oliko sillä jokin tarkoitus? Euroopassa on yhä lukuisa määrä ydinaseita amerikkalaisissa tukikohdissa.

Ajattelin sitten jatkaa vanhaa sarjaani ukrainalaisista venäläisistä antautuneista sotavangeista. Tosin olen ajatellut jo monta kertaa lopettaa koko sarjan julkaisemisen, koska vankeja tulee niin tuhottomasti. Yksi vangeista kertoo olevansa Columbiasta. Heitä oli 8 sotilasta ja heille luvattiin maksaa hyvä hinta dollareissa. He joutuivat eturintamaan. Venäläisten hyökätessä 7 heistä sai surmansa. Hän jäi ainoana henkiin ja antautui heti. Hänen kuvansa on kuvista viimeisenä. Nimiä ja muita henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä:

 

TALOUSUUTISIA

 

 Venäjän talous on noussut askelta ylemmäksi. Ennen se oli viidennellä sijalla maailman taloudessa ja kaupassa, mutta nyt se on jo neljännellä sijalla. Julkitulleiden tilastojen mukaan Venäjä meni ohi Japanin talouden. Tässä ohessa kaavio tapahtuneesta:

Tämä tapahtui itse asiassa yllätyksenä itse venäläisillekin. Presidentti Vladimir Putin yritti patistaa venäläisiä työskentelemään aktiivisemmin, jotta tämän vuoden aikana Venäjä nousisi yhden pykälän ylemmäksi maailman taloudessa, mutta se tapahtuikin jo puolen vuoden sisällä. Nyt siis Venäjä on neljännellä tilalla maailman taloudessa, kun se ohitti Japanin. Aikajanaa tästä on aika vaikea tehdä mutta Maailmanpankin mukaan näin on tapahtunut. Vuodesta 2021 Venäjän kasvu on ollut 8 prosentin luokkaa ja Japanin kasvu on ollut välillä jopa taantuvaa. Venäläisillä tämä on ollut jopa juhlavuosi, koska tasan 10 vuotta sitten länsi ilmoitti sanktioista ja tänä aikana Venäjä siirtyi tilastojen kuudennelta sijalta neljänneksi. Suomalaisena mietin, kuinka järkyttävää tämä onkaan koko lännelle.

Kiina ja USA ovat jo pitkään olleet maailman talouden suurimmat taloudet. Intialla on vielä paljon tekemistä päästäkseen noihin samoihin talouslukuihin. Kiinan talous kasvoi viime vuonna 5,2  prosenttia. Se ylitti jopa Kiinan omat tavoitteet. Tavoitteeksi oli asetettu viiden prosentin luokkaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti Kiinan vuoden 2023 kasvulukemaksi toteutuneen 5,2 prosenttia. Silti se oli yksi Kiinan heikoimmista vuotuisista kasvuluvuista yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kiina on kärsinyt mm. lamauttavasta kiinteistökriisistä sekä heikohkosta kulutuksesta. Kiinan 5,2 prosentin talouskasvu on kuitenkin huomattava kun verrataan Yhdysvaltojen ja Euroopan parin prosentin talouskasvuun. Joissakin Euroopan maissa on ollut jopa taantumaa. Aikaisemmin talouskasvu on ollut  kuudesta seitsemään prosenttiin. Kiinan vienti laski 2023 ensimmäisen kerran vuoden 2016 jälkeen. Myös jännitteet Yhdysvaltain kanssa ja lännen pyrkimykset vähentää riippuvuutta Kiinasta ovat iskeneet kasvuun.

