SUOMELLA MENEE...
Viime
aikoina on monessa Suomen tiedotusvälineessä ilmoitettu, että Suomen taloudessa
on tapahtunut käänne parempaan päin. Suomen talouden kasvu olisi ollut
odotettua vahvempi. Talouskasvua on ennustettu 2 prosentiksi, jopa 2,2 prosentiksi. Yhteinen
nimittäjä ennustenostoille on alkuvuoden odotuksia parempi talouskehitys. Esille
nostetaan etenkin viennin, investoinnit ja teollisuuden vahvistumisen. Talous
olisi elpynyt alkuvuonna odotettua vahvemmin ja kasvu ollut laaja-alaista.
Kasvun odotetaan jatkuvan loppuvuonna, vaikka alkuvuoden poikkeuksellisen ripeä
vauhti hieman tasaantuisikin. Myös yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen
piristyvän. Julkisia investointeja sanotaan tukevan etenkin puolustushankinnat.
Palkansaajien
ostovoiman kerrotaan nousseen monien eri lukujen mukaan. Huhti-kesäkuussa 3,4
prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, vuosinousu oli 4,8 prosenttia.
Yrityssektorilla ansiotasoindeksi nousi 3,3 prosenttia. Valtion
budjettitalouden saralla vuosinousu oli tilaston pienintä, 2,4 prosenttia.
Palkansaajien reaalinen ansiotaso kerrotaan nousseen huhti-kesäkuussa 1,6
prosenttia edellisvuodesta. Reaaliansiot tarkoittavat palkkojen tai tulojen
todellista ostovoimaa eli sitä, mitä ansioilla voi oikeasti ostaa. Elinkeinoelämän
talousluottamus jatkoi paranemista elokuussa, Rakentamisen luottamus
heikkeni hieman edelliskuusta, mutta luottamus pysyi pitkän aikavälin
keskiarvotasolla.
Kuluttajien
luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa –3,0, kun pitkän ajan keskiarvo on –2,9. Kuluttajien näkemykset oman talouden
nykytilasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua paranivat hieman. Odotukset
omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Arviot työttömyyskehityksestä kohenivat,
mutta kunkin omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä suureksi.
Talousnäkymiä varjostavat edelleen geopolitiikkaan liittyvät riskit. Iranin
tilanteen pitkittyminen tai eskaloituminen voi nostaa energian hintaa ja
kiihdyttää inflaatiota. Se olisi riski myös Suomen talouskasvulle.
Kesäkuussa
kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 2,1 prosenttia, kertoo
Tilastokeskus. Toukokuussa inflaatio oli niin ikään 2,1 prosenttia. Eniten
inflaation nousuun vaikuttivat sähkön, bensiinin ja dieselin hintojen nousu.
Inflaation nousua taas hillitsivät eniten asunto-, kulutus- ja opintolainojen
korkojen sekä asiakirjamaksujen hintojen lasku. Kesäkuun pohjainflaatio oli 1,1
prosenttia. Pohjainflaatioon eivät sisälly elintarvikkeet tai energia, joiden
hinnoissa on muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista vaihtelua.
https://www.youtube.com/watch?v=AnBpCPmlwhE
Toisaalta
on kirjoitettu, että tulevaisuutemme näyttää Pohjolan surkeimmalta ja
talouspolitiikkamme on epäonnistunut. On sanottu, että ’köyhille ei saa antaa
rahaa’, ’pääministeri on tullut hulluksi’ ja ’palkalla ei tarvitse tulla
toimeen’. Inflaatioshokki ja korona tulivat ja menivät – olemme silti pulassa.
Meitä uhkaavat ongelmat, joita päättäjämme eivät näytä pystyvän ratkaisemaan.
Mitkä ovat velkaantumisen ja nollakasvun syyt, entä mihin väestön vanheneminen
vaikuttaa? Ja onko maahanmuutosta oikeasti hyötyä?
Mielenterveysjärjestö
Mieli ry kertoo, että kesän aikana järjestön kriisiapuun tuli yhä vakavampia
yhteydenottoja. Erityisesti talousvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot ovat
lisääntyneet kriisipuhelimessa ja kriisikeskusten vastaanotoilla viime vuosina.
