Kirkasotsainen mies

TOIVOA

Hänen nimensä on Nadeshda Savshenko (ven. Надежда Савченко, ukr. Надія Вікторівна Савченко, synt.1981) . Nimi Надежда, Надія merkitsee suomennettuna toivoa. Suomessa Toivo on miehen nimi, Venäjällä ja Ukrainassa Надежда, Надія on naisen nimi. Nadeshda sai venäjällä kahden venäläisen toimittajan murhasta tai osallisuudesta heidän murhiin  22 vuoden tuomion.

Vuonna 2014 Savshenko toimi yliluutnanttina Aidar pataljoonassa, joka on kuuluisa raakuudestaan varsinkin siviilejä kohtaan. 17. kesäkuuta 2014 Ukrainan sisällissodassa hän johti tulitusta Luhanskissa kohti venäläisiä toimittajia Igor Vladimirovitsh Korneljukia ja Anton Voloshinia. He saivat tulituksessa surmansa. Heinäkuussa samana vuonna Savstshenko saatiin kiinni Luhanskissa ja toimitettiin Venäjälle oikeuteen vastaamaan teoistaan kahden toimittajan murhasta, tai siihen osallistumisesta. Hän tunnusti murhat, jotka myöhemmin hän kielsi.  Tunnustuksesta on olemassa jopa video. Todisteet murhista olivat pitävät ja hän sai tuomion.

Nuorena Savshenko harrasti varsin miehisiä lajeja, esim. jalkapalloa ja taistelulajeja. Myöhemmästä urasta on levitetty varsin väärää tietoa. Hän halusi tulla lentäjäksi, mutta se ei koskaan onnistunut, resurssit eivät riittäneet.  Vuosina 2004 - 2008 hän oli Irakissa naissotilaana ja sai tulenjohtajakoulutuksen. Esimerkiksi Wikipediassa mainitaan, että hän olisi lentäjä tai helikopterilentäjä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hän ei ole ikinä lentänyt sotilaskonetta tai helikopteria. Tätä myyttiä hän on kuitenkin pyrkinyt kantamaan ja sitä on todennäköisesti tietoisesti pidetty yllä.

Sen verran kun seurasin oikeudenkäyntejä, Savshenkon käyttäytyminen oikeussalissa oli vähintäänkin kummallista. Minulle on tullut kuva, että Savshenko lievästi sanottuna ei ole kovinkaan tasapainoinen henkilö. Huutelu, lauleskelu, keskisormen näyttäminen, tanssahtelu, tuolille hyppiminen sai farssimaisia piirteitä. Syömälakot ja juomalakot olivat selvästikin ulkoa johdettuja poliittisia toimia. Niillä saatiin oikeudenkäynti muutetuksi poliittiseksi toimenpiteeksi. Näinhän ei ollut, kyse oli kahden toimittajan murhasta. USA:ssa siitä olisi varmasti saanut kuolemantuomion.

Ukrainassa ja Länsimaissa Savshenko nostettiin jonkinlaiseksi pyhimykseksi, idoliksi, marttyyriksi. Ukrainan radassa, parlamentissa puhujanpönttöön liimattiin Savshenkon kuva. Venäjän lähetystön edustalla osoitettiin mieltä. Monessa muussakin Euroopan maassa osoitettiin mieltä ja vaadittiin Savshenkon vapauttamista. Oltiin "huolissaan" hänen terveydentilastaan. Jopa EU:n ulkoministeri Federica Mogherini osallistui vaatimalla Savshenkon vapauttamista "välittömästi ilman ehtoja". Mogherini korosti, että Savshenkon tapaus ei ole enää oikeudellinen tai poliittinen asia, nyt on kyse "inhimillisestä myötätunnosta". Herää ajatus, jos meilläkin Suomessa murhaajat ryhtyisivät syömälakkoon voisi heidätkin vaatia vapautettaviksi "inhimillisestä myötätunnosta".

Sitten aivan yllättäen 24.5.2016 ilmoitettiin, että presidentti Vladimir Putin on armahtanut Savtshenkon. Tämä tapahtui toimittajien Korneljukinin ja Voloshinin läheisten Katerina Sergejevna Korneljukinin ja Marianna Dimitrijevna Voloshinan pyynnöstä.

Perusteluna olivat humanitaariset syyt. Presidentti Putin kiitti molempia ja toivoi, ettei koskaan enää tarvitsisi tapahtua vastaavaa. Asiaan osallistui Ukrainan edustaja Viktor Medvedshuk, joka kiitti presidentti Putinia armahduksesta ja molempia omaisia siitä, että nämä olivat löytäneet voimia toimia inhimillisesti. Mitään tekemistä tällä ei ollut Minskin sopimuksen kanssa. Armahdus tapahtuisi vaihdon kautta. Vaihdossa Venäjälle palautettaisiin kaksi venäläistä nuorta miestä Aleksandr Aleksandrov ja Evgenij Jerfejev. Heitä syytettiin Ukrainassa terrorismista. Heidät oli vangittu Itäukrainassa Heidän yritettyä todennäköisesti liittyä vapaaehtoisesti Itäukrainan puolustajiin. Heitä syytettiin lännessä mm. vakoojiksi. He eivät olleet sotilaita. On otettava huomioon, että myös Ukrainan joukoissa taistelee vapaaehtoisia mm. suomalaisia pahamaineisessa Azov natsipataljoonassa. Pitäisikö heitä syyttää supon agenteiksi? Julkinen salaisuus on, että amerikkalaisia agentteja ja "sotilaskouluttajia" on Ukrainassa pilvin pimein.