Tänä vuonna Kiinan BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä virallisten tilastojen mukaan 5,3 prosenttia. Kuitenkin ennusteiden mukaan kuluvalle vuodelle asetettu noin 5 prosentin kasvutavoite tulee olemaan aiempaa vaikeampi. Vuosina 2025 - 2026 ennustetaan jäävän 3 prosentin paikkeille. Kiinteistösektorissa vallitsee kriisi ja tärkeimpien kauppakumppanien välillä esiintyy vaikeuksia. Vaikutuksensa on myös Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodalla. Vuodesta 2009 alkaen Kiina on ollut maailman suurin automarkkina-alue. Monet autonvalmistajat ovat ryhtyneet kasvattamaan paikallisia tehtaitaan Kiinassa. Myös monet länsimaiset yritykset ovat siirtyneet Kiinaan (ns. Kiina-ilmiö), koska siellä on alhaisempi palkkataso, verotus ja raaka-aineiden hinnat. Erityisesti korkeateknologia on edullista ja erittäin korkealla tasolla. Tällä alueella lisätään innovaatioita ja tuotantoa. Kiina haluaa olla johtava valtio keskeisillä teknologia-aloilla. Tulojen kasvu on ollut talouskasvua nopeampaa. Yhtenä ongelmana on ollut väestön vanheneminen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Kiinan julkisen talouden todellisen vajeen (sis. keskus- ja paikallishallinnon, paikallishallinnon rahoitusyhtiöt ja valtion rahastot) olleen reilusti yli 10 % suhteessa BKT:hen viime vuodet ja ennustaa vajeen pysyvän 13 prosentissa vuosina 2024–2026. OECD:n mukaan vuonna 2021 verotulot olivat Kiinassa 21 % suhteessa BKT:hen, kun ne olivat OECD-maissa keskimäärin 34 %. Nykyään länsimaissa ollaan huolissaan liiallisista Kiina-riippuvuuksista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota jatkuu. Mm. kiinalaiset sähköautot ovat huomattavasti edellä länsimaisia ja amerikkalaisia. Juanin kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana. Kiina on ryhtynyt kasvattamaan kultavarantoaan.

Sen sijaan USA:n talouskasvu jäi yllättäen odotuksista. Bruttokansantuotteen kasvu jäi selvästi viime vuoden loppua alhaisemmaksi. Samalla kuitenkin pohjainflaatio kiihtyi. Ennakkoarviot Yhdysvaltain ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kasvusta osoittavat maan talouskasvun laskeneen huomattavasti vastoin odotuksia. Talous kasvoi 1,6 prosentin vuosivauhdilla tammi-maaliskuussa, kun Bloombergin haastattelemat ekonomistit olivat odottaneet 2,5 prosentin kasvua. Lukema on myös huomattavasti alhaisempi kuin viime vuoden neljännen neljänneksen bruttokansantuotteen kasvu, jota tarkistettiin 3,4 prosenttiin. USA:n talouskasvu on hidastunut tasaisesti viimeisten 12 kuukauden aikana.

Kulutusmenot, jotka muodostavat leijonanosan taloudellisesta tuotannosta, hidastuivat myös aiemmin tänä vuonna. Silti ne vauhdittivat silti kasvua ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vaikka kasvu on hiipumassa, on USA:n inflaatio kiihtymässä, mikä nostaa esiin vaaran stagflaatiosta. Stagflaatiossa yhdistyvät talouden taantuma ja korkea inflaatio. PCE -pohjainflaatio eli henkilökohtaisten kulutusmenojen perusindeksi, jossa ei oteta huomioon epävakaita elintarvike- ja energialuokkia, nousi ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia, mikä ylitti 3,4 prosentin konsensusennusteen. PCE -inflaatio ylitti selvästi edellisen neljänneksen 2,0 prosentin kasvu.

Sitkeästi korkeana pysyttelevä pohjainflaatio on tärkein syy siihen, miksi Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei aio laskea korkoja lähiaikoina. Toisaalta talouden joustavuus rauhoittaa keskuspankkiireja myös siitä, että heillä on varaa istua paikoillaan ja odottaa, että inflaatio hidastuu. Fed:n virkamiehet alkavat laskea korkoja vasta, kun he ovat vakuuttuneita siitä, että inflaatio on hallinnassa ja että he ovat matkalla kohti kahden prosentin tavoitettaan. He voivat kuitenkin laskea korkoja myös odotettua nopeammin, jos talous yhtäkkiä horjuu. Taloustieteilijät ja Fed:n päättäjät odottavat edelleen laajalti, että USA:n talouden vauhti hidastuu entisestään tänä vuonna, kun korkotaso on korkea.

