Kirkasotsainen mies

KUOLEMATON RYKMENTTI

Tämä kirjoitukseni tulee paljon myöhässä. Aluksi en ajatellut kirjoittaa aiheesta ollenkaan, mutta ajatus ei jättänyt minua rauhaan. Käsitteenä "Kuolematon rykmentti" on hyvin uusi. Varsinkin suomalaisille se on vielä suhteellisen tuntematon. Siitä syntyi ajatus kirjoittaa asiasta. Venäjällä voiton päivää vietetään aina 9.toukokuuta toisen maailmansodan päättymisen päivänä. Länsi Euroopassa sitä vietetään 8.5. Ero johtuu siitä, että Saksan antautumissopimus allekirjoitettiin 8. toukokuuta Berliinissä, mutta niin myöhäiseen ajankohtaan, jolloin Moskovassa oltiin jo yli puolen yön eli 9.5.1945. Näin voitonpäivää on aina vietetty Neuvostoliitossa ja Venäjällä 9. toukokuuta.

Vuonna 2012 9. toukokuuta Tomskin kaupungissa asukkaat tulivat voiton päivänä kaduille kaatuneiden isien ja isoisien valokuvat käsissään. Tästä tempauksesta syntyi spontaani kansanliike "Бессмертный полк" (Bessmertnyi polk), Kuolematon rykmentti niin kuin se on tapana kääntää suomeksi. Tavoitteena oli veteraanien ja kaatuneiden muiston vaaliminen. Vuonna 2013 ilmiö levisi Ukrainaan ja Kazakhstaniin, jolloin siihen osallistui noin 150 000 ihmistä. Vuonna 2014 tammikuussa liike rekisteröitiin valtiolliseksi poliittisesti sitoutumattomaksi järjestöksi ja tapahtumaksi.

Kuka tahansa voi ilmoittaa kaatuneen tai sodan jälkeen menehtyneen veteraanin kulkueeseen tai tulla etukäteen ilmoittamatta kokoontumispaikalle veteraanisukulaisensa valokuvan tai nimen kanssa. Käytännössä melkein kaikilla venäläisillä on joku sukulainen kuollut toisen maailman sodan aikana, koska kuolleita oli yli 20 miljoonaa. Liikkeellä on myös omat nettisivustonsa, jonne on kerätty satojen tuhansien sotasankareiden tarinoita. Myös viranomaiset ovat antaneet toiminnalle kaiken tukensa.

Presidentti Vladimir Putin on nyt kahtena vuotena osallistunut Kuolemattoman rykmentin kulkueeseen. Hän kantaa isänsä Vladimir Spiridonovitsh Putinin kuvaa. Kenen muun maan päämies voisi tehdä vastaavaa? En millään pysty uskomaan, että Barack Obama voisi tehdä näin, kävellä kansan keskuudessa kulkueessa.

Tänä vuonna 9.5.2016 Venäjällä osallistui Kuolemattoman rykmentin kulkueisiin eri kaupungeissa yli 24 miljoonaa ihmistä. Moskovassa osallistui yli 700 000 ja Pietarissa yli 500 000 ihmistä. Kuolematon rykmentti on levinnyt myös ulkomaille. Tänä vuonna kulkueita oli mm. Valko-Venäjällä, Armeniassa, Azerbaidzhanissa, Kazakhtsanissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa, useissa Euroopan maissa kuten Baltian maissa, Puolassa Varsovassa, Bulgariassa, Berliinissä, Lontoossa, Ateenassa, Luhanskissa, Donetskissa ja monissa kaupungeissa Yhdysvalloissa mm. New Yorkissa, Kanadassa Torontossa, Lähi-idässä, Israelissa ja Australiassa. Kulkueita järjestettiin yli 50 maassa. Huomionarvoista on se, että kulkueet järjestettiin, vaikka useimmissa näistä maista oli ihan tavallinen työpäivä.

Kuolematon rykmentti Berliinissä 9.5.2016

Kuolematon rykmentti Lontoossa 9.5.2016.