Järjestön mukaan ihmiset kertovat toimeentulon riittämättömyydestä,
työttömyyden pelosta sekä kokemuksesta, ettei apua ole saatavilla. Myös
taloushuoliin liittyvää nälkää ja jopa itsetuhosuutta on noussut esiin. Lähes
kolme neljästä kriisikeskusten ammattilaisesta arvioi kriisiapuun hakeutuvien
ihmisten voinnin heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Tämän näkemyksen
jakavien ammattilaisten osuus on kasvanut huomattavasti kahden viime vuoden
aikana. Nuorilla on pelkoa tulevaisuudesta, ja moni ikääntynyt taas kokee
olevansa yhteiskunnalle rasite, eikä voimavara.
Turvattomuuden
tunne on yleistynyt sekä kokemus siitä, ettei yhteiskunta enää kannattele
heikommassa asemassa olevia kuten aiemmin. Myös julkisiin palveluihin pääsy
nähdään yhä vaikeampana. Uusi ilmiö on, että huoli koskee nyt myös järjestöjen
kykyä auttaa. Kriisipuhelimeen tuli alkuvuoden aikana lähes 170 000
soittoyritystä, joista liki 59 000:een vastattiin. Mieli ry:n mukaan kesän
aikana vastausprosentti saatiin nostettua 40 prosenttiin lahjoitusrahoilla
palkattujen kriisityöntekijöiden avulla. Kriisichattiin otettiin yhteyttä yli
10 000 kertaa, ja vajaaseen 5 000 yhteydenottoon vastattiin.
Perustarpeiden,
kuten vaatteiden, lääkkeiden ja hygieniatarvikkeiden, saaminen on vaikeutunut
sosiaaliturvaleikkausten myötä, selviää Kelan tuoreesta kyselystä. Hieman yli
puolet toimeentulotukea saavista arvioi, että heidän luottamuksensa
tulevaisuuteen on heikentynyt. Erityisesti toimeentulotukea saavat kokevat
sosiaaliturvaleikkausten heikentäneen heidän toimeentuloaan ja hyvinvointiaan.
Yli puolet vastaajista on joutunut tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua.
Vajaa puolet vastaajista kertoi vetäytyneensä sosiaalisista kontakteista
toimeentulon heikennyttyä. Liki kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, ettei heillä
ole enää varaa lomaan tai vapaa-ajan viettoon kodin ulkopuolella. Hieman yli
puolet puolestaan arvioi, että heidän luottamuksensa tulevaisuuteen on
heikentynyt. Lisäksi noin kaksi kolmesta vastaajasta sanoi leikkausten
lisänneen ahdistusta ja stressiä. Ongelmat liittyvät asumistuen,
toimeentulotuen ja työttömyysturvan muutoksiin. Leikkaukset ovat viime vuosien
aikana osuneet jo valmiiksi
pienituloisiin ihmisiin.
Viime
vuoden aikana 256 000 kotitaloutta sai toimeentulotukea. Ulkovaatteiden,
kenkien, hygieniatarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuollon hankkiminen on
vaikeutunut. Osa vastaajista kertoi, että tilanne on heikentänyt heidän
mielenterveyttään ja lisännyt toivottomuuden tunteita. Tulokset osoittavat, että
sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset eivät rajoitu toimeentuloon. Ne näkyvät
monen kohdalla yhtä aikaa perustarpeista tinkimisenä, psyykkisenä kuormituksena
ja sosiaalisena eristäytymisenä. Tämä kertoo siitä, että kokemus toimeentulon
heikentymisestä voi heijastua hyvin laajasti ihmisten arkeen ja hyvinvointiin.
Toimeentulotuen saajat arvioivat omaa taloudellista tulevaisuuttaan selvästi
synkemmin kuin muiden etuuksien saajat. Vuoden 2025 lopussa 6,4 prosenttia
Suomen väestöstä sai perustoimeentulotukea. Koko vuoden aikana tukea sai
yhteensä 256 000 kotitaloutta, joissa asui 365 000 henkilöä. Kela maksoi
perustoimeentulotukea miljardin euron edestä vuonna 2025.
Moni
on vähentänyt sosiaalisia tilanteita ja kodin ulkopuolella vietettyä
vapaa-aikaa. Osa tutkimukseen vastanneista oli joutunut turvautumaan
ruoka-apuun. Ruokaa jaettiin ruokajakelupisteeltä esimerkiksi Helsinginkadulla.