USA:n talous yskii – uusia merkkejä kasvun hyytymisestä. Useat mittarit kielivät siitä, että Yhdysvaltojen talousmoottorissa on karstaa. Viimeisin Michiganin yliopiston kuluttajaluottamustutkimus kertoo jälleen kasvavasta epävarmuudesta talouden suunnasta. Yliopiston mittaaman kuluttajaluottamusindikaattorin pisteluku laski 13 prosenttia toukokuussa. Kuukauden indeksilukema oli 67,4, mikä on alhaisin lukema kuuteen kuukauteen. Se jäi myös selvästi alle ekonomistien odotusten, joka oli Bloombergin keräämientietojen mukaan 76,2 pistettä. Yhdysvaltain kuluttajat ovat yhä huolestuneempia Yhdysvaltain talouden kehityksestä, kun inflaatio on pysyvää ja korkotaso pysyy korkeana pidempään kuin alun perin toivottiin. Michigan-indeksin inflaatio-odotukset nousivat vuositasolla 3,5 prosenttiin, kun ne edelliskuussa olivat 3,2 prosenttia. Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat 3,1 prosenttiin, kun ne edelliskuussa olivat 3,0 prosenttia. Pelkona on yhtäaikainen korkea inflaatio ja kohoava työttömyys.

Ennakkoarviot  osoittavat maan talouskasvun laskeneen huomattavasti vastoin odotuksia.  USA:n kauhea velkakatto kiikuttaa kohti katoa. Lisäksi presidenttitaisto Joe Bidenin ja Donald Trumpin välillä aiheuttaa lisämakua talouden suhteen. Kansan kielellä sanottuna Yhdysvalloilla on valtava kasvava velka, jota paikataan painamalla dollareita, joilla ei ole vastetta. Tämä toimii niin kauan, kun dollaria käytetään maailman vaihtovaluuttana. Kun se ei enää toimi tapahtuu  ennusteiden mukaan katastrofi. Ehkä tässä ei ole syytä mennä tämän syvemmälle Yhdysvaltojen talouteen.

Euroopan taloustilanne on käytännössä katastrofaalinen. EU:n talouden lähtötilanne vuodelle 2024 oli odotettua heikompi. Inflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2024 aikana 3,0 prosenttiin ja 1,5 prosenttiin vuoden 2025 aikana. Mikään ei takaa, että näin käy. Paljolti Euroopan taloustilanteeseen vaikuttaa Saksan heikko taloustilanne. Halvan energian menettäminen, kun Nord Stream kaasuputket räjäytettiin tuotti Saksalle runsaasti tappioita. Se on joutunut tuomaan kallista energiaa Yhdysvalloista ja Norjasta. Viimeisten tutkimusten mukaan putket räjäytti Yhdysvallat ja Ukraina yhteistyöllä. Näin sanovat monet asiantuntijat. Muutenkin Euroopan taloustilanteeseen vaikuttaa ilman muuta Ukrainan sotaoperaatio. Mutta en paneudu siihen nyt sen tarkemmin.

Toinen konflikti vaikuttaa myös Euroopan talouskriisiin. Energiatukitoimenpiteiden päättyminen kaikissa EU-maissa ja Punaisenmeren kaupan häiriöistä johtuvat korkeammat kuljetuskustannukset ja viivytykset aiheuttavat lyhyellä aikavälillä kuitenkin jonkin verran hintapaineita vaikuttamatta kuitenkaan inflaation hidastumiseen. EKP laski odotetusti korkoja. Korkojen lasku oli varsinkin Suomessa hartaasti odotettu. Käytännössä tosin mikään ei muutu juuri miksikään. Ohjauskoron lasku on jo hinnoiteltu euriboreihin.