Usein kulkueisiin osallistuvilla näkyy paitsi sukulaisten kuvia ja kunniamerkkejä myös muita symboleja. Yksi tärkeimmistä on oranssi mustaraitainen Pyhän Yrjön nauha (Георгиевская ленточка). Toisin kuin uskotaan nauhan historia on ikivanha. Juuret johtavat jo 1700-luvulle tsaarien aikaan, jolloin urheudesta jaetussa Pyhän Yrjön ristin nauhassa oli oranssit ja mustat raidat. Nauhan värien kerrotaan tarkoittavan tulta ja savua. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitossa nauha otettiin käyttöön natsi-Saksan kukistamisen kunniaksi jaettavassa kunniamerkissä. Pyhän Yrjön nauhan suosio alkoi uudelleen noin 2005, jolloin opiskelijajärjestö ryhtyi ennen voitonpäivää jakamaan nauhoja ilmaiseksi sodan veteraanien muistoksi. Nykyään nauhaa jaetaan ilmaiseksi paitsi Venäjällä myös ympäri maailmaa miljoonittain mm. Lontoossa, New Yorkissa, Berliinissä. Usein nauha asetetaan rusetiksi rinnalle sydämen kohdalle.

PyhänYrjön risti nauhoineen              Kunniamerkki nauhoineen     

Pyhän Yrjön nauha

Nauha kantajan rinnassa yksinkertaisena.

Paitsi kuvia, nimiä, kunniamerkkejä ja nauhoja kannetaan kulkueissa yleisesti myös Voiton lippuja. Ne symboloivat lippua, joka nostettiin Berliiniin valtiopäivätalon katolle 30. päivänä huhtikuuta 1945. Lipun nostosta on olemassa kuuluisa valokuva, mutta nostajien henkilöllisyydestä on olemassa erilaisia versioita.

Kulkueissa symbolisilla lipuilla on monenlaisia muotoja. Kokoa niitä on aina käsiviireistä jättiläislakanoihin asti. Monet pukeutuvat sota-ajan asepukuihin. Lapsille valmistetaan usein pienoispukuja tai vain punatähdin koristeltuja suikkalakkeja.

Voiton lippu Pyhän Yrjön nauhoineen ja kunniamerkkeineen

Voiton lippu Berliinissä 9.5.2016.

Lapsia osallistuu kulkueisiin paljon. Heillä saattaa olla sotilaslakki tai jopa sotilaspuku päällä. He kantavat esivanhempiensa kuvia mukanaan.

Kulkueissa myös lauletaan ja esitetään musiikkia sodan ajalta.

Laulettavia lauluja on lukemattomia. Suosituimpia lauluja on meilläkin hyvin tunnettu "Katjusha" (Катюша), josta oli Toisen maailmansodan aikana tullut eräänlainen symboli. Toinen päivään kuuluva musiikki on hyvin kaunis marssi "Slaavilaisen naisen jäähyväiset" (Прощание славянки - Proščanije slavjanki). Näistä molemmista lauluista on olemassa pitkät taustatarinat, mutta tässä on tuskin syytä käydä niitä läpi. Jos joku ei satu muistamaan, millainen Katjusha on löytyy  se esimerkiksi seuraavasta osoitteesta (huomattava, että esittäjä Erika on ukrainalainen):

https://www.youtube.com/watch?v=R9I2mNQCDhI

Netissä löytyy lukematon määrä erilaisia versioita Katjushasta. Seuraavassa osoite on Slaavilaisen naisen jäähyväiset. Laulu on äärettömän kaunis. Siinä nainen jättää jäähyväiset sotaa lähtevälle miehelle. Kenties he eivät koskaan enää tapaa toisiaan. Kannattaa kuunnella:

https://www.youtube.com/watch?v=luSnOiYD-oE&feature=player_embedded

Toinen äärettömän kaunis tulkinta:

https://www.youtube.com/watch?v=2xWpwOJ6cEw

Samat esiintyjät, mutta englanninkielinen käännös mukana:

https://www.youtube.com/watch?v=r7avPl6jB5w

Kuolematon rykmentti Ilmiönä on selvästikin lisääntymässä ympäri maailmaa. Se on saanut suopean vastaanoton varsinkin toisen maailmansodan voittajavaltioissa. Kuolematon rykmentti kulkueita järjestettiin tänä vuonna yli 50 maassa.

Ateenassa

Bulgariassa

Kuolematon rykmentti Riiassa Latviassa.