Sosiaaliturvaleikkaukset ovat näkyneet hyvinvoinnin heikkenemisessä erityisesti
toimeentulotukea saavien keskuudessa, Perustoimeentulotukea saaneista
vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä sanoi toimeentulotukeen ja asumistukeen
tehtyjen muutosten heikentäneen heidän toimeentuloaan. Heistä joka toinen taas
totesi vaikutusten olleen suuria. Leikkaukset ovat viime vuosien aikana osuneet
tutkimusten perusteella jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin, Myös muista
etuudensaajista 70 prosenttia koki korkeaa tai kohtalaista huolta
taloudellisesta tilanteestaan tulevaisuudessa. Toimeentulotukea saavista 65
prosenttia kokee korkeaa huolta tulevaisuuden taloudellisesta tilanteestaan, Jo
nyt lähes puolet heistä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt
leikkausten johdosta, kertoi vetäytyneensä sosiaalisista tilanteista
huonontuneen taloustilanteensa vuoksi.
Kela
ilmoittaa, että ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) käynneistä yli
40 prosenttia liittyy mielenterveysongelmiin, Huomattavasti miehiä enemmän
terveyspalveluita käyttävät naiset. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat olivat
yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveydenhuoltoon. Lääkärin vastaanotolla kävi joka neljäs
nainen. Miehistä puolestaan vain joka kahdeksas toimi näin. Opiskelijoiden
mielenterveyden ongelmat ovat koko ajan lisääntyneet.
Kustannusten
nousu ajaa monen nuoren talouden ”vaaralliseen tilanteeseen”. Etenkin verkko-ostosten
helppous aiheuttaa velkaongelmien lisääntymistä. Suomalaisten velkaongelmat
sitkistyvät ja syvenevät. Maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin alkuvuonna yli 907
000. Yhä useamman velkaantuneen talousongelmat pitkittyvät ja syvenevät.
Pitkäkestoisessa, yli puolentoista vuoden ulosotossa olevien henkilöiden määrä
on lisääntynyt vuodessa noin 25 prosenttia. Nuoret ovat selvästi suurin ryhmä,
joka saa uusia maksuhäiriöitä. Korkeimmillaan määrä on 20–30-vuotiaiden
ikäryhmässä. Taustalla vaikuttaa osaltaan verkko-ostosten helppous. Yksittäinen
selittävä tekijä häiriöiden lisääntymiselle on ostovoiman heikkeneminen.
Hallituksen
leikkaukset uhkaavat lopettaa Kehitysvammaliiton toiminnan. Kehitysvammaliiton
toiminta on vaarassa loppua kokonaan Stea-leikkausten takia, liitto kertoo
tiedotteessaan. Yleisavustus lakkautetaan lähes täysin, lukuun ottamatta siihen
sisältyvää kohtaavaa toimintaa. Jos liiton toiminta loppuu, mukana lähtee
palveluita, joita ei saa Suomessa muualta. Tällaisia palveluita ovat
kehitysvammaisia sekä puhevammaisia vuorovaikutuksessa auttavat Selkokeskus,
Tikoteekki ja Papunet. Tavallisen yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa yli
800 000 suomalaiselle. Ilman selkokieltä heidän voi olla mahdotonta saada
tietoa, toimia yhteiskunnassa, hoitaa omia asioitaan, opiskella tai
työskennellä, tiedotteessa todetaan.
Vaikka
Suomen taloudessa näkyy olevinaan kasvun merkkejä työttömyys kasvoi
ennätykselliseksi. Työttömiä oli vuoden 2026 heinäkuussa 22 700 enemmän vuoden
takaiseen verrattuna. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli
10,5 % Työmarkkinoilla ei ole näkyvissä selvää käännettä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on yhä kasvanut. Pitkäaikaistyöttömiä oli
heinäkuussa yli 140 000. Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan heinäkuussa oli
työttömänä 361 800 henkeä. Avoimia työpaikkoja on edelleen tavallista vähemmän.