Vuoden 2024 kasvuennuste on laskenut EU:ssa 1,3 prosentista 0,9 prosenttiin ja euroalueella 1,2 prosentista 0,8 prosenttiin. Vuonna 2025 talouden toimeliaisuuden odotetaan edelleen kasvavan – EU:ssa 1,7 prosenttia ja euroalueella 1,5 prosenttia. Talouden toimeliaisuuden odotetaan kuitenkin kiihtyvän vähitellen tänä vuonna. Inflaation hidastumisen jatkuessa reaalipalkkojen nousun ja häiriönsietokykyisten työmarkkinoiden uskotaan tukevan kulutuksen elpymistä. Luottoehtojen asteittainen helpottuminen edistää investointeja. Lisäksi ulkomaisten kumppaneiden kanssa käytävän kaupan odotetaan normalisoituvan. Kasvuvauhdin odotetaan vakiintuvan vuoden 2024 jälkipuoliskolta vuoden 2025 loppuun. Ennusteeseen liittyy epävarmuuksia pitkittyneiden geopoliittisten jännitteiden ja Lähi-idän konfliktin laajenemisriskin vuoksi. EU:n sisällä kasvua ja inflaatiota koskevien perusskenaarioiden riskit liittyvät siihen, ovatko kulutus ja palkkojen kasvu odotusten mukaisia sekä siihen, miten korkealla tasolla korot pysyvät ja kuinka kauan. Ilmastoriskeistä ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä johtuvat uhat jatkuvat edelleen.

Yhdysvaltalainen luottoluokittaja S&P Global laski viime viikolla Baltian maiden luottoluokituksia muun muassa Venäjän Ukrainassa käymän sotaoperaation vuoksi. Valtioiden luottoluokitus on riskienhallinnan työkalu, joka vaikuttaa esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkeyhtiöiden, päätöksentekoon. Viron luottoluokitus laski tasolta AA- tasolle A+. Latvian ja Liettuan luottoluokitukset laskivat puolestaan tasolta A+ tasolle A. Viroon keskittyvässä raportissaan luottoluokittaja arvioi, että muun muassa Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus heijastuu Viron talouskasvuun. Luokittaja tulkitsee siis epävarmuuden olevan niin suurta, ettei Baltian maita pidetä yhtä kykeneväisinä maksamaan lainojaan kuin ennen. S&P vertaa nykytilannetta vuoteen 2019 eli koronaa edeltävään aikaan. Vertailukohdasta Viron julkinen talous on heikentynyt ja vienti muuttunut tahmeaksi. S&P odottaa, että keskipitkällä aikavälillä Viron talous ei palaudu koronaa edeltävälle tasolle. Syypäät ovat kansainvälinen kilpailu ja uusien ulkomaisten sijoittajien empiminen. Tänä vuonna Viron talouden arvioidaan supistuvan kolmatta vuotta peräkkäin. Luottoluokitusta painaa myös kansalaisten verrattain matala tulotaso vastaavan luottoluokituksen maihin verrattuna. Ensi vuonna Viron talouden odotetaan lähtevän maltilliseen kasvuun.

Suomen taloustilanne on koko EU alueen heikoin. Sanna Marinin ja varsinkin Petteri Orpon hallitusten toimet ovat saaneet Suomen talouden todella heikkoon asemaan. Vuonna 2023 Suomen kasvu oli negatiivinen eli -0,4 prosenttia ja tälle vuodelle ennuste on 0,6 prosenttia sentään plussan puolella. Vuodelle 2025 ennustetaan vain 1,6 prosentin kasvua. Toteutuneekohan edes sekään saa nähdä? Talouden kasvunäkymät ovat todella heikot. Investointien lasku johtui pääasiassa rakennusalasta, johon on jo jonkin aikaa vaikuttanut asuntokysynnän hidastuminen ja korkeammat panoskustannukset. Julkinen kulutus tuki kotimaista kysyntää sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen ja palkkojen merkittävän nousun vuoksi. Lisäksi vienti laski ulkoisen kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tuonnin vähentyessä vieläkin voimakkaammin nettovienti vaikutti kasvuun myönteisesti. Pääosin vuonna 2025 voimaan tulevan uuden veronkorotuksista ja menoleikkauksista koostuvan vakauttamistoimipaketin odotetaan kuitenkin hidastavan yksityisen kulutuksen elpymistä. Julkisen kulutuksen ennustetaan hidastuvan jyrkästi vuonna 2024 ja supistuvan vuonna 2025. Investointeja ja vientiä ovat jarruttaneet satamien ja tehtaiden tilapäinen sulkeminen laaja-alaisten lakkojen vuoksi aiemmin tänä vuonna.