Ilman mitään todisteita he saivat 14 vuoden tuomiot. Huomionarvoista on se, että kesken oikeudenkäyntiä heitä puolustava ukrainalainen asianajaja Aleksandr Grabovskij murhattiin. Syynä venäläisten puolustaminen.

Jo 25.5.2016 iltapäivällä Savtshenko saapui lentokoneella Kiovan lentokentälle. Vastassa oli sankka joukko lehtimiehiä ja uteliasta kansaa. Vastaanotto oli kuin suurella julkkiksella.

Heti ensimmäiseksi Savshenko karjui kiukkuisena tilaa ympärilleen. Hänen pitämänsä puhe tuntui lähes pilapuheelta. Mainitsi mm., että tekee kaikkensa Minskin sopimuksen hyväksi, mutta seuraavassa lauseessa "on valmis lähtemään sotimaan Itäukrainaan", joka on vastoin Minskin sopimusta. "Matka rauhaan kulkee vain sodan kautta." "Olen valmis antamaan henkeni Ukrainan puolesta." "Ensimmäiseksi kotiin päästyäni juon kaksi litraa väkeviä". Hän käveli ulos lentokoneesta paljain jaloin. Kun häneltä kysyttiin miksi hän on paljain jaloin hän sanoi "Ukrainan maaperä parantaa".

Pari tuntia myöhemmin Savshenko oli presidentin linnassa ja tapasi presidentti Poroshenkon., joka ojensi hänelle kunniamitalin. Paikalla oli myös Aidar-natsipataljoonan jäseniä Ukrainana lipun kanssa. Tilaisuuden lopuksi Savshenko nosti nyrkkinsä pystyyn ja huusi "Kunnia Ukrainalle!"

Tämä Ukrainan kansallissankari oli vankeutensa aikana ehditty valita poissaolevana kansanedustajaksi maan parlamenttiin Radaan. Hän kävi tutustumassa parlamenttiin ja taas myös paljasjaloin.

Erilaisissa haastatteluissa lehtimiehet kyselivät haluaako Savshenko ryhtyä presidentiksi? Hän vastasi, että kyllä hän voisi ryhtyä presidentiksi, mutta ennen kaikkea hän haluaa lentää.

Savshenko kuuluu Julia Timoshenkon johtamaan "Isänmaa" puolueeseen. Hän tapasi Julia Timoshenkon, mutta tunnelma oli aika jäätävä. He eivät oikein tule toimeen keskenään. Kättely oli ainoa toimenpide tapaamisen aikana.

Venäläisten nuorten miesten paluu Venäjälle oli aivan toisenlainen. Ei ollut suuria joukkoja lehtimiehiä, uteliasta kansaa. Vastassa olivat vain miesten vaimot. Kaikki oli rauhallista ja hiljaista.

Paitsi Ukrainassa myös Euroopassa iloittiin Savshenkon vapauttamisesta. Mm Saksan ulkoministeri ja Etyjin puheenjohta Frank-Walter Steinmeier sekä EU:n ulkoministeri Federica Mogherini osoittivat iloa asiasta. Kaiken huippu oli USA:n ulkoministeri John Kerry, joka ilmoitti, että tämä osoittaa Minskin sopimuksen toimivan, vaikka Minskin sopimus ei koske tippaakaan koko asiaa. Itse tulen ajatelleeksi, että näinkö nykyään suhtaudutaan murhaajiin riippuen siitä kuka on murhaaja. Jos on sopivan poliittinen henkilö saa rauhassa murhata ihmisiä, niin sanoakseni "lupa tappaa" (Licence to Kill).

Paljon polemiikkia on herättänyt kysymys onko Savshenkon vapauttaminen osa jotain suurempaa sopimusta? Viimeaikoina sota Itäukrainassa on jälleen kiihtynyt. Loppua sodalle ei ole näkyvissä. Savshenkon sanomiset ja toiminta eivät ainakaan ole tilannetta rauhoittaneet. Lisäksi tulee mieleen, että ukrainalaisten politiikkojen mielestä Savshenko onkin paljon suurempi ongelma  vapaana Ukrainassa kuin vankeudessa Venäjällä. Hänestä voi tulla suurempi haitta, probleema Ukrainalle, jos hän on vapaana. Hän oli paljon hyödyllisempi Venäjän vankilassa kuin kotimaassaan Ukrainassa. Vankina hän olisi jonkinmoinen ikoni ja poliittinen ase. Nyt hänestä yritetään kuitenkin ottaa kaikki irti, suunnitellaan jopa Euroopan ja USA:n kiertuetta. Saattaa olla, että hänet lähetetään jopa rintamalle sopivan ajan kuluttua. Hänestä voi tulla todellinen marttyyri.

Saman päivänä kun Savshenko vapautettiin Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui. Hän palasi vanhaan aiheeseensa, josta olen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Hänen mielestään Euroopan ja Venäjän intressit ovat yhtenevät. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Molemmille yhteistyö tuottaisi pelkästään hyvää. Vanha ajatus yhteistyöstä ja yhtenäisestä kauppa- ja tulliliitosta Atlantilta Vladivostokiin olisi molemmin puolin edullista. Ehkä meillä on sittenkin toivoa?

Savshenkosta tehty postimerkki