Heikko suhdannejakso on saanut yritykset varovaisiksi ja toistaiseksi
keräillään rohkeutta rekrytointien kanssa. Erityisesti naisten työttömyys
kasvoi heinäkuussa. Heinäkuussa työttömiä naisia 24 000 enemmän kuin
heinäkuussa 2025.Työttömien määrä kasvoi siis suurimmilleen 2000-luvulla.
Työllisyysaste jatkaa alenemistaan.
Suomen
talouden toipumista häiritsevät Lähi-idän kriisi ja epävarmuus. Öljyn
kallistuminen heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa, mikä
jarruttaa sekä vientiä että yksityistä kulutusta. Taloussuhdanteen piristyminen
kasvattaa välillisiä verotuloja, mutta toistaiseksi vaisu työllisyyskehitys
hidastaa ansiotuloverotulojen kasvua ja pitää työttömyysmenojen tason korkeana.
Vuosina 2027–2030 alijäämä on noin 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna yli 90 prosenttiin, ja vuonna 2030
velan odotetaan olevan lähes 99 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomen velan
suhde bruttokansantuotteeseen on Euroopan huonoin. Alla osoite Suomen
velkakelloon:
https://velkakello.fi/
Selkeästi
nähdään, että ero suuri- ja pienituloisten talousluottamuksessa repesi
historiallisen isoksi. Useampi suomalainen kokee, että tulojen ja menojen
yhteensovittaminen on helppoa, mutta samaan aikaan kasvava joukko kokee sen yhä
vaikeammaksi. Kotitalouksien arki näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta
riippuen siitä, onko kotitaloudella palkkatuloja vai perustuvatko tulot työttömyysturvaan
tai muihin tukiin. Ero luottamuksessa on historiallisen korkealla tasolla. Joka
kolmas suomalainen kokee, että rahat on vaikea saada riittämään.
Lapsiperheköyhyys onkin valtavassa kasvussa.

Suomalaisista
38 prosenttia on vailla taloudellista puskuria. Säästöjä pitäisi olla neljän
kuukauden menojen edestä mutta 38 prosentilla suomalaisista ei ole
säästöjä. Osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Syynä ovat
todennäköisesti inflaatio, korkojen nousu ja työttömyys. Sosiaaliturvan
leikkaukset ovat heikentäneet säästöjä. Kahdella viidestä suomalaisesta ei ole
ollenkaan säästöjä pahan päivän varalle. Suomessa luku on korkeampi kuin muissa
Pohjoismaissa. Suomessa ilman taloudellista puskuria olevien osuus oli 38
prosenttia, Ruotsissa 22 prosenttia, Tanskassa 21 prosenttia ja Norjassa 18
prosenttia. Suomessa on satojatuhansia työttömänä. Silloin säästäminen voi
olla mahdotonta.

Monet
kirjoittavat asiasta. Esimerkiksi mies kirjoittaa: "Jos ja kun kaikki
menee elämiseen niin mitään ei jää säästöön. Voimavarat menee siihen miten
loppukuun laskuista selviää. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole ymmärtää miksi
puskuria ei ole." Toinen kirjoittaa: " Tämä hallitus on tiputtanut
valtavan määrän perheitä toimeentulotuelle leikkaamalla muita tukia.
Toimeentulotuella elävällä ei jää rahaa yli eikä pienikään säästäminen ole edes
sallittua. Toimeentulotuki on kaikista passivoivin loukku ja sieltä ylöspäin
nouseminen on vaikeaa." Kolmas kirjoittaa: " Toimeentulotuella
elävänä ei saa olla säästöjä yhtään. Työttömänä työmarkkinatuella, tai nykyisin
yleistuella, jää silti toimeentulotukirajan alle ja on oikeutettu
toimeentulotukeen, joten moni työtön saa silti toimeentulotukea. Ja täten ei
saa säästää." Eräs kirjoittaa: "Raha tulee rahan luo. Rikkaimmilla on
puskureita vuosiksi tai vuosikymmeniksi, mutta normikansalaisilla menee lähes
kaikki kädestä suuhun ja monilla ei rahat riitä edes perustarpeisiin.
Nykyhallitus on eriarvoistanut suomalaisia enemmän kuin mikään hallitus
aiemmin."