Talouden supistuessa vuonna 2023 työllisyys alkoi laskea ja työttömyysaste nousi 7,2 prosenttiin. Kun otetaan huomioon työikäisen väestön supistumisesta johtuva laajapohjainen työvoimapula, työmarkkinoiden heikkeneminen oli kuitenkin suhteellisen maltillista. Työpaikkojen kasvu pysähtyy tänä vuonna ennen kuin se kiihtyy uudelleen vuonna 2025 talouskasvun kiihtymisen myötä, kun taas työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 7,2 prosenttia vuonna 2025. YKHI -inflaatio oli vuonna 2023 keskimäärin 4,3 %, mutta hidastui huomattavasti vuoden lopussa energian hintojen laskun vuoksi. Sen odotetaan kuitenkin kiihtyvän uudelleen vuoden 2024 toisella puoliskolla johtuen syyskuussa 2024 suunnitellusta arvonlisäverokannan korotuksesta. Kaiken kaikkiaan kuluttajahintojen kasvun ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2024. Välillisten verojen nousu jatkuu vuoteen 2025 asti, inflaation ennustetaan nousevan 2,1 prosenttiin vuonna 2025. 

Vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä nousi 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Talouden supistuessa verotulot supistuivat, kun taas julkiset menot kasvoivat 8 % julkisten palkkojen, korkomenojen ja sosiaalimenojen nousun ansiosta erityisesti suhteessa vastikään perustetuissa hyvinvointipalvelukunnissa. Korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämistoimenpiteisiin liittyvät nettobudjettikustannukset vuonna 2023 olivat noin 0,2 % bruttokansantuotteesta, ja ne poistettiin kokonaan samana vuonna. Vuodelle 2024 ennustetun alijäämän odotetaan kasvavan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, koska menojen kasvun ennustetaan ylittävän ennustetun tulojen kasvun. Jälkimmäinen johtuu osittain vuonna 2024 voimaan tulleesta huomattavasta sosiaaliturvamaksujen leikkauksesta, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla sosiaalietuuksien, palkkojen ja korkojen menojen kasvu jatkuu. 

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, koska talouden elpymisen odotetaan tukevan julkisia tuloja, kun taas menojen ennustetaan olevan hillittyä vakauttamistoimien ansiosta. Heikkenevän finanssitilanteen vuoksi julkistettiin huhtikuussa 2024 suuri vakauttamispaketti, jonka arvo on noin 2,8 miljardia euroa eli 1 % BKT:stä ja joka jakautuu lähes tasan veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin. Suurin julkistettu tulotoimenpide on arvonlisäveron yleisen verokannan nostaminen 24,5 prosentista 25,5 prosenttiin, jonka on määrä tulla voimaan syyskuussa 2024. Muita veronkorotuksia ja useiden verovähennysten poistamista sekä menoleikkauksia odotetaan tulevan voimaan vuonna 2025.  Vuonna 2023 julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen nousi 75,8 prosenttiin. Velka suhteessa BKT:hen kasvaa edelleen 80,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 82,4 prosenttiin vuonna 2025 jatkuvien alijäämien ja huomattavien varastovirtamuutosten vuoksi.

EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni muistuttaa korkeasti velkaantuneita euromaita kuten Suomea ja Italiaa siitä, että uudet budjetti- ja velkakurisäännöt ja mahdollinen alijäämämenettelyyn joutuminen eivät ole näiden maiden suurin uhka. “Jos nämä maat eivät saa velkaansa supistettua, kielteinen reaktio ei tule komissiolta vaan markkinoilta”, huomauttaa hän. Markkinoilla ja myös komissiossa seurataan tarkkaan sitä, miten eri maiden 10-vuotisten valtionlainojen korot käyttäytyvät. Tällä viikolla huomio kohdistui Italiaan, joka on toiseksi velkaantunein EU-maa Kreikan jälkeen. Sen 10-vuotinen korko lähestyy vauhdilla neljän prosentin rajaa. Korko noteerattiin perjantaina markkinoiden sulkeutuessa 3,97 prosentissa. Esimerkiksi investointipankki Goldman Sachs on määritellyt Italian riskirajan olevan 3,75 prosentissa. Myös Suomen 10-vuotisen lainan korko on noussut 3,36 prosenttiin. Vielä vuotta aiemmin korko oli 2,76 prosentissa.

Työttömyys Suomessa tänä vuonna nousee Danske Bankenin ennusteessa tänä vuonna 8,2 prosenttiin. Suomalaisen hyvinvointiin vaikuttaa myös nämä tämän hallituksen tekemät leikkaukset. Heikentävä vaikutus hyvinvoinnille on seurauksena. Noita toimenpiteitä ei oikein hyvällä tahdollakaan voi sanoa suomalaiselle tärkeiksi asioiksi. Petteri Orpon hallituksen toimet  riistää toimeentulon Suomen köyhiltä ja vähävarsisilta. Taantuma jatkuu ja alv-korotus tulee täysin väärään aikaan. Helsingissä vieraillut ekologisen taloustieteen professori Robert Costanza sanoi, että kaikki hyvät asiat Suomen taloudesta otetaan pois. Kasvatetaan verokertymää arvonlisäverotusta korottamalla ja leikataan menoja asumistuesta ja työttömyysturvasta. Työmarkkinoille patistetaan monilla työttömyysturvan uudistuksilla ja leikkauksilla. Näistä palveluista karsiminen on Costanzan mielestä väärä suunta. ”Bkt:n kasvu ei välttämättä tarkoita, että hyvinvointi paranee kielteisten sivuvaikutusten takia”, Costanza sanoo. Itse ajattelen, että liiallinen varojen paneminen puolustusvoimiin on yksi petollinen menojen kasvattaja. Sieltä voitaisiin saada varoja köyhyyden, vanhusten ja sairaiden hoitoon. Liiallinen Ukrainan asioiden hyysääminen on rahojen heittämistä hukkaan. Se merkitsee sotaoperaation jatkumista.

Sateella on kiva kirjoitella. Seuraavasta minun on kuitenkin hyvin vaikea kirjoittaa. Kysymys on Venäjän taloudesta ja varsinkin suomenkielellä asioita on vääristelty ja kaikki tiedot ovat yleensä hyvin vanhoja. Monessa suomenkielisessä kirjoituksessa väitetään, että Venäjän talous menee alaspäin. Onneksi osaan venäjää, joten sieltä olen saanut runsaasti uutta tietoa Venäjän taloudesta ja sen näkymistä tällä hetkellä. Kuten jo aluksi kirjoitin Venäjä on noussut  maailman taloustilastoissa neljännelle tilalle. Tämä oli yllätys itse venäläisillekin. Venäjän talouden kasvuprosentti on tänä vuonna ollut 4,5 prosenttia. Työttömyys on alle 2 prosenttia. Itse asiassa Venäjällä on suuri pula työntekijöistä. Siksi vanhoja ihmisiä yritetään houkutella jatkamaan töissä eläkekorotuksilla vähän kuin meillä Suomessa. He osaavat usein ammatin jo ennestään ja ovat näin hyviä työntekijöitä. Uusi muutos on tapahtunut verotuksessa. Ennen Venäjällä oli tasavarotus 13 prosenttia, mutta nyt se on muuttunut progressiiviseksi. Alin prosentti on 13 kuten ennenkin ja ylin 33 prosenttia. Paljon alhaisempi se on kuin Suomessa, joten siellä kannattaa tehdä töitä.