Ukrainassa tilanne oli kuitenkin ristiriitainen. Donetskissa ja Luhanskissa Kuolematon rykmentti sai kymmeniä tuhansia osanottajia. Muualla hallitus yritti kieltää Kuolemattoman rykmentin järjestämisen. Siitä huolimatta mm. esimerkiksi Kievissä, Harkovassa, Odessassa ja monessa muussa Ukrainan kaupungissa oli kymmeniätuhansia marssijoita. Häiriöitä aiheuttivat natsinuoret. Kievissä he mm. pahoinpitelivät kahdeksanvuotiaan tytön, jolla oli punatähtilakki ja Yrjön nauha rinnassaan. Nauhan he riistivät tytöltä ja tuhosivat sen. Samoin iäkkäiltä veteraaneilta yritettiin väkivaltaa käyttäen riistää Voitonlippu. Eivät saaneet. Natsinuoret riistivät monelta Pyhän Yrjön nauhan ja polttivat ne. Ukrainassa nauhan kantajia kutsutaan koloradonkuoriaisiksi nauhan värin perusteella. Poliisi yritti estää nauhojen ja lippujen käytön, mutta ihmiset eivät vain yksinkertaisesti totelleet heitä. Seuraavana päivänä polttopulloja käyttäen poltettiin Kievissä Kuolemattoman rykmentin marssin järjestäjän asunto. Asiaa ei näköjään edes tutkita.

Kievissä Ukrainassa

Harkovassa, Ukrainassa

Odessa, Ukrainassa

Kievissä natsinuoret riistivät näiltä harmaapäävanhuksilta Pyhän Yrjön nauhat...

...sitten he polttivat ne. Kuinka näin voi menetellä vanhuksia kohtaan?

Suomessa ei ole näkynyt Kuolematonta rykmenttiä. Asiahan on ihan ymmärrettävä, koska Suomi oli häviävällä puolella toisen maailmansodan aikana. Pyhän Yrjön nauhaa on ollut jaossa mm. Helsingin Rautatientorilla, mutta yleensä sitä on ollut vaikeaa saada. Parisen vuotta sitten Suomen tulli teki täydellisen fiaskon, kun se yritti estää venäläisiä turisteja tuomasta Pyhän Yrjön nauhoja mukanaan autoissaan koristeina ja vaatteissaan. Tämä osoitti Suomen tullin täydellistä sivistymättömyyttä ja tietämättömyyttä asioista ja ennen kaikkea suunnatonta tyhmyyttä. Pyhän Yrjön nauhalla ei ole poliittista merkitystä eikä kaupallista merkitystä. Nykyään se on kansainvälinen symboli natseista saadun voiton kunniaksi. Se osoittaa kunnioitusta veteraaneille, niille ihmisille, jotka uhrasivat jopa oman henkensä. En tiedä, mikä on tämän päivän Suomen tullin reaktio, mutta toivottavasti ollaan siitä sivistytty. Itse olen valmis kantamaan Pyhän Yrjön nauhaa sen merkityksen vuoksi.

Jos Kuolemattomasta rykmentistä tulee perinne on se minusta hyvin kaunista. Se olisi hyvin kaunis perinne. Muistetaan esivanhempia ja heidän uhrauksiaan jälkipolvien hyväksi. Hengen antaminen on äärettömin uhraus, jonka ihminen voi tehdä. Kuolematon rykmentti on maailmaa yhdistävä. Se on rauhaa edistävä ja sodanvastainen. Ei koskaan enää sotaa! Tämän päivän maailmassa se on hyvin ajankohtainen. Se antaa toivoa ihmiskunnalle. Kuolemattomat eivät unohdu eivätkä saa unohtua!

Sodan aikana eräs nuori neuvostosotilas kirjoitti: "...pitääkö minunkin kuolla. Tämä ajatus oli meillä kaikilla, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä avoimesti. Katsoimme nuoren äidin ja vauvan kuvaa - politrukin vaimoa ja hänen poikaansa, ja minulla välähti ajatus: jos Andreiko kaatuu, häneltä jää poika, ainakin jokin jälki tässä maailmassa. Mitä jää meiltä, eilispäivän koululaisilta? Pelkkä valokuva perhealbumissako? Tämä ajatus oli hyvin masentava. Kevättä oli jo ilmassa. Rautatien takana oli harju, joka meidän piti vallata hinnalla millä hyvänsä. Jossain siellä harjulla oli näkymätön vihollinen, joka näki meidät kaikki ja pystyi tappamaan jokaisen meistä".