Eräs
kirjoittaa:"Rikkain 10% omistaa jo 50% kaikesta varallisuudesta, 63%
rahoista pankissa, osuus on kasvanut melkein 20 vuotta eli sen jakson, jossa
Suomen talous on kasvanut heikosti. Kysymys nousee nyt: uskooko joku, että
rikkain 10% on valmis luopumaan tästä omasta rikastumisestaan
valtiomiesmäisesti yhteisen edun takia? Rikkain 10% tietysti väittää muiden
olleen laiskoja Suomessa 20 vuotta hyvinvointivaltion ajan 2007–2026, vaikka
oikeasti hyvinvointivaltio aloitti 1965, vuonna 2007 oli mittarit kaikki hyvin
ja 2007 sivistyksen hylännyt rahakokoomus ”matematiikka pakottaa poliittisia
päätöksiä” pääsi valtaan, ja alkoi finanssi-alan matematiikalla johtamaan
hyvinvointivaltiota Tilastokeskus 2021, Etusivu > Tilastot >
Kotitalouksien varallisuus > 2019 > 3. ”Varakkaimman kymmenyksen osuus
nettovarallisuudesta 50 prosenttia ” Oma asunto on tärkein varallisuuslaji
kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa
rahoitusvarallisuuden osuus on suurin (n. 40 % kokonaisvaroista). Varakkaimman
kymmenyksen osuus kaikista rahoitusvaroista oli noin 63 prosenttia.
Reaalivaroista se omisti noin 36 prosenttia.”
Sosiaalialan
korkeastikoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hallitusta perumaan ensi
vuoden leikkaukset. Sosiaaliala ei kestä enää yhtään leikkauksia. Talentia
vaatii hallitusta perumaan sosiaalihuoltoon ensi vuodelle kaavaillun 55
miljoonan euron säästön. Liiton mukaan sosiaalialan kannalta tilanne on
hälyttävä: sosiaalipalvelujen ja järjestöjen matalan kynnyksen tuen rahoitusta
aiotaan vähentää samaan aikaan, kun köyhyys, työttömyys ja palvelujen tarve
kasvavat. Sosiaalihuoltolain muutoksilla tavoitellaan ensi vuonna 55 miljoonan
euron säästöä ja 100 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuodesta 2028 alkaen.
Säästöjä haetaan muun muassa lakkauttamalla nykymuotoinen kuntouttava
työtoiminta, muuttamalla sosiaalisen kuntoutuksen rakennetta, kaventamalla
palveluja ja korottamalla asiakasmaksuja.
Tuoreen
tutkimuksen mukaan Suomen elinvoima ei pysy OECD-maiden perässä. Suomen
elinvoima ei ole juuri kehittynyt 15 vuoteen, selviää konsulttiyhtiö MDI:n
kehittämästä EVPY-indeksistä. Yhtiön tiedotteen mukaan 15 OECD-maata on
kiilannut Suomen ohi indeksin elinvoimamittarin osalta vuoden 2010 jälkeen.
Kaikki osa-alueet mukaan luettuna Suomi on 38 OECD-maan vertailussa sijalla
kuusi, mutta elinvoiman puolella kehitystä ei ole tapahtunut. Siinä Suomi on
pudonnut viidessätoista vuodessa sijalta yhdeksän sijalle 24.
Huomioitavaa
on, että Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on puolittunut.
Suomen tavaravienti saa yhä heikomman siivun maailman kokonaismarkkinoista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) kertoo, että Suomen osuus maailman
tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin
vuosina 2002–2024 ja se jatkuu yhä. Suomen markkinaosuus on pienentynyt ennen
muuta resurssiperustaisen ja korkean teollisuuden tuotteissa. Tavaravientimme
suorituskyky heikkeni jyrkästi aina vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen lasku
tasoittui. Nyt lasku on kuitenkin alkanut uudelleen, mihin ovat vaikuttaneet
muun muassa Venäjänviennin melkein täysi loppuminen. Vanhat teollisuusmaat
menettävät markkinaosuuttaan, kun kehittyvät taloudet ottavat sitä lisää.
Teollisuusmaat ovat kuitenkin paikanneet vajetta hyvällä tuotevalikoimalla.
Toisin sanoen niillä on ollut viedä tuotteita, joille on maailmalla kysyntää.