Venäjä on maailman suurin valtio. Siellä on rajattomasti erilaisia tuotantomahdollisuuksia öljystä ja kaasusta lähtien erilaisiin mineraaleihin ja metalleihin asti. Maataloustuotanto on huomattavaa. Näin suuressa maassa, jossa on näin paljon erilaista hyötykäyttöisiä tuotteita on suuri pula tekijöistä. Venäjän väkiluku on eri lähteistä riippuen 142 - 145 miljoonaa. Se on aivan liian vähän näin suureen ja rikkaaseen maahan. Nyt on ryhdytty kasvattamaan syntyvyyttä ja suositaan suuria perheitä. Heille annetaan rahallista tukea ja verohelpotuksia. Venäjän suurimmassa perheessä on tällä hetkellä 18 lasta.

 Venäjän suurin kauppakumppani on Kiina. Huomattava kauppakumppani on Intia. Ne ostavat kaiken energian, mitä Venäjä pystyy tuottamaan. Kaikki kaasu , öljy , kivihiili, puu, erilaiset metallit, maataloustuotteet, menevät hyvin kaupaksi.  Maailman kasvukeskus on itse asiassa Aasia. Venäjällä suunnitellaan kolmatta pääkaupunkia itään Moskovan ja Pietarin lisäksi. Tästä olisi suurta hyötyä Venäjälle. Logistiikka vetää hyvin erilaisia nopeita ja suoria reittejä pitkin. Kuuluisimpia ovat Bam eli Baikal - Amur -rautatieyhteys ja Murmanskin satamasta laivayhteys itään. Ei tarvitse käyttää Punaista merta ja Suezin kanavaa. Yhteydet ovat suorempia ja lyhyempiä kuin meillä eurooppalaisilla.

Pietarissa pidettiin 5. - 8.6.2024  Venäjän suuri talousfoorumi SPIEF 2024 (St. Petersburk International Economic Forum  2024). Se on suurin talousfoorumi maailmassa. Osallistujia oli yli 21 300 edustajaa 136 maasta. nämä edustivat yli 3 550 yhtiötä. Sopimuksia foorumin aikana pelkästään tehtiin 6,43 triljoonan ruplan arvosta.  Tämä on yksi suurimmista ja tärkeimmistä liike-elämän  tapahtumista maailmassa. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1997 lähtien. Pääteemana tänä vuonna oli ”Moninapaisen maailman perusteet – uusien kasvualueiden muodostuminen”. SPIEFIN verkkosivuston mukaan ”viimeisten 26 vuoden aikana foorumi on vakiinnuttanut asemansa johtavana kansainvälisenä tapahtumana, joka keskittyy globaalin talousagendan keskeisiin kysymyksiin ja tarjoaa osallistujille alustan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta kestävän kehityksen edistämiseksi.” Osallistujat keskittyvät maailman moninapaisuuteen (multipolarismi), joka perustuu nouseviin globaaleihin kasvukeskuksiin. Tapahtumassa on tarkoitus keskustella siitä, miten hallitus, liike-elämä ja yhteiskunta voivat tehdä yhteistyötä varmistaakseen suvereenien maiden kestävän kehityksen kansallisten prioriteettien mukaisesti.

SPIEF 2024 ohjelma koostui neljästä temaattisesta aiheesta: 1. Siirtymä moninapaiseen maailmantalouteen,  2. Venäjän uuden taloussyklin tavoitteet, 3. Johtajuuden teknologiat ja 4. Terve yhteiskunta, perinteiset arvot ja sosiaalinen kehitys: valtion prioriteetti. Ohjelma sisälsi yli 10 liike-elämän vuoropuhelua, mukaan lukien Euraasian talousliitto (EAEU) – Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN), Venäjä – Afrikka, Venäjä – Latinalainen Amerikka, Venäjä – Kiina, Venäjä – Etelä-Afrikka, ja muut kahdenväliset tapaamiset. Ohjelma sisälsi yli 150 temaattista istuntoa, joissa oli yli 1 000 moderaattoria ja puhujaa. Keskustelut antoivat näkemyksen Venäjän paikasta ja roolista kehittyvässä moninapaisessa maailmanjärjestyksessä. Osallistujat keskustelivat myös kansainvälisten suhteiden kehittämisen edellytyksistä ja uusista kasvupisteistä, uusista talousjohtajista, jotka voivat tarjota vaihtoehdon perinteisille vaikutuskeskuksille.