Suomella näin ei ole ollut, vaan maailmanmarkkinaosuuden kehitys on ollut 42
suurimman viejämaan joukossa toiseksi surkeinta. Taakse jäi vain Iso-Britannia,
Etla kertoo. Kysyntä kasvaa maailmalla paljon enemmän kuin Suomessa.
Suomen
sijoitus kilpailukykyvertailussa laski selvästi. Eniten laski yritysten
suorituskyky. Heikoin tekijä oli yhä taloudellinen menestys. Suomen sijoitus
heikkeni viime vuodesta vertailun kaikissa neljässä pääluokassa. Eniten laskua
tuli yritysten suorituskyvyssä, joka on tiedotteen mukaan nyt vertailuhistorian
heikoimmalla tasolla. Kaikkein heikoin tekijä oli viime vuosien tapaan
taloudellinen menestys. Osa Suomen sijoituksen putoamisesta eri
tarkasteluluokissa johtui suhdanteesta, osa rakenteista. Suomen ja muiden
pienten maiden sijoitusta heikentää tässä kokonaisuudessa kotimarkkinoiden
pieni koko. Muut Pohjoismaat ovat kuitenkin sijoilla 21–34, kun Suomi on
sijalla 48. Suomi häviää muille Pohjoismaille kaikissa neljässä pääkategoriassa.
Kärkisijat 70 maan vertailussa menevät kuitenkin Singaporeen ja Hongkongiin.
IMD:n kysely toteutettiin kevättalvella 2026.

Paljon
puhuttu aihe Suomessa on väestön vanheneminen.
SUOMEN kokonaishedelmällisyysluku on nyt noin 1,3.
Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lapsiluvun odotetta eli lapsimäärää,
jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Yleisen käsityksen mukaan väestön
uusiutumiseen tarvitaan 2,1 lapsen hedelmällisyysluku. Lasten määrä voi
vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, kertoi
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla lapsiin keskittyvässä
väestöennusteessaan alkuvuodesta. Suomen suurimpia ongelmia on matala
syntyvyys yhdistettynä sotien jälkeisen vauvabuumin harvinaiseen voimakkuuteen.
Tämä johtaa siihen, että väestön ikääntymisellä on Suomessa kovemmat
vaikutukset kuin muualla. Aihe näkyy jo nyt julkisessa taloudessa kasvavina
sote-kustannuksina. Edessä on suurten ikäluokkien kuolema ja ikääntymispaineen
helpottaminen, mikä tapahtuu HS:n mukaan vuosina 2030–2050. Silloin kuitenkin
eteen nousee uusi ongelma, kun pienemmät ikäluokat eivät riitä paikkaamaan
työvoimavajetta. Ensin iskee hoivakriisi, sen jälkeen työvoimakriisi, HS kirjoittaa.
vuoden 2040 jälkeen matalan syntyvyyden vaikutukset kasautuvat täysimittaisina.
Vuoteen 2100 mennessä väestö on ilman maahanmuuttoa vähentynyt olennaisesti.
SUOMALAISTAUSTAISTEN määrä voi pudota alle puoleen nykyisestä vuoteen 2100
mennessä. Suomi tarvitsee tuntuvaa nettomaahanmuuttoa vuosikymmenten ajan,
jotta luonnollinen väestötappio korvautuisi ja huoltosuhde pysyisi
hallittavana.
Euroopan
talous on hyvin huonolla tasolla, Suomen talous vielä huonommalla. Kahdella
syyllä on voimakas vaikutus asiaan. Ensimmäinen on Yhdysvaltojen nykyinen
politiikka Lähi-idässä ja Trumpin talouspolitiikka, joka on tavallaan
romahtanut Yhdysvaltojen velkakellon yli 40 biljoonaan dollariin. Iranin sota
on nostanut öljyn hintoja koko maailmassa ja tämä vaikuttaa myös Suomen
talouteen voimakkaasti. Toinen on Suomen osallistuminen Ukrainan
sotaoperaatioon ja sotilasmenojen voimakas nosto. Suomi haluaa välttämättä
osallistua tähän. Puolustusvoimille riittää rahaa, mutta Suomen köyhille,
työttömille, sairaille, vanhuksille ei. Lisäksi rahaa ja seita työnnetään
Ukrainaan, jossa ne menevät lähinnä huijareiden taskuihin.
Suomi
on jakaantunut kahteen osaan. Kaksi
kolmasosaa Suomen kansasta tulee toimeen, yksi kolmasosa tulee huonosti toimeen
tai ei ollenkaan toimeen. Osa toimeentulevista tulee erittäin hyvin toimeen. Kaikki
johtuu Suomen hallituksen toiminnasta. Petteri Orpon hallitus on täysin
epäonnistunut Suomen talouden ja Suomen kansan hoidossa. Suomi on ajautunut ja
ajautumassa yhä huonompaan suuntaan.

Ainoa
alue johon Suomessa suorastaan työnnetään rahaa on puolustusvoimat. Uudet F-35-hävittäjät saapuvat Rovaniemelle
lokakuun alkuun mennessä. Suomi on tilannut Yhdysvalloista kaikkiaan 64 F-35
hävittäjää. Hävittäjähankkeen yhteisesti päätetyn 10 miljardin euron hinta on
jo ylitetty niillä ohjuksiin liittyvillä ostoilla, joista aikaisemmin ei
puhuttu mitään hanketta hyväksyttäessä. Kyseessä ovat ohjukset, joita ilman
hävittäjillä ei tekisi mitään. Lisäksi hävittäjät ovat nykyisin huono hankinta
sotamenetelmien muuttumisen johdosta. Erilaiset ohjukset olisivat olleet
halvempi ja nykyaikaisempi menetelmä. Lisäksi F-35-hävittäjät ovat vaikeasti
huollettavissa ja enimmäkseen maassa. Tämä oli mittava ja älytön hankinta
pienelle köyhälle Suomelle.
Kuten
olen jo aikaisemminkin kirjoittanut Suomi on niitä harvoja valtioita maailmalla,
joissa vallitsee pakkomobilisaatio. Tämä koskee kaikkia 18 - 65 -vuotiaita
miehiä, joka käytännössä rajataan 30 -vuotiaisiin. En pidä pakkomobilisaatiota
sivistysvaltion ominaisuutena. Toisaalta tällä hetkellä miespuolisesta
ikäluokasta vain alle 70 prosenttia suorittaa palveluksen. Yli 30 prosenttia ei
suorita sitä. Tämä johtuu tietojen mukaan syrjäytymisestä. Itsekin tunne monta
kaveria, jotka eivät ole käyneet asepalveluksessa. Itse olen käynyt
asepalveluksen ja pidin sitä hukkaan heitettynä vuotena. Mielestäni Suomen
hallituksen pitäisi jotenkin korvata tämän minulle vaikka rahallisesti. Enää en
menisi armeijaan, olisin totaalikieltäytyjä.
Puolustusvoimien
tutkimuslaitoksen raportin mukaan Suomen maanpuolustustahto voisi romahtaa, jos
yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja epäluottamus syvenevät samanaikaisesti
ulkoisten uhkien kanssa. Luottamuksen puutteen ja jakautumisen lisäksi
puolustusjärjestelmää haastavat tulevaisuudessa ikäluokkien pieneneminen,
maahanmuutto sekä nuorten heikkenevä suorituskyky. Suomalaisten tunnetusti
korkea maanpuolustustahto voisi romahtaa tilanteessa, jossa Suomi kohtaa
todellisen sodanuhan ja jossa yhteiskunnalliset kehityskulut ovat
etäännyttäneet yksilöitä ja väestöryhmiä toisistaan sekä yhteiskunnan velvollisuuksista.
Kehityksen seurauksena kansalaisten luottamus viranomaisiin, instituutioihin ja
toisiinsa on heikentynyt merkittävästi, ja myös luottamus Suomen puolustukseen
on kärsinyt. Suomalaiset eivät luota liittolaisten tukeen, ja historiallinen
pelko jäädä yksin laskee yhteiskunnan asenteita. Tutkijoiden mukaan
kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen ei voida pitää enää
itsestäänselvyytenä, vaan yhä useampi tarvitsee perusteluja Suomen puolustamisen
tarpeelle. Toteutuessaan maanpuolustustahdon romahtamisella olisi merkittäviä
seurauksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustusjärjestelmälle.