SPIEF talousfoorumi on Venäjän presidentin suojeluksessa vuodesta 2005 lähtien. Presidentti Vladimir Putin osallistui kokoukseen 7. kesäkuuta. Tuolloin hän piti puheen ja osallistui keskusteluun. Hän oli mukana yli 4 tuntia. Minun on mahdotonta tässä kommentoida kaikkea keskustelua ja kommentteja mitä hän kävi. Foorumiin osallistui myös maailman johtajia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Ensimmäinen kuva jutussani on Euroopan korkeimmasta pilvenpiirtäjästä Lakhta Centeristä. Torni sijaitsee Venäjällä Pietarissa. Se on 462 metriä korkea. Torni on Gazpromin pääkonttori. Betonia ja softaa on tuotu jopa Suomesta. Kerroksia on 87 ja torni kiertää täydet 90 astetta. Tämä tekee siitä maailman korkeimman korkkiruuvimallisen rakennuksen. Rakennukselle on myönnetty   LEED Green Building - sertifikaatti. Ympäristösuorituskykykriteerien arvioinnin tulosten perusteella Lakhta Center Tower sai 82 pistettä, mikä vastaa korkeinta platinatasoa.

Mutta ei se vielä mitään, viereen nousee vielä kaksi paljon korkeampaa rakennusta joiden korkeus on yli 700 metriä.

Japani on nyt siis viidentenä maailman taloustilastoissa. Talouskasvu on ollut hidasta jo vuosikymmeniä. Ikääntyvän väestön, matalan syntyvyyden ja junnaavan talouskasvun Japani on totuttu näkemään Suomessa pikemminkin varoittavana esimerkkinä siitä, minne suomalainen yhteiskunta voi olla matkalla. Japanissa niin sanotut menetetyt vuosikymmenet ovat näkyneet niin, etteivät esimerkiksi reaalipalkat ole juuri nousseet ja japanilaisten yritysten määrä on vähentynyt maailman suurimpien yritysten joukossa. Valuuttana heikko jeni on vahingoittanut Japania. Vahvan  autoteollisuuden etu on menetetty Sähköautojen myötä. Loikka digitaalisiin tuotteisiin ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin monessa muussa maassa. Kun katsotaan tulevia vuosikymmeniä, näkymä on synkähkö. Japanin hallitus kertoi 27, 8 prosentin vuositason bruttokansantuotteen laskusta, jos meno jatkuu tähän tahtiin.

Ajan puutteen vuoksi en katso tarpeelliseksi käydä läpi muun maailman taloustilanteita. Afrikka on valtavien rikkauksien maanosa ja kunhan se pääsee irti entisistä riistäjistä koittaa sille kulta-ajat. Ranskasta on päästy jo irti ja Venäjä on kasvanut toimivaksi kumppaniksi alueella. Myös Latinalainen Amerikka on valtavien rikkauksien alue ja kehittyy parhaillaan. Myös sinne Venäjä on siirtänyt toimintaansa. Esimerkiksi BRICS-liitto, jonka jäseniä ovat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Iran, Etiopia, Egypti, Argentiina ja Yhdistyneet Arabiemiraatit on huomattavasti suurempi taloudeltaan kuin G7 -ryhmä. BRICS -liittoon on pyrkimässä yli 30 uutta jäsentä. Näiden joukossa jopa Turkki, joka on vuosikymmeniä yrittänyt päästä EU:hun, mutta ei olla otettu jäseneksi. Liiton yhtenä tarkoituksena on päästä irti dollarin ylivallasta ja ruveta käyttämään kansallisia valuuttoja. Mutta ehkä nyt koittaa uusi aika.