Tällä
hetkellä reservin koko on noin 875 000. Sitä ollaan kasvattamassa jopa
miljoonaan sotilaaseen vuoteen 2031 mennessä. Tämän on määrä onnistua viime
vuoden lopulla päätetyllä reserviläisiän nostamisella 65 ikävuoteen. Vaikka
jotkut kansalaiset pitävät edelleen maanpuolustusta velvollisuutenaan, yhä
useammat tarvitsevat lisäperusteluja Suomen puolustamisen tarpeelle.
Kansalaisten muuttuvan suhteen valtioon seurauksena korvaamatonta sitoutumista
maanpuolustukseen ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä.

Mielestäni
Suomelle järkevintä olisi suhtautua asioihin täysin toisella tavalla.
Erityisesti presidenttimme Alexander Stubb on ajanut Suomen kohti
aseistautumista ja kohti suurta vaaraa. Hänen suosionsa Suomessa on suuri,
mutta toimintansa Suomen kannalta erittäin vaarallista. Liittyminen Natoon ja
ydinaseiden salliminen tuoda maahamme
ovat lisänneet vaaroja ja paineita Suomea kohtaan. On selvää, että jos Suomessa
varustaudutaan Venäjä vastaa vähintään samalla mitalla. Kaikkinainen toiminta
Euroopassa ja Ukrainassa ovat kohdistaneet Suomeen ennennäkemättömiä uhkia.
Euroopassa on hysteerisesti ryhdytty varustautumaan ja ryhdytty levittämään
valtavasti erilaisia poliittisia käsityksiä suhteista Venäjään. Suomella ja
Venäjällä on yhteistä rajaa yli 1 300 km. Suomea on hyvin vaikea puolustaa,
koska Suomi on kapea ja pitkä maa. Lisäksi väkilukumme on pieni ja maa on
harvaan asuttu. Olemme ensimmäisiä ja viimeisiä tulilinjalla. Meidän ylitsemme ajettaisiin monta kertaa.
Liiallinen
keskittyminen Ukrainan tilanteeseen on ajanut Suomenkin käytännössä katastrofin
partaalle. Kaikkinaiset sanktiot Venäjää kohtaan ovat vain huonontaneet Euroopan tilannetta. Esimerkiksi
Euroopalle edullinen kauppa on loppunut melkein kokonaan. Samoin on käynyt
edullisen energian ja raaka-aineiden saamisen kohdalla. Euroopassa on levinnyt
tieto, että sieltä olisi oltu yhteydessä Venäjään. Stubbhan sanoi kesäkuun
Kultaranta-keskusteluissa, että Euroopan tulisi olla yhteydessä Venäjään
viimeistään kahden kuukauden aikana. Sen voin vahvistaa, että Suomen osalta
niitä ei ole käyty, Stubb sanoi.
Suomalaisten
ikivanha pelko
Suomessa
on vanha viisaus, joka sanoo, että naapureiden kanssa kannattaa olla hyvissä
väleissä. Suomen ylivoimaisesti suurin naapuri on Venäjä. Miksei Suomi voisi
olla aloitteen tekijä? Voisimme etsiä sopivia henkilöitä ja varovasti ottaa
yhteyttä Venäjään. Tämä olisi sekä
Euroopan että Suomen kannalta helpottava tekijä. Venäjän presidentti Vladimir
Putin on ilmoittanut, että hän on valmis ja avoin kaikille keskusteluille. Jos
saisimme keskusteluyhteydet avattua se muuttaisi varsinkin Suomen tilanteen
aivan uudeksi. Voisimme vähitellen avata rajamme ja sallia normaalin
rajakäytännön. Vähitellen voitaisiin aloittaa jälleen edullisen kaupankäynnin.
Tähän liittyisi myös edullisen energian ja raaka-aineiden saaminen. Turisteja
ja ihmisiä saapuisi valtavia määriä. Jos suhteet palaisivat normaalille tasolle
Suomen talous alkaisi kasvaa. Liialliset puolustusmenot voitaisiin lopettaa.
Kaikki uhkakuvat loppuisivat. Hyvinvointi palaisi Suomeen. Mutta tämä tietää
valtavaa asennemuutosta.
Tämä
voisi levitä mahdollisesti myös Eurooppaan. Tiedän kyllä että ratkaisu herättää
tällä hetkellä Suomessa paljon vastustusta ja vastakommentteja. Mutta palaan
asiaan myöhemmissä kirjoituksissani.